http://www.kirjavainen.fi/sukukirja.html

27.2.2015

Ei lapsia tuulesta tule



Aviottomat lapset olivat 1800-luvulla moraalinen häpeä. Erityisesti nuoren tytön arvo avioliittomarkkinoilla oli isättömän raskauden myötä romahtanut. Äpärälapsia syntyi kuitenkin. Jonain vuonna toistakymmentä prosenttia syntyneistä lapsista.

Sukukirjasta löytyy tästä esimerkkejä, vaikka talollisten piirissä avioton lapsi oli harvinaisempi kuin tilattoman väestön kohdalla. Ikolan kylän syrjäkolkalla Patrikissa elänyt Maria Kirjavaisen (1820-1869), joka oli kahdesti naimisissa ja avioliittojensa välissä ehti synnyttää peräti neljä aviotonta lasta.

Kaukana kaikesta

Kirjavaisten suku oli asettunut Patrikkiin 1700-luvun loppupuolella Holttilasta, Marian isoisä Yrjö Kirjavainen ja isosetä Antti Kirjavainen perheineen. Heidän sukuhaaransa oli Kauksamon Kirjavaisia.

Patrikki oli Ikolan kylän vanhinta asutusta syrjässä muusta kylästä, tiettömän taipaleen takana. Taival Ikolan muihin taloihin lyheni talvella järvenselän kautta pariksi kilometriksi, kesällä matkaa tien varteen oli enemmän. Näin siis vielä Maria Kirjavaisen aikaan.


Sukukirjassa Maria on taulussa 300. Samalla kannattaa kurkistaa myös taulua 301, joka on Marian veljen Mikko Kirjavaisen. Näissä kahdessa taulussa esitellyillä henkilöillä on monenlaista yhteyttä, jota kaikkea ei sukukirjan sivuilta hahmota.

Perhettä vaiko talonväkeä

Sukutauluesittely on sikäli puutteellinen, että jaotellaan ihmiset ydinperheittäin. Menneiden aikojen ihmiset eivät eläneet ydinperheissä vaan monenlaisissa kokoonpanoissa ja pienissä tiloissa. Työvoimaa vaatinut talous houkutti poikia jäämään  avioiduttuaankin kotitaloonsa. Suurperheet syntyivät siis kuin varkain. Ne hajosivat, kun tilan jakaminen kävi mahdolliseksi.

Kaikki tiesivät paikkansa.  Yhteisön normit säätelivät elämää. Kirkko toi vahvan synnintunnon ihmisen päälle. Mutta lapsia syntyy kun on syntyäkseen. "Sikäli lapsia mikäli perse kenkkaapi", sanottiin noina aikoina.

Maria Kirjavaisen sukutaulu kiinnittää Kirjavaisten sukutaulussa huomiota, koska hänellä aviottomien lapsien määrä on suuri ja ne ovat syntyneet kahden avioliiton välissä. Ylipäätään aviottomien lapsien määrä on sukutauluissa vähäinen. Tilallisten piireissä ei ollut tapana syntyä aviottomana. Toisaalta kirkonkirjoihin merkitty isyys ei välttämättä aina ole varmaa tietoa, ei etenkään esikoislapsien kohdalla.

Maria asettuu isäpuolensa taloon

Marian isä kuoli vuonna 1837 ja Marian äiti avioitui Vilhelm Korhosen kanssa. Vilhelm Martinpoika Korhonen tuli Patrikkiin Raivolasta ja hän rakensi talon tilalle, joka lohkottiin erilleen Kirjavaisten suuresta sukutilasta. Patrikissa oli ennestään kaksi tilaa, Korhonen perusti nyt kolmannen.

Vuonna 1844 Maria itse avioitui Olli Havian kanssa. Maria ja Olli muuttivat Korhosen taloon Marian äidin luokse. Myös Marian veli Mikko Kirjavainen muutti vaimonsa Brita Tikan kanssa samaan taloon.

Tässä talossa oli elämää. Maria sai Olli Havian kanssa neljä lasta, Peterin, Ristiinan, Helenan ja Mikon. Mikko Kirjavainen sai Britansa kanssa yhden, Pietari-pojan. Talon isännän veljenpojat  Antti ja Tuomas vaimoineen ja lapsineen kuuluivat myös talonväkeen.

Kuolo kulkee Patrikissa

Talon isäntä Vilhelm Martinpoika kuoli vuonna 1851. Tästä lähtien taloa isännöi Vilhelmin leski eli Marian äiti Loviisa Jäkkönen.

Marian isäpuolta ei oltu vielä saatettu kirkkomaalle kun Marian mies Ollikin kuoli. Tämä tapahtui kaksi päivää ennen isännän hautajaisia. Olli Havia kuoli nuorena. Hän oli juuri kolmekymmentä täyttänyt, ehti silti olla kahdesti naimisissa. Maria oli nimittäin hänen toinen vaimonsa.

Nämä kuolemantapaukset sattuivat keväällä. Vielä saman vuoden syksyllä kuoli Marian veli Mikko Kirjavainen.

Vuosi 1851 oli ollut Ikolan Patrikissa siis surua täynnä. Kuolinsyiksi on kirjattuna miehillä nervfeber, tvinsot, vattensot. Lavantautia, näivetystautia ja vesipöhöä. Yksikään ei viittaa äkkikuolemaan, joten pitkään oli Patrikissa sairasteltu.


Talo eli elämäänsä vanhan emännän Loviisan johdolla. Seuraavaksi vietettiin häitä kun Mikko Kirjavaisen leski Brita Tikka otti ja avioitui Mooses Lempisen kanssa. Mooses muutti kotivävyksi.

Seuraava perhetapahtuma vai pitäisikö sanoa talonväkitapahtuma, oli Maria Kirjavaisen viidennen lapsen syntymä. Maria oli ollut leskenä jo neljä vuotta. Lapsi sai kasteessa nimen Mooses.

Kahden vuoden kuluttua syntyi Marialle tyttö Saara. Toinen avioton lapsi, jonka nimen ja syntymäajan pappi raapusti rippikirjan huomautussarakkeeseen Marian kohdalle. Oäkta barn!

Taas kului kaksi vuotta. Nyt kuoli Brita, Moses Lempisen vaimo. Moses pysyi leskenä ja Marialle syntyi vielä kaksi aviotonta lasta, Paavo ja Loviisa.

Rippikirjan kertomaa




Kivennavan seurakunnan rippikirja 1850-1859 kertoo mitä talonväen elämässä tapahtui. Ylinnä on kirjattu edesmennyt isäntä Wilhelm Martinpoika Korhonen ja hänen leskensä, Mikon ja Marian äiti Loviisa Jäkkönen.
Sitten on Mikko Peterinpoika Kirjavainen, hänkin kuollut. Hänet esitetään Wilhelm Mortenson Korhosen lesken poikana.
Mikon ensimmäinen vaimo, vuonna 1847 kuollut Anna Mikontytär Martikainen, on saanut seuraavan rivin. Sitten on vuorossa Mikon toinen vaimo Brita Yrjöntytär Tikka.  Brita on merkitty naineeksi kotivävyn Mooses Jaakopinpoika Lempisen, joka taas on merkitty naineeksi Wilhelm Martinpoika Korhosen leskentyttären Maria Petterinpoika Kirjavaisen.

Kun avaat linkin rippikirjan sivulle niin sivun oikeasta laidasta löydät Marian kohdalle tehdyt kirjaukset.

Mooses Lempinen otti siis Maria Kirjavaisen aviovaimokseen neljän aviottoman lapsen jälkeen. Ensimmäinen Marian aviottomista  lapsista, Mooses, oli tuolloin lähes kymmenvuotias.

Marian neljä lasta pysyvät kirkonkirjoissa äpärinä. Maria ja Mooses saivat lisäksi yhteisen aviolapsen, Matti Lempinen syntyi vuonna 1864.

Oliko tässä näytelmässä roistoa?

Mitkä olivat talon väen tunteet, ajatukset ja teot elämän eri aikoina? Minkälaisiksi kehittyivät Britan ja Marian välit? Marian henkilöhistoriasta saisi punottua väkevää ihmissuhdedraamaa. Maria viettelemässä Moosesta varmistaakseen lastensa tulevaisuuden. Vai oliko Maria sittenkin pidättyväinen ja vastahankainen? Mooses siis hääräili häntäheikkinä kahden naisen kimpussa ja hylkäsi lopulta vaimonsa. Mitä teki talon emäntä, Marian äiti? Loviisa piti talon asioita ja avaimia hallussaan. Hän järjesteli taustalla asioita niin, että Mooses huolehtisi jatkossa varmasti hänen vunukoistaan. Brita saattoi jo olla sairaalloinen ja Mooses tästä syystä haki viereltä vetreämpää.

Mitäpä me entisaikojen ihmisten elämästä tiedämme? Talonväellä oli pääasiallinen huoli selviytymisestään. Elämisen ehdot olivat karut. Kun elämä alkoi olla vähän mallillaan, niin talon lähes koko miesväki sairastui ja kuoli. Talossa oli enää vain yksi työmies.

Asuttiin pimeässä savutuvassa. Lavitsat ylettyivät ympäri tupaa, uunin kupeella oli sänky olkineen. Tuvassa ei ollut varsinaisia makuusijoja vaan asukkaat nukkuivat päivän töistä uupuneina olkien päällä lattialla.

Leipä oli tiukassa soiden ympäröimillä pelloilla. Patrikissa oli kyllä hyvää mäkistä peltomaata, mutta sitä ympäröivät laajat suot.

Mutta sitkeä ja hyvä äiti on Maria ollut. Marian yhdeksästä lapsesta seitsemän kasvoi aikuisikään asti. Viisi heistä perusti oman perheen.  Hyvä saavutus Marialta. Kivennavan pitäjässä kuolleista lähes puolet oli noina aikoina alle viisivuotiaita.

Vunukoita Marialle siunaantui ainakin neljätoista.


Wilhelm Korhosen tila Ikolan Patrikissa vuonna 1850. Ylimmällä rivillä Mikko Kirjavainen vaimonsa Brita Tikan kanssa ja Olavi Havia vaimonsa Maria Kirjavaisen kanssa. Jälkimmäisellä pariskunnalla on lapset Ristiina ja Helena. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=364841
1855 Maria on leski ja lapsia hänellä on Mikko, Moses, Kristiina ja Helena. Marian mies Olli Havia kuoli vuonna 1851, Marian nuorin lapsi Mooses on syntynyt vuonna 1854. Moses Lempinen on avioitunut Marian veljen lesken Brita Tikan kanssa. Taloa isännöi Korhosen leski ja Marian äiti Loviisa Jäkkönen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=372631

1865 Moseksella on nyt uusi vaimo Maria Kirjavainen, Brita Tikka on kuollut. Moseksella ja Marialla on yksivuotias yhteinen Matti-poika. Muita Marian lapsia ei ole merkitty Moosekselle. Marian äiti elää yli 70-vuotiaaksi.