tag:blogger.com,1999:blog-36216375422210516912023-11-16T20:37:43.760+02:00Sukukirjan lisälehdetmonivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.comBlogger75125tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-58311194485675276162020-01-07T21:17:00.002+02:002020-01-07T21:18:04.392+02:00Valkjärven donataari Blandov<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<h2 style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
Valkjärven donataari Blandov</h2>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYpddob_5A2IAWq1JqyNueK5MOfkIKKwDH-HH6AjgpVDKghBWE-ENvvWjWqeLjv0s7lq_HDg-5KDE5a4wt50JsznotqM1vi50bOn3a561Tw-iE07TnyxyKiECtuNWledqihumz3r5voelD/s1600/Mandchourie.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="740" data-original-width="1217" height="242" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYpddob_5A2IAWq1JqyNueK5MOfkIKKwDH-HH6AjgpVDKghBWE-ENvvWjWqeLjv0s7lq_HDg-5KDE5a4wt50JsznotqM1vi50bOn3a561Tw-iE07TnyxyKiECtuNWledqihumz3r5voelD/s400/Mandchourie.jpg" width="400" /></a></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
Edellisessä kirjoituksessa kerroin Valkjärven Rampalaan Martikaisille vävyksi vuonna 1807 tulleesta Mikko Juhonpoika Sipposesta. Hänestä tuli kylänvanhin. Arvelin, että kylänvanhimman tehtävä ei kreivi Blandovin donaatiossa Veikkolan hovin alueella ollut helppo. Lupasin kertoa tarkemmin.<br />
<br />
Valkjärven lahjoitusmaaisäntä eli donataari oli saksalainen kauppaneuvos kreivi Michael Blandov. Hän oli tyytymätön sijoituksena ostetun hovinsa tuottoihin. Naapuripitäjästä Pyhäjärven Taubilan hovista kuului Blandowin korviin lupaavia uutisia miten hovin tuottoa olisi mahdollista lisätä. Taubilan hovin isäntä oli korottanut alustalaistensa veroja entiseen verrattuna moninkertaisiksi, mutta talonpojat eivät aluksi olleet tähän suostuneet. He vetosivat Ruotsin vallan aikaisiin lakeihin, jotka keisari oli jättänyt voittomaalla eli Viipurin kuvernementissä voimaan. </div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
Jo asian riitauttaminen tuntui donataareista sietämättömältä. Venäjän puolella näin ei tapahtuisi. Veron suuruutta käsiteltiin monissa oikeusasteissa ja lopulta päätökseksi tuli hallitsevan senaatin päätös, jonka keisari vahvisti. </div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
Oleellista keisarin sinetöimässä päätöksessä oli toteamus, että jos asianomaiset eivät voineet veroista sopia oli ne määrättävä oikeudessa. Donataarien kannalta tämä oli lottovoitto. Nyt voidaan sopia mistä tahansa korotuksesta kunhan talonpojat kontrahdin allekirjoittavat. Kun puumerkki on paperilla on talonpojan enää turha oikeutta hakea.</div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
Blandow käskytti Valkjärven talojen isännät hoviin sopimaan. Hän ei saanut ketään liikkeelle. Valkjärven talonpojilla oli tiedossa, että Taubilassa uudet kontrahdit oli saatu aikaan raipaniskujen voimalla. </div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
Seuraavaksi kutsuttiin sotaväen voimin pari kyläkuntaa kerrallaan Veikkolan hoviin. Konttorin lattiaan oli pultattu rautarenkaita. Tässäkin Blandow otti mallia Taubilasta. Jos ei puumerkkiä kontrahtiin tullut, sidottiin kiinni ja ruoskittiin.</div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
Koko kylän isännät saivat kurituksen, mutta Blandow ei saanut kontrahtejaan. Isäntiä käskettiin menemään kyliinsä takaisin miettimään. Jonkin ajan päästä taas ajettiin isännät kylä kerrallaan hoviin. Uhkailu jatkui. Jos kontrahtia ei tee niin vankeus Viipurissa on seurauksena. Muutama isäntä kuljetettiinkin näytökseksi Viipuriin tuomittavaksi niskuroinnista.</div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
Seuraavaksi tapahtui Blandowin ohjeita täyttävien venäläisten kasakoiden pahoinpitely, joka tulkittiin jo kapinan yritykseksi. Kasakat olivat tehneet vähän muutakin kuin toimineet ohjeiden mukaan. He olivat ryöstelleet valkjärveläisten karjaa ja viljaa. </div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
Donataari Blandowin alkoi pelätä henkensä ja terveytensä olevan vaarassa, jos asiat hovin mailla tästä vielä pahenisivat. Blandowin kutsumana saapui kuvernööri Buharin Veikkolan hoviin mukanaan lisää sotaväkeä ja Viipurin pormestari, joka ryhtyi pitämään kaikkien tapahtumien johdosta välikäräjiä. </div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
Käräjille oli haastettu noin 150 talonpoikaa. Kuvernööri kehoitti heitä hyvällä ilmiantamaan kapinan johtomiehet uhalla, että he muuten voisivat itse kärsiä kapinoitsijan rangaistuksen. Blandow osoitti itse koko joukon talonpoikia syyllisiksi kapinan lietsontaan.</div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
Buharin panetti kiinni donataari Blandowin nimeämät uppiniskaisuuden aloittajat ja vaati oikeutta rankaisemaan koolle tulleita talonpoikia kapinan teosta. Oikeutta ryhdyttiin jakamaan Buharinin ehdottamalla tavalla. </div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
Blandowin nimeämille talonpojille tuomittiin raippoja ja sakkoja. Yksitoista tuomittiin 40 pariin raippoja ja vankeutta Siperiaan elinajaksi, viisi sai raippoja ja sakkoja. Muut kaikki saivat raippavitsarangaistuksen ja joka kymmenes heistä määrättiin arvalla Siperiaan. Vain 6 syytetyistä 143:sta talonpojasta sai vapauttavan tuomion.</div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
Talonpojat valittivat asiasta keisarille, joka purki tuomiot ja kyseenalaisti Viipurin viranomaisten puolueettomuuden asian käsittelyssä. Tämä oikaisu ei kuitenkaan Veikkolan hovin alustalaisten ja donataarin välejä korjannut, eikä talopoikien ahdinko jatkossa juuri lieventynyt.</div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
Veikkola ei ollut ainoa ongelmadonaatio. Mikko Juhonpoika Sipposen aikana oli koko Viipurin läänissä levotonta. Kokonaista 28 “talonpoikaismeteliä” kerrotaan tapahtuneen. </div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
<div dir="ltr" style="line-height: 1.44; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
Lahjoitusmaista tarkemmin <a href="https://docplayer.fi/69693209-Jyrki-paaskoski-vanhan-suomen-lahjoitusmaat.html" target="_blank">Jyrki Paaskoskelta.</a></div>
<br />monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-55609315143199413602019-12-25T07:22:00.002+02:002019-12-29T13:37:29.157+02:00Korpi-Rampala<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0U_ioaNAcE4wo_jOjwKKUTaDpOWr9f2H0TnnCU15g6W51SbwUaWIbohFRP5Kj6AGAJtzh9A2QBqFV07LDsBtX9DCamkeT-oIXsLwjwqqk6_rlbj-qOcs4qTZ9isUvmLIMWGlcC8cgla-z/s1600/Valkj%25C3%25A4rvi+1_100.000+1867.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1360" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0U_ioaNAcE4wo_jOjwKKUTaDpOWr9f2H0TnnCU15g6W51SbwUaWIbohFRP5Kj6AGAJtzh9A2QBqFV07LDsBtX9DCamkeT-oIXsLwjwqqk6_rlbj-qOcs4qTZ9isUvmLIMWGlcC8cgla-z/s400/Valkj%25C3%25A4rvi+1_100.000+1867.jpg" width="338" /></a></div>
<br />
<br />
Blogini on ollut tauolla muutaman vuoden. Saa nähdä löytääkö tämä enää lukijoita.<br />
<br />
Tauko ei johtunut kiinnostuksen menettämisestä sukuhistoriaan. Päinvastoin, olen katsellut sukuaihetta hieman laajemmin. Tehnyt kirjankin, jossa kerron sukutaustoistani isovanhempieni vanhempien kautta. Jatkan siis uudelta pohjalta blogiani, ainakin nyt vanhaa blogia sillä Sukukirjan lisälehdiksi näitäkin voi sanoa, vaikka toisen kirjan teemoihinkin mennään.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBNoiC3ekWpTJTCyR8eyyHirWDzD2LzwHVn6hNSGJv-VbwpfcLnu6s8BLp-xk0mv8iq7pYSKDtklI9RQ0KOMGp_VjKBu0VMH98e61ZnRg7k1Zg1MV4lWp0LQEX30qmEOqI_WEVPLtkgeU8/s1600/Kuvakaappaus08.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" border="0" data-original-height="993" data-original-width="1415" height="280" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBNoiC3ekWpTJTCyR8eyyHirWDzD2LzwHVn6hNSGJv-VbwpfcLnu6s8BLp-xk0mv8iq7pYSKDtklI9RQ0KOMGp_VjKBu0VMH98e61ZnRg7k1Zg1MV4lWp0LQEX30qmEOqI_WEVPLtkgeU8/s400/Kuvakaappaus08.jpg" title="Sukuni idästä ja lännestä sisällysluettelo" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
<br /><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRmsaM2wqZNVIwi44qooMsrXcOJsiZeqEToT5-httJZk8d-qtag4A8Pjl0dhhd6_1P_4m6RPAnnzqVk1O13gJw2TO42it0as4tSmHHamLo1JF1zwKBYxFMixYmtKCNmN5QeFzK1fIoQypK/s1600/Kuvakaappaus13.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="998" data-original-width="1417" height="281" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRmsaM2wqZNVIwi44qooMsrXcOJsiZeqEToT5-httJZk8d-qtag4A8Pjl0dhhd6_1P_4m6RPAnnzqVk1O13gJw2TO42it0as4tSmHHamLo1JF1zwKBYxFMixYmtKCNmN5QeFzK1fIoQypK/s400/Kuvakaappaus13.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sukuni idästä ja lännestä kirjan sisällysluettelo. Mahdollisesti tuon pohjalta jatkossa tulee tarinaa tänne blogiinkin. <br />Ainakin kirjan julkaisemisen jälkeen kirjan teemat ovat pyörineet mielessä edelleen.</td></tr>
</tbody></table>
Aloitan blogin kirjoittamisen tällä kertaa Kivennavan pohjoisesta naapuripitäjästä Valkjärveltä ja siellä olleesta pienestä Rampalan kylästä. Rampalaa kutsuttiin Korpi-Rampalaksi.<br />
<br />
Rampala ei ollut vesien äärellä kuten lähikylät, vaan Patsaisiinsuon takana korpien keskellä. Metsät olivat ryteikköiset ja vaikeakulkuiset. Niiden läpi virtasi kaksi pientä puroa, Ratsoja ja Hulkonoja. Metsät olivat mäntyvoittoisia, alkoivat heti peltojen ja niittyjen taka-aidoista.<br />
<br />
Kylän pellot olivat kiviset, mutta melko tasaiset. Niityt olivat huononlaiset, etupäässä saraheinää ja mättäitä. Niille päästettiin lehmät keväällä. Suot ja rämeet, joissa vähänkin heinää kasvoi, niitettiin syksyllä, mutta heinää ei riittänyt läpi talven kuin hevosille. Oljilla syötetyt lehmät eivät talvella juuri maitoa antaneet.<br />
<br />
Nimi Rampala tulee Rampasesta, joka oli asettunut tänne jo ennen isovihaa. Joko sota tai sitä edeltävä nälänhätä 1600-luvun lopussa vei Rampasen. Autiolle kylälle asettuivat isovihan jälkeen Martikaiset, tullen Patsaisiinsuon takaa Koivulasta. Martikaiset ryhtyivät lisääntymään Rampalassa ja uudet Martikaisten talot nousivat vieri viereen. Rampalasta tuli Martikaisten kylä.<br />
<br />
En kirjoita kuitenkaan Martikaisista vaan Martikaisille vävyksi vuonna 1807 tulleesta <a href="https://www.geni.com/people/Mikko-Sipponen/6000000070671679961">Mikko Juhonpoika Sipposesta</a>. Mikko Sipponen oli syntynyt Kahkaalassa, lounaaseen Rampalasta, Koivulan lähistöltä Käkölänkorven takaa. Kahkaala oli Sipposten kylä, Sipposet asuivat tuolloin siellä ainoana sukuna. Sipposet tulevat sukutaustaani isänisäni äidin kautta.<br />
<br />
Sipposet tulivat Valkjärvelle kohta isovihan jälkeen 1700-luvun alussa kuten Martikaisetkin. Sipposten suvussa kerrottiin tarinaa Sipposten hovista Viipurin takana, josta "muinoisina sota-aikoina" ovat Sipposet Valkjäven Kahkaalaan tulleet.<br />
Mikko Juhonpoika Sipponen nai <a href="https://www.geni.com/people/Helena-Martikainen/6000000070672063871">Helena Mikontytär Martikaisen</a>, asui vävynä Martikaisilla, kunnes rakensi oman talon. Hän sai arvostusta kylän Martikaisten silmissä. Hänestä tehtiin katselmusmies ja lopulta kylänvanhin.<br />
<br />
Kylänvanhimman velvollisuuksiin kuului pitää kylissä yllä sopua ja siivollisuutta, kuulustella ja tarkastella nuorten lukemista ja käytöstä sekä estellä nuorten yöjuoksua. Kylänvanhin oli kyläläisten edusmies ulospäin, kirkon edustajien ja lahjoitusmaaisännän suuntaan. Tuohon aikaan Valkjärvellä kreivi Blandowin donaatiossa Veikkolan hovin alueella tehtävä ei ollut helppo. Donaation tapahtumista kerron myöhemmin, nyt pysyn Rampalassa.<br />
<br />
Rampalan savutuvat olivat 1800-luvun puoleenväliin asti rakennettu yhteen ryppääseen peltojen keskelle miltei kiinni toisiinsa. Vuonna 1857 yksi sauna syttyi tuleen ja koko Rampala paloi. Liekit tarttuivat kattoihin ja kohta rakennukset paloivat yhtenä soihtuna. Asukkaat ehtivät ulos, mutta kuumuuden takia jouduttiin perääntymään metsänreunaan asti kauhistelemaan tulen voimaa. Mitään ei ollut tehtävissä.<br />
<br />
Palon jälkeen uudet talot rakennettiin kauemmaksi toisistaan. Sipposet rakensivat uuden talon Hulkonojan varteen kylän koillisnurkalle. Hulkonoja laajeni noilla kohdin Hulkonsuoksi Sippolan talon pohjoispuolella. <br />
<br />
Ahti Rytkösen kertomus pirtin lämmityksestä teoksessa Savupirttien kansaa vuodelta 1931 voi hyvinkin sopia näyksi Sipposten tuvasta. Savupirtit väistyivät Kannaksella 1800-luvulla, mutta kehitys ei varmaankaan alkanut syrjäkylistä.<br />
<div align="left" class="western" style="line-height: 120%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 120%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-size: x-small;">Ennen aikaan olivat halot, joilla savupirtin uuni lämmitettiin, kyynärän pituisia. Nykyjään sinne työnnetään metrisiä puita. Sytyttyään tuli kulkee tulikerran alitse uunin peruksille, kääntyy sieltä ryöriin ja tulee lopuksi ulos uunin rinnassa olevasta hornista eli hormista. Jos se rupeaa siitä liiallisesti pulppuamaan pienennetään reikää hornikivellä. Milloin taas pesän suu liian pitkällä kielellä rupeaa otsaansa nuolemaan saattavat uunilla olevat halot syttyä palamaan. Sen vaaran torjumiseksi nostetaan liedestä poroa uunin kielelle ja orsilta otetaan leveä päre, jolla lämpytetään niin, että tuhka lentää ilmaan ja sokaisee tulen. Lieskaaminen tukehdutetaan myös siten, että sytytetään lieteen vastavalkeaksi päreistä tehty ristikko.</span></div>
<div class="western" style="line-height: 120%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-size: x-small;">Tulen syttyessä tuprahtaa uunista sakein ökä. Kun puut räiskyvät yhtenä tulimerenä käy savun tulo pienemmäksi. Ensimmäinen savu asettuu harjasorren kohdalle, sieltä se leviää joka suunnalle. Sen liikunta muistuttaa jyrkkärantaiseessa salmessa harvakseen kumpailevaa lainetta. Kun aaltoileva savujuormu kohtaa seinän, kääntyy se pehmeästi takaisin ja lähtee häilymään päin vastakkaista seinää. Ilmanhenki, mikä tavoittaa sen matkanvarrella, kiertää sen mielellään visapuun kiehkeä muistuttavaksi syhermäksi. Uunin alkaessa hiilestyä savu ohenee hienoiksi hönkäleiksi; horni tukitaan, ovi suletaan ja lakeista työnnetään kangella pienemmäksi. Hetken perästä tupa on raitis; savupirtissä vallitsee jälleen hyvänmakuinen murea lämmin, minkä suloisuudesta uloslämpiävien huoneiden asukkailla ei ole aavistusta.</span></div>
<div align="left" class="western" style="line-height: 120%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
Sipposten asuinpirtti oli suuri, ei mikään silmiä kirvelevää kitkua säilövä rötiskö, joten tuo kuvaus saattaa hyvin olla paikallaan Rampalan Sipposten talossa.<br />
<br />
Miten Rampalassa muuten elettiin? Kuten etelämpänä Kivennavalla oli Valkjärvelläkin viljely vähäistä, sillä Pietari toi leivän tännekin. Pietariin kaupattiin melkein mitä vain. Kylät olivat erikoistuneet tekemään pietarinkauppaa kukin omalla tavallaan. Rampalassa nikkaroitiin rattaita ja rekiä, jotka olivat saahkarekiä eli suuria kuormarekiä. Työrekiä tehtiin Uosukkalassa. Molemmissa tehtiin metloja eli luutia, jotka olivat varsinainen Valkjärven tavaramerkki.<br />
<br />
Maanviljelyyn ei lahjoitusmaa-aikana keskitytty. Ohra kasvoi huonosti, eikä vehnää edes viljelty. Perunat eivät riittäneet koko vuodeksi. Pellavaa ja hamppua kasvoi taloissa omiksi tarpeiksi, humalatarhoja oli harvassa. Ruis antoi Valkjärvellä hyvinä vuosina kahdeksannen jyvän. Tattaria viljeltiin paljon. Hyvänä vuotena antoi hyvän tulon, mutta useasti ei mitään.<br />
<br />
August Ahlqvist kulki Muolaan ja Valkjärven läpi Venäjälle 1800-luvun puolenvälin jälkeen eikä löytänyt valkjärveläisistä paljonkaan hyvää sanottavaa:<br />
<div align="left" class="western" style="line-height: 120%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="western" style="line-height: 120%; margin-bottom: 0cm;">
<i><span style="font-size: x-small;">Epävakaiseen oloon ovat talonpojat itse syypäät. Sillä joku aika takaperin tahtoivat sekä isännät että esivalta saada heidät kontrahdin tekoon, jonka kautta he määrättyä veroa vastaan olisivat edes kontrahdissa määrätyn pitemmän tahi lyhyemmän ajan olleet tiloillansa pysyväiset. Vaan onnettomat epäluulot villitsivät rahvaan niin, että kontrahtia ei uskaltanut tehdä kuin hyvin harvat, ja yleinen epäluuloisuus tätä vastaan oli ollut niin suuri, että kontrahdin tehneistä perheet pakenivat metsiin ja jättivät perheen miehen yksinänsä talossa istumaan.</span></i></div>
<div align="left" class="western" style="line-height: 120%; margin-bottom: 0cm;">
<i><span style="font-size: x-small;">Ja tästä onkin täkäläisen talonpojan elämässä nähtävän huolimattomuuden, laiskuuden ja velttouden juuri. Sillä arvelen: mitä minä huolin niin paljon työtä panna maahan, josta kukaties huomenna olen poisluovutettu”! Laiminlyöpi hän maanviljelyksen ja heittäytyy muille helpommille elatuskeinoille. Juuri samasta syystä ei hän rakenna kartanoansakaan, vaan rypee esi-isiensä aikaan tehdyissä, maahan kaatuvissa tuvantöllissä, joihin hän ei paljon saa nauttiakseen edes ilman saatavaa Jumalan valoakaan. Tällaisessa hämärässä elettäessä hyöstyy siivottomuuskin sanomattoman hyväksi, eikä liene Suomessa missään niin siistitöntä kansaa kuin tämän puolen rahvas on. Porsaat, kukot ja kanat liikkuvat, kuin perheen jäsenet konsanaan, tuvassa valloillansa.</span></i></div>
<div align="left" class="western" style="line-height: 120%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
Kun kerron seuraavaksi hieman kreivi Blandovin lahjoitusmaan tapahtumista Ahlqvistin satunnaisen kulkijan näkökulma paljastuu kovin suppeaksi. Tarina Valkjärven talonpojista ei ole vielä tuossa kerrottu.<br />
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiK7deWhv81DmTB1SgGoJ49RHS_VnkY5NcvUrBe2dtPyR177FYZMBcORh1-rBQr1ESxf9YAG0A02cbOlpDTktMH7m-72HuV0Gyy2DF6SdSxiVHHKDFZNsoJb9LHvrFb-g00WbE8sq_Vskeu/s1600/Valkj%25C3%25A4rve%25C3%25A4.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="628" data-original-width="688" height="365" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiK7deWhv81DmTB1SgGoJ49RHS_VnkY5NcvUrBe2dtPyR177FYZMBcORh1-rBQr1ESxf9YAG0A02cbOlpDTktMH7m-72HuV0Gyy2DF6SdSxiVHHKDFZNsoJb9LHvrFb-g00WbE8sq_Vskeu/s400/Valkj%25C3%25A4rve%25C3%25A4.png" width="400" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div>
<br />
<br />
<br />
<div align="left" class="western" style="line-height: 120%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="western" style="line-height: 120%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="western" style="line-height: 120%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="western" style="line-height: 120%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="western" style="line-height: 120%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="western" style="line-height: 120%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div align="left" class="western" style="line-height: 120%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<br />
<br />
<style type="text/css">
@page { margin: 2cm }
p { margin-bottom: 0.25cm; direction: ltr; color: #000000; line-height: 115%; text-align: left; orphans: 2; widows: 2 }
p.western { font-family: "Liberation Serif", serif; font-size: 12pt; so-language: fi-FI }
p.cjk { font-family: "Noto Sans CJK SC Regular"; font-size: 12pt; so-language: zh-CN }
p.ctl { font-family: "Lohit Devanagari"; font-size: 12pt; so-language: hi-IN }
a:link { so-language: zxx }
</style><style type="text/css">
@page { margin: 2cm }
p { margin-bottom: 0.25cm; direction: ltr; color: #000000; line-height: 115%; text-align: left; orphans: 2; widows: 2 }
p.western { font-family: "Liberation Serif", serif; font-size: 12pt; so-language: fi-FI }
p.cjk { font-family: "Noto Sans CJK SC Regular"; font-size: 12pt; so-language: zh-CN }
p.ctl { font-family: "Lohit Devanagari"; font-size: 12pt; so-language: hi-IN }
a:link { so-language: zxx }
</style></div>
monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-36242675704701752262016-05-28T08:46:00.001+03:002016-05-28T08:54:02.951+03:00Salakuljettajan tarina<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXoHyozFTrsjsifmDX1ng0GvugnGBuzCdtnIzlHd9baGsjwDcHontOC0BYDFFckw5LwNiOrTexbhewSQqn5wElAYEmZJ_QvkcfOt5i65BtP7uo0-gF-Ew4wfKchMUTiqR-jafBesdQBPCO/s1600/be86b068-6e92-42cb-9d60-fe94b55d65a3.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXoHyozFTrsjsifmDX1ng0GvugnGBuzCdtnIzlHd9baGsjwDcHontOC0BYDFFckw5LwNiOrTexbhewSQqn5wElAYEmZJ_QvkcfOt5i65BtP7uo0-gF-Ew4wfKchMUTiqR-jafBesdQBPCO/s320/be86b068-6e92-42cb-9d60-fe94b55d65a3.jpg" width="320" /></a></div>
Viime vuonna ilmestyi Anna Kortelaisen toimittamana <i>Avojaloin, 20 tositarinaa Karjalan Kannakselta.</i><br />
<br />
Kirja on saanut alkunsa toissa vuodenvaihteen Avojaloin-näyttelystä Lappeenrannan linnoituksessa. Tässä elävää kuvaa, kuvataidetta, esineitä ja valokuvia esineitä yhdistäneessä näyttelyssä oli esillä myös Matti Ilosen elämänkerta. Avojaloin kirjassa Matti Ilonen esitellään luvussa <i>Salatein tavaraa ja aatetta.</i><br />
<br />
Matti Ilonen on nostettu esiin myös vuonna 2009 Maria Lähteenmäen tutkielmassa <i>Maailmojen rajalla. </i><i> Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911-1944. </i>Tämä on julkaistu Suomen Kirjallisuuden Seuran historiallisten tutkimusten sarjassa. Matti Ilonen esitellään sivuilla 186-191.<br />
<br />
Kivennavan Kirjavaisten sukukirjassa Matti Ilonen (1903-1933) on taulussa 813. Hän on Juho Ilosen poika ja Lipolassa syntyneen maakauppias Matti Mikonpoika Ilosen (1840-1911) pojanpoika. Sukujuuret johtavat 1700-luvulla Pihlaisiin ja Kirjavaisiin.<br />
<br />
<h3>
Isä opettaa ammattiin</h3>
Juho-isä opetti Matti Ilosen salakuljettajaksi heti sisällissodan jälkeen Matin ollessa 16 vuotias.<span style="background-color: white; color: #373737; font-family: "helvetica neue" , "helvetica" , "arial" , sans-serif; font-size: 15px; line-height: 24px;"> </span>Salakuljetus oli sisällissodan jälkeen yleinen leipäpuu Lipolassa, jossa väestön yhteydet Inkerinmaalle Venäjän puolelle olivat perinteisesti tiiviit. Sukulaisia asusti Inkerin kylissä.<br />
<br />
Laillinen rajanylitys ja rajakauppa loppui Suomen itsenäistyttyä. Väestö rajan pinnassa ei rajan sulkeutumiseen hevin sopeutunut. Rajan takana kävivät käytännössä edelleen kaikki, jotka kynnelle kykenivät.<br />
<br />
Lipolan tullipiirissä tehtiin aluksi huomattava määrä takavarikoita. Vuoden 1920 jälkeen takavarikot loppuivat täysin. Ei sen vuoksi, että salakuljetus olisi tyrehtynyt vaan sen vuoksi, että rajavartiosotilaat ryhtyivät itse salakuljettajiksi. Myös Lipolan suojeluskunta otti varsin avoimesti vastaan lahjuksia salakuljettajilta. Lipolan suojeluskuntalaisten mielestä oman pitäjän asukkaiden avustaminen ansionhankinnassa oli tärkeämpää kuin noudattaa viranomaisten sääntöjä.<br />
<br />
<h3>
Oppirahat</h3>
<div>
Matti Ilosen ura salakuljettajana alkoi naapurin hevoskauppojen myötä. Matti lähti isänsä kehoituksesta vuonna 1920 opastamaan ronnunkyläläistä talollista Tepposta rajan yli Ryöttään niittyjen kohdalta. Matti tunsi tuolloin vielä huonosti Inkerin puolen maaston ja joutui eksyksiin. Paluumatkalla hän joutui kiinni ja kiisti kaiken. Tällä kertaa Matti vapautettiin.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Seuraavan kerran Matti jäi kiinni sianlihan salakuljetuksesta. Nyt Matti sai rangaistuksena salakuljetuksesta kaksikymmentä päiväsakkoa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Matti suoritti asevelvollisuutensa vapaaehtoisena Raudussa. Asevelvollisuutensa suoritettuaan reservin korpraali Matti Ilonen jäi kiinni helmikuussa 1924 luvattomasta rajan ylityksestä. Kuulusteluissa Matti kertoi käyneensä tapaamassa vanhoja tuttujaan. Matti vapautettiin parin viikon päästä pidätyksestä. Nyt hän sai 30 päiväsakkoa "tavaran kuljetuksesta ilman tullipassia".</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Maaliskuussa kävi isompi käry. Muutaman sadan metrin päässä rajasta Korpikylän kohdalla Matti yritti hiihtää pakoon, mutta rajavartijat saivat hänet kiinni kilometrin kilpahiidon jälkeen. Matilla oli hiihtoa hidastamassa runsaasti vaatetavaraa myytäväksi Venäjän puolella.<br />
<br />
<h3>
Vanhemmat Venäjälle</h3>
</div>
<div>
Syksyllä 1924 Matin Juho-isä karkasi rajan yli Vologdaan, vuonna 1926 Matin äiti Maria os. Lemmetty meni perässä. Juho Ilosta epäiltiin Valkjärvellä tapahtuneesta murhasta. Matti Ilonen jäi yksin elättämään neljää alaikäistä sisarustaan. Matin vanhempien kohtalona lienee ollut rajaseutujen puhdistus "vastavallankumouksellisista ja neuvostovastaisista elementeistä", Stalinin ajan terrori, joka kohdistui Neuvosto-Karjalaan paenneisiin suomalaisiin.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Matti Ilonen ei juurikaan peitellyt toimintaansa salakuljettajana ja Etsivä Keskuspoliisi kiinnostui hänen tekemisistään. EK:n asiakirjoissa hänen kerrotaan tuttavalleen kehuneen: "Onhan tuossa vähän vaaraakin, mutta rahaa tulee helpolla. Viipurilainen juutalainen on varma paikka. Sinne kun saa kyyditettävän tai tavaran, niin sitten ei ole enää pelkoa. Rahat saan tuolta puolelta." Ilosen pidätykset tehtiinkin varomattomien puheiden ja ilmiantojen perusteella.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
EK alkoi olla varma, että Suomen Kommunistinen puolue oli värvännyt venäjänkielentaitoisen Ilosen ja siinä se osuikin oikeaan. Kesällä Ilosen talo pakkohuutokaupattiin, mutta Matilla oli ajoittain runsaasti rahaa, oli Viipurin reissuja ja juopottelua. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Matti alkoi olla iso tekijä salakuljetuksessa ja hänelle kelpasi mikä tahansa kuljetettava josta sai rahaa. Rajakylissä Matilla oli runsaasti apulaisia, hevosmiehiä, rajaoppaita, majoittajia ja muonittajia. Vakituisena apulaisena hänellä oli Tuomas Lempinen, joka oli saanut vuonna 1918 kaksi vuotta kuritushuonetta avunannosta valtiopetokseen. Lempinen oli Ilosen tilalla renkinä, mutta työtehtävät eivät ilmeisesti juurikaan liittyneet rappeutuvan tilan hoitamiseen.<br />
<br />
<h3>
Tammisaaren yliopisto</h3>
</div>
<div>
Etsivä Keskuspoliisi rekrytoi ilmiantajia Matti Ilosen lähipiiristä. Ilmiantajat kertoivat mm. että jos Matti ei juonut iltamissa alkoholia, oli hän vielä samana yönä lähdössä rajan yli. Ilosen reitti rajan yli kulki Soppikylän valtionmetsästä tai Korpikylän kohdalta. Takaisin hän ei koskaan tullut samaa reittiä mitä pitkin oli mennyt. EK seurasi myös Ilosen junamatkoja Viipuriin ja takaisin. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Vuonna 1929 Matille järjestettiin Valkjärven Pasurilla ratsia, jossa hänen hallustaan tavattiin suuri joukko pieniä 12-sivuisia vihkosia otsikolla: "Suomen luokkatietoiselle työväelle vappuna 1929." Matti oli käynyt Lempaalassa, missä oli saanut kertomansa mukaan isältään toimintaohjeet. Matin kuulusteluissa kertoma auttoi EK:n Viipurissa SKP:n toimijoiden jäljille, joiden kätköistä löytyi lisää kiellettyä kirjallisuutta.<br />
<br /></div>
<div>
Matti passitettiin Viipurin lääninvankilaan ja kuulustelupöytäkirjan marginaaliin on kirjoitettu: "Selvä juttu, Ilonen tunnustanut". Syyskuussa hänet tuomittiin valtiopetoksen valmistelusta kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja menettämään kansalaisluottamuksensa viideksi vuodeksi. Matti vapautui Tammisaaren pakkotyölaitoksesta kesäkuussa 1932.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tammisaaren pakkotyölaitosta kutsuttiin Tammisaaren yliopistoksi. Valtiolliset vangit oli erotettu muista vangeista ja nämä poliittiset vangit olivat muodostaneet laitokseen salaisen organisaation. Vankilaan salakuljetettiin poliittista kirjallisuutta, jota käytettiin opiskelun ja keskustelujen pohjana. Koulutetuimmat vangit toimivat opettajina. Vangit myös valmistivat itse oppimateriaalia asiantuntevan vangin sanelun pohjalta käsin kirjoittaen. Käsin käymäläpaperille kirjoitettuja tekstejä salakuljetettiin myös ulos vankilasta. Lisäksi vangit julkaisivat omaa, kerran kuukaudessa ilmestynyttä Elämää yössä -nimistä lehteään. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tammisaaren yliopisto näyttää muuttaneen Matin. Ennen Tammisaaren tuomiota Matti Ilonen toimi rahan vuoksi, mutta kärsittyään tuomionsa hän oli muuttunut aatteen mieheksi. Tämä käy ilmi Matin viimeisen matkan tapahtumista.<br />
<br />
<h3>
Matti ampuu rajavartijan</h3>
</div>
<div>
EK tarkkaili Mattia ja solutti ilmiantajan Matin viimeiselle työmatkalle. Hän raportoi tarkasti matkan vaiheet. Matin poliittiset motiivit eivät raportissa jääneet epäselviksi.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kannaksen rajavartio yllätti rajan takaa palaava seurueen Korpikylän kohdalla. Syntyi tulitaistelu, jossa rajavartija Eino Pöyhönen sai surmansa. SKP:n puolueaktiivi Nestori Parkkari saatiin kiinni, muut hiihtivät pakoon. EK:n mukaan Matti Ilonen ampui rajavartijan kuoliaaksi.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Matti Ilosesta annettiin etsintäkuulutus: "Ilosen pidättämiseen johtavasta ilmoituksesta luvataan 2000 markan palkkio."</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Vajaan viikon kuluttua EK:n Terijoen alaosasto sai vihjeen Matin olinpaikasta Viipurissa Valokadulla ja piiritti rakennuksen 13 aseistetun miehen voimin. EK:n raportin mukaan rakennuksesta kajahti laukaus ja ikkunassa näkyi liikettä. Poliisit vastasivat tulitukseen ja syntyi kiivasta laukaustenvaihtoa. Poliisit murtautuivat sisään ja EK:n raportin mukaan Matti Ilonen ja SKP:n toimitsija Vieno Vihervaara ampuivat tuolloin itsensä. "Molemmat miehet kuolivat jonkun ajan kuluttua saamiinsa haavoihin."</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kuollessaan 24.2.1933 Matti Ilonen oli 29-vuotias. Vuonna 1938 annetussa arviossa todetaan kommunistien maayhteyden ja etappitien Neuvostoliitosta Suomeen sulkeutuneen Ilosen kuolemaan. Vuosien 1932-36 aikana Etsivä keskuspoliisi pidätti SKP:n etappimiehiä Kannaksella kaikkiaan 110, joista 75% Kivennavalla. Ilonen ei tässä joukossa kuitenkaan ollut alkuun eikä ehkä myöhemminkään erityisesti aatteeseen sitoutunut, vaan salakuljetus oli hänelle ammatti, johon hänet johdatti isän ja tämän serkun Antin esimerkki ja rajanpinnan kylien ankea tilanne.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<span style="background-color: white; color: #373737; font-family: "helvetica neue" , "helvetica" , "arial" , sans-serif; font-size: 15px; line-height: 24px;"><br /></span></div>
monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-77631581532318088392016-04-29T22:46:00.003+03:002016-05-01T08:41:12.131+03:00GalkinKansallisarkisto on digitoinut verkkoon Kivennavan maarekisterin jokin aika sitten. Maarekisteriin on kirjattu tilojen lohkomiset ja palstoittamiset isojaosta vuonna 1895 aina 1940-luvulle. Viimeiset merkinnät on tehty jatkosodan aikana.<br />
<br />
<a href="http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=43489006" target="_blank">Maarekisteriä Pihlaisten kylän kohdalla selaillessa</a> huomioni kiinnittyi asiaan, joka on ilmeisen oleellinen, mutta minulle toistaiseksi tuntematon. Asia liittyy Muolaan Kyyrölässä asuneeseen Ilja Galkiniin. <br />
<br />
Maarekisterin mukaan tehtailija Galkin osti Pihlaisista maata, joka puolelta ja paljon. Hän teki vuosina 1904-1914 kaikkiaan 56 maakauppaa, ei mitään pikkupalstoja. Ostettu palstatila oli yleensä alle 10 hehtaaria. Yhteensä Galkin osti Pihlaisten kylästä lähes 430 hehtaaria. <br />
<br />
<h3>
Kyläkirja ei kerro</h3>
<br />
Pihlaisista on ilmestynyt kyläkirja, joka hyvin seikkaperäisesti kertoo kylän historiaa. Kyläkirjassa ei kuitenkaan ole mainittu näitä koko kylänkin kannalta oleellisia maakauppoja. Galkinin maaomaisuus oli pelkästään Pihlaisten kylässä reilusti kaksinkertainen pinta-alaltaan mitä esimerkiksi Kivennavan kunta omisti maata koko pitäjän alueelta.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Parina viime vuotena on Pihlaisten kyläseura julkaissut kaksi paksua vihkosta muistitietoa. Näissäkään ei sanallakaan mainita Ilja Galkinia. Tosin näiden vihkosten kerronta keskittyy pitkälti 30-lukun.<br />
<br />
Kun enemmän selailen maarekisteriä niin useammassakin kylässä palstatilojen lohkomisen yhteydessä tulee vastaan Ilja Galkin. Yleensä kysymys on metsämaista. Galkinin maaomaisuus on ollut todella merkittävä.<br />
<h3>
<br />Kuka oli Galkin?</h3>
<br />
Kansallisbiografian mukaan Ivan Laurentjev Galkin oli Muolaassa 1847 syntynyt kauppias Kyyrölästä. Vuodesta 1871 hän oli myös kestikievarin pitäjä. Viinatehtailijaksi hän alkoi vuonna 1885, vuodesta 1890 hän oli sahanomistaja Kyyrölässä ja vuodesta 1896 Raivolan sahan, rautaruukin, myllyn ja sähkölaitoksen omistaja Kivennavalla.<br />
<br />
Galkin oli venäläissyntyinen, Moskovan lähellä asuneiden maaorjien jälkeläisiä. Kyyrölän pirtu ja Viipurin viinanjalostustehdas toivat hänelle varallisuutta ostaa sahoja ja sahateollisuuden tuotto mahdollisti maakaupat. Sahaomistus selittää myös kiinnostuksen maaomaisuuteen ja erityisesti metsämaihin. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Laudoilla tienasi tuolloin hyvin. Metsäteollisuus kasvatti 1800-luvun loppupuolella nopeasti osuuttaan Suomen viennissä Venäjälle ja oli melkein puolet kokonaisviennistä vuonna 1910. Pelkästään sahatavara yksin tuotti puolet suuriruhtinaskunnan vientituloista.<br />
<br />
<h3>
Kivennavan metsät </h3>
Galkin osti lähinnä metsämaata. Ostot tapahtuivat pääosin vuosina 1904-1905, mutta myöhemminkin vielä 1911 ja 1914 Galkin kävi maita ostamaan. Näyttää kuin Galkin olisi Pihlaisissa häärännyt lähes yksin maanostajana. Ostajan markkinat siis. Mikä syy isännillä oli myydä ja olisiko niin, että isännät eivät oikein ymmärtäneet metsiensä arvoa?<br />
<br />
Talonpojat Kivennavalla olivat viljelleet tilojaan lahjoitusmaaisäntien lampuoteina. Peltomaa tuotti satoa, mutta metsät eivät tuottaneet asukkaille mitään. Kun Venäjän valtio osti vuonna 1820 Lintulan hovileirin maineen tykistödepartementille, joka vastasi Siestarjoen asetehtaan toiminnasta. Kivennavan asukkaat saivat tämän jälkeen ottaa metsistä puita vain tehtaan erityisluvalla.<br />
<br />
Vaikka metsänvartijoiksi palkattiin kasakoita oli kieltoa käytännössä mahdotonta valvoa. Talonpojat ottivat rakennuspuuta ja polttopuuta mitä tarvitsivat lupalappuja hakematta. Tarvepuut haettiin näin salaa, mutta mitään muuta arvoa eivät asukkaat kotikylän metsämailla ilmeisesti nähneet olevan.<br />
<br />
<h3>
Lahjoitusmaakeinottelu</h3>
<br />
Viipurin läänin lahjoitusmaatalonpoikien asema nousi Suomessa tärkeäksi kysymykseksi miltei heti kun Vanha Suomi oli liitetty suuriruhtinaskuntaan. Poliittinen keskustelu Viipurin läänin lahjoitusmaiden ongelmista oli pitkä ja muihin kysymyksiin kietoutuva, mutta johti lopulta päätökseen lahjoitusmaiden lunastamisesta Suomen valtiolle. Vuoden 1867 valtiopäivillä säädyt päättivät 12 miljoonan markan lainan ottamisesta lunastuksen käynnistämiseksi. Suurin osa valtion ja Viipurin läänin lahjoitusmaaisäntien välisistä kaupoista tehtiin vuosina 1875-1885.<br />
<br />
Kivennavalla asia eteni verkkaisesti, koska siellä maat joutuivat keinottelun kohteeksi. Sotaministeri Miljutin tarjosi Kivennapaa senaatille vuonna 1870. Pitkien neuvotteluiden jälkeen senaatti hyväksyi kauppasumman vuonna 1874. Mutta sotaministeriö päättikin keisarin suostumuksella myydä Kivennavan ruhtinas Uhtomskille.<br />
<br />
1877 ruhtinas Uhtomsk myi Kivennavan ja Raivolan ruukin valtioneuvos Neronoville, joka myi sen ranskalaiselle yhtiölle. Osasta Kivennapaa senaatti sai yhtiön hyväksymään tarjouksen vuonna 1879, mutta loppu pitäjää kulki pietarilaiselta pankkiirilta toiselle. Senaatti osti Winbergin pankkiriliikkeeltä lunastamattoman osan Kivennapaa vuonna 1882. Senaatti käytti Kivennavan lunastukseen noin kolme miljoonaa markkaa, mikä on suurin yksittäisestä lahjoitusmaasta maksettu kauppasumma.<br />
<div>
<br /></div>
Vasta nyt päästiin Kivennavalla siirtämään maita talonpoikien omistukseen. Pihlaisten kylässä isojako valmistui vuonna 1895, jonka jälkeen maat muuttuivat maaveron alaisiksi perintötiloiksi. Talonpojat maksoivat valtiolle vähitellen tilojensa ostosumman. Takaisinmaksuaikaa oli 38 vuotta.<br />
<br />
<h3>
Lunastusrahat saatiin metsämaista?</h3>
<br />
Tilojen lunastuslaina lienee ollut viljelijöiden peruste myydä metsämaitaan. Olisi mielenkiintoista tietää, millä mietteillä seuraavalle sukupolvelle lohkottiin tilaa myöhemmin kun melkoinen osa tilan maista oli jo myyty suurmaanomistajalle.<br />
<br />
Kaikki eivät Pihlaisissakaan metsämaitaan myyneet. Pekkolanmäellä Galkin sai kaupat tehtyä joka toisen isännän kanssa. He jotka myivät, myivät sitten useampiakin palstoja. Hennunmäellä joka kolmas isäntä kieltäytyi myymästä. Murtosenmäellä, Hovinmäessä ja Alaseppälässä metsämaata myytiin joka talosta. <br />
<br />
Murtosenmäessä tosin Haukkalan perintötilan isäntä Ville Murtonen ei myynyt Galkinille. Hän myi kaksi metsäpalstaa Pietari Hakuliselle samoihin aikoihin kuin Galkin kierteli kauppoja tekemässä. Tämä onkin poikkeus Galkinin ostomonopolissa Pihlaisissa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Maarekisteriä selaillessa näkee, että Pihlainen ei suinkaan ollut ainoa kylä, josta Galkin osteli maita talonpojilta. Näissä kauppa kävi myös ja ostajia oli liikkeellä muitakin. Yleensä palstatiloja ostivat venäläiset, mutta oli toki joukossa suomalaisiakin.<br />
<br />
<h3>
Mahtimies kahdessa pitäjässä</h3>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9CmGKmKGu-Cb6EB65XmU3eX03uDjTtX7kHGAyRQb5t95MDOQlKDKp_1pSkU6zkWcpKRSYA3_ZBFqCiTNthNgbr5cJu9Nn9uJfr6QHmn4IB57hgPHxU2e784jK62mrP9W2Hi9B9COHq-r4/s1600/poprikof.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9CmGKmKGu-Cb6EB65XmU3eX03uDjTtX7kHGAyRQb5t95MDOQlKDKp_1pSkU6zkWcpKRSYA3_ZBFqCiTNthNgbr5cJu9Nn9uJfr6QHmn4IB57hgPHxU2e784jK62mrP9W2Hi9B9COHq-r4/s400/poprikof.jpg" width="301" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Muolaan kuntakokouksen esimies Ivan Galkin <br />
vastaanotti kenraalikuvernööri Bobrikoffin Kyyrölässä</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Ivan Galkinilla oli monta rautaa tulessa. Kun Muolaan Telefoniyhtiö ja Kivennavan telefoniyhtiö perustettiin 1906 Ivan Galkin oli yhtiöiden nimenkirjoittajana ja yhtiöt myös perustettiin tehtailija Galkin konttorissa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Galkin toimi valtiopäivämiesten valitsijamiehenä ja kunnallisissa luottamustehtävissä. Monet kansakoulut toimivat Galkinin vuokrakiinteistöissä. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Mahtimies siis sekä Muolaan että Kivennavan pitäjissä.<br />
<br />
Kivennavan pitäjän paikallisia piirteitä ja tapahtumia on taltioitu kyläkirjoihin ja muistelmavihkosiin. Paavo Kiuru esittelee Ivan Galkinin ja hänen poikansa Michael Galkinin Kivennapa-teoksessaan (s 110-112), mutta olisi mielenkiintoista lukea myös kylätasolle ulottuvaa historiankirjoitusta tämän kaltaisista aiheista. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kivennavan kylien historiaa ei ole vielä läheskään tyhjentävästi kerrottu.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
</div>
monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-87153927714185149962016-03-26T14:26:00.001+02:002019-12-25T06:00:17.050+02:00Kivennavan Kirjavaiset Kivennavalla<div dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<br /></div>
Pihlaisten kylä on sukuseuran puitteissa ollut aina erityisen huomion kohteena ja suku ajatellaan Pihlaisten kylän kautta. Pihlaisista on tehty kyläkirja ja pari muutakin muistelmateosta. Näissä Kirjavaisten suku on keskeinen, kuten Pihlaisissa on ollutkin. Vähälle huomiolle on jäänyt, että Kirjavaiset ovat pitäjässä olleet vahvasti läsnä myös muissa kylissä. <br />
<br />
<h3>
1600-luku</h3>
Tarkastelin <a href="http://www.karjalatk.fi/katiha2/haku.php" target="_blank">Karjalan tietokannan henkilöhaun</a> avulla kuinka laajasti Kirjavaiset Kivennavalle olivat asettuneet. 1600-luvulla sukunimeä näyttää olevan kuudessa kylässä ja nämä kertovatkin Kirjavaisten siirtymisen Uudeltakirkolta. <a href="https://www.geni.com/people/Sipi-Kirjavainen/6000000001561579254" target="_blank">Sipi Kirjavaisen</a> pojat <a href="https://www.geni.com/people/Matti-Kirjavainen/6000000001561370699" target="_blank">Matti</a> ja <a href="https://www.geni.com/people/Erkki-Kirjavainen/6000000058731263267" target="_blank">Erkki</a> tulivat Uudeltakirkolta Kurkelaan. Matti on myöhemmin tilallinen Karvalassa. Matin poika <a href="https://www.geni.com/people/Heikki-Kirjavainen/6000000001561192971" target="_blank">Heikki</a> muutti Sikiälään ja Heikin pojat muuttivat ennen vuosisadan vaihdetta Pihlaisiin, yksi veljeksistä Pihlaisista Riihisyrjään. Veljesten setä Erkki muutti Kurkelasta Joutselkään.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Yllätys minulle on, että Kirjavaiset ovat lähes kärjessä vertailtaessa muiden sukunimien esiintymistä. 1600-luvulla kärjessä on Lempinen, sukunimeä löytää yhdeksästä kylästä. Susi, Iivonen ja Hämäläinen ovat seitsemässä kylässä.<br />
<br />
<h3>
1700-luku</h3>
<div>
1700-luvulla sukunimi Kirjavainen löytyy jo 28 kylässä. Ahjärvellä, Holttilassa, Ikolassa, Joutselässä, Kanalassa, Karvalassa, Kaukolempiälässä Kekrolassa, Korpikylässä, Kuokkalassa, Lintulassa, Lipolassa, Miettilässä, Pamppalassa, Pihlaisissa, Polviselässä, Puhtulassa, Raivolassa, Rantakylässä, Räikylässä, Saarenmaalla, Soppikylässä, Suurselkälässä, Tammiselässä, Terijoella, Vehmaisissa Voipialassa ja Vuottaalla.<br />
<br />
Kaikki näissä kylissä asuneet eivät olleet Sipi Kirjavaisen jälkeläisiä. Esimerkiksi Pihlaisista kotoisin ollut ja Ahjärvelle Matti Motturin kanssa vuonna 1762 avioitunut Anna Kirjavainen oli alunperin Muolaan Kirjavaisia. Pariskunnan lapsia siirtyi Ahjärveltä Kurkelaan, Siiranmäelle ja Joutselkään.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
1700-luvulla Lempinen on edelleen Kivennavalla levinnein sukunimi. Se esiintyy 29 kylässä. Huumonen on kolmanneksi yleisin, 25 kylää.<br />
<br />
<h3>
1800-luku</h3>
1800-luvulla Kirjavaisia oli 33 kylässä Kivennavalla: Ahjärvi, Haapala, Holttila, Ikola, Joutselkä, Kanala, Kaukolempiälä, Kauksamo, Kekrola, Kirkonkylä, Korpikylä, Kotselkä, Kuokkala, Kurkela, Liikola, Lipola, Miettilä, Pamppala, Pihlainen, Polviselkä, Puhtula, Raivola, Rantakylä, Riihisyrjä, Siiranmäki, Sikiälä, Soppikylä, Suurselkä, Terijoki, Tirttula, Vehmainen, Voipiala, Vuottaa. Kun henkikirjoissa Kivennavalle kirjattiin 40 kylää, niin neljä kylää viidestä on tuossa listassa. <br />
<br />
Monet vanhat suvut Kivennavalla levittäytyivät lähes koko pitäjään. Tilallisina ei oltu monessakaan kylässä, mutta rengit ja piiat kulkivat. Vaimot haettiin enimmäkseen muualta kuin omasta kylästä, ainakin pienemmissä kylissä. Pitkään pitäjässä asuneet suvut olivat luonnollisesti esillä monessa kylässä.<br />
<br />
1800-luvulla Kirjavaisen edelle menee yhä Lempinen ja lisäksi Suutari, kumpikin 37 kylässä. <br />
Väestö on kasvanut ja sukunimien määrä Kivennavalla lähes kolminkertaistunut edelliseen vuosisataan verrattuna. Erityisesti vuosisadan loppupuolella väkiluvun ja sukunimien määrän kasvu kiihtyy Pietari-Hämeenlinna radan valmistuttua 1870.<br />
<br />
Sukunimiä löytyy jo 3100, mutta vain parikymmentä prosenttia niistä esiintyy useammassa kuin kolmessa kylässä. Valtaosa tulijoista on Terijoelle ja Raivolan muuttaneita työläisiä ja käsityöammateissa toimivia uusia kivennappoisia. Syrjemmällä pienissä kylissä tulevat vastaan samat suvunimet kuin edelliselläkin vuosisadalla.</div>
</div>
monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-26692463405574405822016-02-10T17:55:00.001+02:002016-02-12T18:11:39.787+02:00Kurkistus pimeään<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCAnecLJ-hdiYFrxeJE0UFQmNE4LKxoXtQjpfxKkQ9eK-03YGgci3_bPA3MEVg5eG63u_p65VBUsKegWu9NFODkCcvjA3DIZfDSth_pwlCpWXAiOxdIu5Ts0Oh3RGBLsXT53V3aN4g-FGH/s1600/sota_kulkutaudit_kuolema.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCAnecLJ-hdiYFrxeJE0UFQmNE4LKxoXtQjpfxKkQ9eK-03YGgci3_bPA3MEVg5eG63u_p65VBUsKegWu9NFODkCcvjA3DIZfDSth_pwlCpWXAiOxdIu5Ts0Oh3RGBLsXT53V3aN4g-FGH/s200/sota_kulkutaudit_kuolema.jpg" width="141" /></a></div>
Kun sota Venäjää vastaan (1555-1557) ei luonnistunut kuningas Kustaan toivomalla tavalla, hän syytti vuonna 1556 tästä kaikkia muita kuin itseään. Erityisesti arvostelun kohteeksi joutuivat rajaseudulla asuvat suomalaiset, jotka olivat epäluotettavia eivätkä totelleet kuningastaan ja hänen sotapäälliköitään. Kuningas moitti rajan rahvasta, että se varusti omia sotajoukkoja ja valitsi omia päälliköitään. Se ryösti ja surmasi niin ystäviä kuin vihollisia.<br />
<br />
Anarkistista porukkaa Kustaa Vaasan ajan rajaseudun kansa. Vai olivatko? Olivatko Kirjavaiset ryösteleviä hurjimuksia. Olivatko he olleet osallisina tapahtumissa, jotka saattoivat kuningas Kustaa Vaasan suuren ärtymyksen valtaan? Mitä tämä Kuninkaan lausunto voisi tarkoittaa?<br />
<br />
Nyt puhutaan ajassa, josta tietoa rahvaasta on niukasti. Kivennavan Kirjavaisten kantaisä Sipi Kirjavainen ei ollut vielä syntynytkään. Tiedot ovat yleisellä tasolla, sukuun liittyvä pohdinta on haparointia pimeässä. Sopii hyvin esihistoriaan tutustumisen jatkoksi.<br />
<br />
<h3>
Vouti pääsee linnanherraksi</h3>
<br />
Sipin isä ja mahdollisesti isoisäkin ovat eläneet Kustaa Vaasan sodan aikoihin. Sipi Kirjavainen lienee syntynyt 1540-luvulla. Sipi mainitaan Uudenkirkon Kuuterselässä 1602 vapaana talonpoikana. Ehkä Sipin isäkin on asunut Kuuterselässä ja ilmeisesti hänelläkin ovat asiat olleet hyvin.<br />
<br />
Kuuterselän asutus oli nuorta. Kymmenisen vuotta ennen Sipin syntymää Kivennavan vouti Anders Nilsson asutti Kuuterselkä nimiseen autiomaahan talonpoikia. Sipi Kirjavainen ei kuitenkaan ollut rälssitilallinen, vaan vapaa talonpoika ja ratsastaja. Mikä yhteys Kirjavaisilla oli Anders Nilssoniin?<br />
<br />
Kustaa Vaasan sotaa pidetään Anders Nilssonin sytyttämänä. Kuningas erotti hänet voudin virasta omapäisen Inkerinmaalle suuntautuneen hyökkäyksen jälkeen, mutta tämä ei enää estänyt sodan syttymistä. <br />
<br />
Myöhemmin Nilsson oli Eerik XIV:n sotapäällikkö sisällisodassa Juhana-herttuaa vastaan. Näin hän ansaitsi aatelisarvon, oli nyt Anders Nilsson Sabelfana ja sai nimityksen Viipurin linnanpäälliköksi. Hän oli myös suurin rälssitilojen omistaja Kivennavalla. <br />
<br />
<h3>
Jatkuvia ryöstöretkiä</h3>
<br />
Sipin syntyessä sota oli kytenyt rajan pinnassa jo vuosikymmenet. Pitkin Pähkinäsaaren rauhan rajaa tehtiin ryöstöretkiä puolin ja toisin ja kostettiin ryöstöretkiä uusilla retkillä. Rauhansopimuksissa raja oli määritelty kovin epämääräisesti. Ruotsilta puuttui haluja rajankäyntiin vanhojen dokumenttien pohjalta, koska Ruotsin puolen asutus oli leviämässä rajan pinnan erämaihin. <br />
<br />
Rajakahakat ja mahdollinen sodanuhka olivat hankalia asioita sekä Ruotsille että Venäjälle, koska muuallakin oli molemmilla ongelmansa. Rajaselvittelyt olisivat välttämättömiä. Ruotsi pelasi kuitenkin aikaa. Rajankäynneistä sovittiin, mutta aika jätettiin myöhemmin sovittavaksi, eli asia haudattiin määräämättömäksi ajaksi. Kun aika sovittiin, niin sovittuna aikana ruotsalaiset yksinkertaisesti jättivät tulematta rajantarkistuskokoukseen. Osapuolet tekivät yhteisen tarkastuksen sijasta yksipuolisia rajankäyntejä hävitystäkin aiheuttaen, mikä ärsytti tietenkin vastapuolella.<br />
<br />
Kuuterselkä oli Ruotsin puolella, sen omistuksesta ei ollut epäselvyyttä. Aivan vieressä oli kuitenkin Kivennavan Riitamaa, jossa käsitykset rajalinjauksesta erosivat. Juuri tämä rajaosuus oli vanhimmissa rajaluetteloissa kuvattu näennäisen yksiselitteisesti kulkemaan Siestarjokea pitkin, mutta Siestarjoki haarautuu yläjuoksulla kahtia. Kumpikin puoli luki rajaluetteloita omalla tavallaan. Riitamaahan kuuluivat osapuilleen seuraavat Kivennavan kylät: Rontu,Kanala, Kekrola, Seppälä, Lipola, Vehmainen, Soppikylä, Räikylä, Siiranmäki, Saarenmaa ja Vuottaa. <br />
<br />
<h3>
Kuningas virittää sodan</h3>
<br />
Ongelmat ja kahakat jatkuivat pitkin rajaa, Jääskessä varsinkin, mutta erityisesti Riitamaan tapahtumat lopulta sytyttivät sodan Ruotsin ja Venäjän välille. Anders Nilsson on nimetty lopullisen ylitsepääsemättömän konfliktin aiheuttajaksi, mutta aikapommin viritti Kustaa Vaasa lupaamalla vuonna 1553 kolmen vuoden vapautuksen kruunun veroista ja muista vaatimuksista niille, jotka asettuisivat Kivennavan Riitamaalle. Uudisasukkaat olisivat kuninkaan erityisessä suojeluksessa ja hän puolustaisi heitä kaikkea vääryyttä ja väkivaltaa vastaan. Aikaisemmat asumukset ja viljelmät oli sieltä poltettu venäläisten hyökkäyksissä. <br />
<br />
Venäläisten mielestä Riitamaa kuului heille ja niinpä he loppuvuodesta 1553 hyökkäsivät ja polttivat viljasadon. Asutuksen he jättivät hävittämättä. Suomalaiset talonpojat kostivat hyökkäyksen välittömästi. Seuraavana vuonna Putjanin ruhtinasperhe kokosi inkeriläisistä talonpojista joukon kostamaan suomalaisten tihutyöt. Nyt poltettiin Riitamaalla jo asumuksiakin. Tämän jälkeen Anders Nilsson hyökkäsi pajareiden kartanoihin. Sota ei tuon jälkeen ollut enää vältettävissä, vaikka kuningas erottikin Anders Nilssonin Kivennavan voudin tehtävästä hyökkäyksen vuoksi.<br />
<br />
Vuosikymmeniä pitkin rajaa jatkuneet kahakat eivät kaikki olleet seudun talonpoikien spontaaneja ryöstöretkiä. Talonpoikien syyksi ne vieritettiin, kun diplomatian keinoin asioita jälkeenpäin selviteltiin, mutta usein hyökkäysten organisoijina olivat Venäjän Karjalan pajarit ja Ruotsin puolen voudit ja jopa Viipurin linnanpäällikkö.<br />
<br />
Rajaseudulla oli myös vanhat toimintatavat ja rajarauhan ylläpitoperinteet. Rajan yli kuljettiin ja muutettiin. Asukkaiden sukulaisuhteet olleet rajan ylittäviä. Voudintileissä on usein merkintöjä talonpoikien karkaamisesta Venäjän puolelle. Kokoontuvista sotajoukoistakin ilmoiteltiin vastapuolelle, jotta siellä tietäisivät kätkeä omaisuutensa ja paeta piilopirtteihin metsien kätköihin.<br />
<br />
Rajan rauhattomuus ja jatkuvat ryöstöretket tarvitsevat selityksen. Selitys voisi olla talonpoikien sietämättömässä verotuksessa ja erityisesti verotuksen rakenteessa. Verotuksen pohjarakenne oli jako neljänneskuntiin, jotka jakautuivat nautakuntiin. Vero perittiin muilta nautakuntaan kuuluvilta taloilta, jos yksi nautakunnan talo ei pystynyt verojaan maksamaan.<br />
<br />
Kruunu sai näin varmistettua verotuoton verovelvollisuuksiaan uppiniskaisesti karttavilta talonpojilta. Neljänneskuntajaossa, eikä siihen liittyvässä nautakuntajaossa ei ole ollut mitään maantieteellistä jaottelua. Taloja on nautakunnassa sieltä täältä jopa eri pitäjistä. Kuuterselän kanssa samaan nautakuntaan kuuluivat vuonna 1559 Harju, Hännilä, Ino, Liikola, Huotarila, Kapala, Huumola, Kuivajärvi, Vepsä, Neuvola, Kirjavala, Jokela, Terijoki ja Hötsölä.<br />
<br />
<h3>
Pakottiko verotus ryöstöretkiin?</h3>
<br />
Kruunun verotulot olivat vain teoriassa turvatut, järjestelmään sisältyi paljon ongelma, mistä vähäisin ei ollut tilojen autioituminen. Neljänneskuntajaosta luovuttiin Sipi Kirjavaisen syntymän aikoihin, nautakuntajako säilyy 1600-luvun alkupuolelle.<br />
<br />
Jos veroja ei nautakunta tai neljänneskuntakaan pystynyt suorittamaan niin mikä eteen? Helpoin keino selvitä pälkähästä oli ilmeisesti hakea veronmaksukykyä yksissä tuumin rajan takaa. Mitä tulee rajan asukkaiden omiin sotajoukkoihin ja päälliköihin, niin syyn näihin kuningas olisi löytänyt peiliin vilkaisemalla.<br />
<br />
Sipi Kirjavainen oli ratsastaja ja vapaa talonpoika Uudenkirkon Kuuterselässä. Hän otti haltuunsa myös tilan Kivennavan Kurkelasta. Ei siis mikään tyhjätasku. Oliko Sipin isä hakenut omaisuuden ryöstöretkiltään Inkerinmaalta? <br />
<br />
Tuon ajan kuvaukset kirjallisuudessa rajan oloista ja rajan kiroista antavat usein hieman harhaanjohtavia mielikuvia. Etenkin jos on tyydytty vain kertomaan miten venäläiset Kivennavalle taas hyökkäsivät ja missä kylät autioituivat. Väestölle jää passiivisen uhrin osa, joka pakenee piilopirtteihinsä. Hengissä selvinneet rakentavat poltetut asumuksensa uudelleen ja jatkavat elämäänsä miten pystyvät.<br />
<div>
<br />
<div>
Tuossa ei taida olla koko totuus. Kun <a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-joutselka.html" target="_blank">vuonna 1555 Joutselässä</a> neljänsadan paikallisen, lähikylistä kootun talonpojan joukko sai kymmenen kertaa suuremman vihollisjoukon paniikissa pakenemaan, niin ei tuota joukkoa tyhjästä koottu. Eivät he mitä tahansa kaskenraatajia olleet. Kokeneita taistelijoita heidän on täytynyt olla. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br /></div>
</div>
monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-76841458454103776412016-01-21T15:30:00.000+02:002016-01-22T11:15:06.984+02:00Muinaisuutemme jäljillä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZmvS5NZDyJmr2EUmLLo0p9lHR-72yYgTC38AgzibntmIim8ehCqrhXXHL1jMQx8nA2K7o7ugqutCrE88_xulSCTsTge7-axJxA7IILeeIvUNwDiSPjpnXgnv-9MIV6wKwBkNEJgA5ZHWn/s1600/IMG_20160121_150353.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZmvS5NZDyJmr2EUmLLo0p9lHR-72yYgTC38AgzibntmIim8ehCqrhXXHL1jMQx8nA2K7o7ugqutCrE88_xulSCTsTge7-axJxA7IILeeIvUNwDiSPjpnXgnv-9MIV6wKwBkNEJgA5ZHWn/s320/IMG_20160121_150353.jpg" width="320" /></a></div>
Arkeologia ei ole minua koskaan varsinaisesti kiinnostanut. Johtuu varmaan siitä, että, sen tarjoaman tiedon kiinnittäminen muuhun tietoon on tuntunut hankalalta. Joku löytää jotain maasta. Löydöksen ikä ja käyttötarkoitus arvioidaan ja esine museoidaan muiden samanlaisten löydösten joukkoon. Aspestikeramiikkaa, nuorakeramiikkaa vai kamparemiikkaa?<br />
<br />
Mitä nämä ruukunpalaset kertovat? Historiassa on sentään selkeät kirjalliset alkuperäislähteet ja niiden tulkinta. Mitä varsinaista tietoa niiden rinnalla luulöydöt tai asuinpainanteet tuhansien vuosien takaa jakavat?<br />
<br />
Kiinnostavammaksi esihistoria muuttui luettuani juuri ilmestyneen kirjan. <i><a href="http://www.gaudeamus.fi/muinaisuutemme-jaljet/" target="_blank">Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle</a> </i>julkaistiin vuoden vaihteen tienoilla. Se on kattava esitys uusimmasta tutkimustiedosta. Se on monella tavalla mielenkiintoinen lukukokemus. Vie suomalaisuuden juurille.<br />
<br />
Mielenkiintoista sekin, että kirja ulottuu kivikaudelta aina keskiajalle, josta jo on runsaasti kirjallista aineistoa. Lisäksi tekijät esittelevät tutkimuslöydökset myös luovutetun Karjalan alueelta.<br />
<br />
<h3>
Nopeaa väestönkasvua</h3>
Kirja ulottaa tarkastelunsa siis 1500-luvun puoliväliin asti. Tuolloin kiinteä kylämäinen asutus oli keskittynyt Suomessa rannikkoseudulle Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle, sekä Laatokan rantamaille. Karjalankannas oli tuolloin selkeämmin jo kyläasutuksen piirissä kuin muu Sisäsuomi. Muualla Suomessa sisämaat olivat vain paikoitellen kiinteän asutuksen piirissä.<br />
<br />
Tuolta ajalta ovat myös ensimmäiset tarkat arviot Suomen väkimäärästä. Suomen alueella oli noin 35000 taloa ja niissä keskimäärin 6-10 asukasta. Suomen väkiluku oli siis noin 300 000.<br />
<br />
Kivennavalla oli nelisensataa asuttua taloa eli kolmisentuhatta asukasta.<br />
<br />
Väestönkasvu oli ollut nopeaa rautakaudelta keskiajalle. Keskiajan alun väestönmääriä on vaikeampi todentaa, mutta asukkaita Suomessa oli 1100-luvulla vain muutamia kymmeniä tuhansia. Korkeintaan 50 000.<br />
<br />
Ruotsalaiset ulottivat tuolloin valtansa Suomenlahden itäosiin. Karjalan rahvaan yhteydet olivat rakentuneet Novgorodin suuntaan, kun Ruotsi työntyi sotajoukkoineen itään. Viipurin linna rakennettiin 1290 ja vuonna 1300 ruotsalaiset rakensivat sillanpääasemaksi Maankruunun linnan Nevanjoen suuhun. Tosin tämä varustus ei pystynyt pitämään puoliaan talven yli. Novgorodilaiset ja karjalaiset surmasivat koko varusväen ja polttivat linnan.<br />
<br />
Pähkinäsaaren rauha 1323 vakiinnutti lopulta Ruotsin ja Novgorodin valtapiirien rajat ja jakoi Kannaksen pitkittäin kahtia. Eteläpuoli Ruotsille ja Pohjoispuoli Novgorodille.<br />
<br />
<h3>
Kannas etupäässä asumattomana</h3>
Esihistoriallinen tutkimus on vähän samassa asemassa kuin geneettinen sukututkimus. Kumpikin haparoi eteenpäin ilman kirjallisten lähteiden tuomaa valaistusta. Ruotsin vallan alku Karjalassa on ikään kuin vedenjakaja esihistorian ja historiallisen ajan välissä. Ollaan vielä väestökirjanpidon dokumenttien ulottumattomissa. Muita kirjallisia lähteitä on jo, mutta kovin niukasti.<br />
<br />
Varhaisempaan aikaan mentäessä Karjalan kannas oli erämaata. Suomalaisasutus oli keskittynyt Karjalassa Laatokan luoteisrannikolle ja Etelä-Saimaan rannoille. Muualla asutuksen jäänteet ovat yksittäislöytöjä. Eivät anna todisteita kiinteästä asutuksesta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Tarkemmin sanoen Itä-Kannaksen löydöt keskittyvät Suvanto-järven ympärille Sakkolaan ja Metsäpirttiin, Vuoksen alajuoksulle Räisälään, Kaukolaan ja Käkisalmeen, Laatokan varsinaiselle luoteisrannikolle Hiitolaan ja Kurkijoelle ja pohjoisemmaksi Sortavalaan. Erillinen astuskeskittymä oli lisäksi Laatokan koillisrannikolla Salmissa. Kaikki nämä luetellut alueet jäivät Pähkinäsaaren rauhassa 1323 Novgorodille. Rauhansopimuksen jälkeen asutus vahvistui etelämpänä Kannaksella.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4FegE4a_9bZn4u6faK63DmMd0QfZCGPv8doXStJvTlakA7vrAWbc2g30dBDZuoEG-P5DXQTValST1X603E5-plqI_b0z0kUYqwUoTnMjqDAt9a01RuTSxQbxURddiGjsQTxHez7usR90I/s1600/37mark.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="301" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4FegE4a_9bZn4u6faK63DmMd0QfZCGPv8doXStJvTlakA7vrAWbc2g30dBDZuoEG-P5DXQTValST1X603E5-plqI_b0z0kUYqwUoTnMjqDAt9a01RuTSxQbxURddiGjsQTxHez7usR90I/s320/37mark.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Paikkakunnat ovat ilmoitettujen esi-isien asuinalueita.</td></tr>
</tbody></table>
<h3>
Kertooko perimä jo asuinpaikan?</h3>
Nyt tulee houkutus arvioida tämän tiedon pohjalta todennäköisyyksiä Kirjavaisten alkuperästä. Vieressä on kartta Y-DNA testini 'etäserkkuosumista' 37-markkerin tasolla.<br />
<br />
Yhden geneettisen askeleen päässä oranssina täplänä kartalla on tuttu sukulaismies, kirkonkirjoissa kahdeksannen polven etäserkkuni.<br />
<br />
Yhteinen esi-isämme on kirkonkirjoissa Tuomas Matinpoika Kirjavainen (1724-1778). Hänen isoisänsä Tuomas Heikinpoika Kirjavainen (1650-1720) tuli Pihlaisten kylään. Tuomas Heikinpojan isoisänsä Heikki Matinpoika Kirjavainen (1610-1970) tuli Kivennavan pitäjään Uudeltakirkolta. Hänen isoisäänsä Sipi Kirjavaiseen (1570-1637) kirjalliset jäljet sitten päättyvätkin. Mistä tulivat Kirjavaiset Uudellekirkolle ja milloin?<br />
<br />
Toinen oranssi täplä sijoittuu Saimaan rannalle. Genettinen etäisyys on sama, mutta sukulaisuus on silti kaukaisempi. Tuon näytteen antaja on sijoittanut kaukaisimman tiedossaan olevan esi-isänsä vuonna 1905 syntyneen Sulo Viron Taipalsaareen. Minä ja Sulo Viron jälkeläinen olemme melko lähellä sukuhistorioissamme, mutta välissä on silti pitkä matka pimeää.<span style="background-color: white; color: #4c4c4c; font-family: "open sans" , sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;"> </span><br />
<br />
<h3>
Toinen mahdollinen suunta</h3>
Hyvin lähellä geneettisesti on myös Pyhäjärvellä 1600-luvulla asuneen Heikki Yrjönpoika Pärssisen jälkeläinen. Keltainen täppä tarkoittaa kahta geneettistä poikkeamaa 37-markkerin tasolla. 67-markkerin tasolla Viro ja Pärssinen ovat yhtä kaukana geneettisesti.<br />
<br />
Pärssisten sukuseurassa arvellaan, että suku olisi tullut Pyhäjärven Kahvenitsan kylään Muolaan Pärssilästä. Mikko Pärssinen karkasi tilaltaan Muolaasta ja on todennäköisesti sama Mikko Pärssinen, joka asettui asumaan Pyhäjärvelle samoihin aikoihin.<br />
<br />
Näiden varhaisempien arkeologisten asutustietojen perusteella Mikko Pärssinen on voinut olla Ruotsin kruunun verotaakkaan tuskastunut paluumuuttaja. Juuret alunperinkin Laatokan rantamilla.<br />
<br />
Harmi, ettei Viron suvussa sukuselvitys ulotu yhtä kauas kuin Pärssisillä. Etelä-Saimaan alueen merkittävin asutuskeskittymä on Mikkelissä ja sillä on selvä jatkuvuus viikinki- ja ristiretkiajan yli keskiajalle. Tuolle seudulle kiinnittyminen 1600-luvulla antaisi jo jotain tietoa esi-isien liikkeistä.<br />
<br />
Saimaan rannalta vai Laatokan rannalta? Kumpi on ollut Kirjavaisten tulosuunta Uudellekirkolle ja Kivennavalle? Laatokan pohjoisrannalla asuivat Suistamon Pyörittäjän Kirjavaiset, mutta tietoa geneettisestä yhteydestämme ei nyt vielä ole. Parikkalassa nykyisen rajan pinnassa on Kirjavalan kylä, mutta ei tietoa liittyykö kylän nimi Kirjavaisiin. Uudenkirkon Kirjavalan kylässä asui sen sijaan paljonkin Kirjavaisia. Missä ja milloin tuo sukunimi on otettu? Mielenkiintoinen palapeli, josta puuttuu muutama arvoitukset ratkaiseva pala.<br />
<br />
<i>Muinaisuutemme jäljet</i> antaa aiheen olettaa, että väki on aikojen saatossa kulkenut edes takaisin Saimaan rantojen ja Laatokan rantojen väliä.<br />
<br />
<br />
<h3>
Asutus Saimaalla ja Laatokalla</h3>
Kun mennään vielä syvemmälle esi-historiaan tullaan kolmentuhannen vuoden taakse hyvin pienten yhteisöjen aikaan. Kaskiviljely jo hallittiin, mutta metsästys ja keräily olivat tärkeämmät ravinnonlähteinä. Varsinaista kyläasutusta ei ollut. Karjalankannaksella Räisälän Kalmistomäki on tältä ajalta kiinnostava asuinlöydös. Saimaan vesistöalueen laajin varhaismetallikautinen asuinpaikka on Joensuun Varaslammilla.<br />
<br />
Varhaismetallikaudella Karjalankannas ja Laatokan Karjala olivat hyvin harvaan asuttuja ja todennäköisesti usein pitkiä aikoja ilman asutusta. Tärkeimpiä asuinpaikkoja olivat Kaukolan Riukjärvi, Räisälän Kalmistonmäki ja Kurkijoen Kuuppala.<br />
<br />
Saimaan ja Laatokan välinen vesiyhteys tarkoittaa myös, että alueiden yhteisöt ja elämäntavat muistuttivat toisiaan. Saimaan alueella tunnetaan yli 50 varhaismetallikautista asuinpaikkaa. Toimeentulo nojasi metsästykseen ja kalastukseen ja kaskiviljelyäkin jonkin verran harrastettiin. Karjaa ei ollut kuin joskus paikoin aivan ajanjakson loppupuolella.<br />
<br />
<h3>
Juuret Karjalassa kivikaudelta</h3>
Vielä syvemmälle esi-historiaan sukeltaminen kertoo asutuksen leviämisestä Suomen alueelle. Tulijoita oli idästä, kaakosta ja etelästä. Asumukset eivät tuolloin olleet kiinteitä vaan kevytrakenteisia. Pyynti tapahtui mukana kannettavilla välineillä. Kivikausi oli jatkuvien muutosten aikaa. Alueiden ja aikojen kulttuurikuvat poikkeavat selvästi toisistaan. Ilmasto oli lämmin.<br />
<br />
Geneettinen perimämme kertoo, että haploryhmä N1C1 syntyi Etelä-Siperiassa noin 10000 vuotta sitten. Se levisi Pohjois-Eurooppaan 6000 vuotta sitten. N1C1 ryhmän leviämiseen liitetään kampakeraaminen kulttuuri. Se alkoi Suomessa kivikauden keskivaiheilla 4000 vuotta sitten. Ruukunsirpaleiden kuviot kertovat siis jotain. Esi-isät tulivat idästä nelisen tuhatta vuotta sitten todennäköisesti Laatokan rantamille.<br />
<br />
Missä sitten esikirjavaiset asuivatkaan, ja milloin he Suomeen tulivat, niin isälinjan haploryhmämme kertoo että Suomeen he ovat tulleet idästä. Siperian mammutinmetsästäjiä olivat.<br />
<br />
Kivikaudella väestö Suomessa kasvoi. Yhteisöt olivat kivikaudella suurempia kuin myöhemmin varhaismetallikaudella. Laatokan Karjalassa saattoi suurimmissa keskuskylissä olla lähes kymmenen asumusta, mutta ne pienenivät kauden myöhäisvaiheessa yhden tai kahden asumuksen asuinpaikoiksi. Eläimistö hyödynnettiin monipuolisesti ravinnoksi. Syksyn yhteispyynnin aikana kokoonnuttiin ja solmittiin myös avioliittoja. Ilman yhteispyynnin tarjoamaa kokoontumismahdollisuutta pienet yhteisöt olisivatkin kuolleet sukupuuttoon.<br />
<br />
Karjalankannaksen Räisälän Juoksemajärvellä on vuonna 2003 tutkittu asumuspainanne, joka on ajoitettu varhaiseen kampakeraamiseen aikaan. Nurkista pyöristetyn asumuksen pinta-ala on ollut noin 24 neliömetriä. Siellä on asuttu ympäri vuoden ja se on kuulunut viiden, rannansuuntaisesti rivissä olleen asumuksen muodostamaan keskusasuinpaikkaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJnvpFOYpZ-ZnI-p5zWo923q3s5s8CzhD0C35zGU-jNxi_jvz56CiGZQFcf4LwIOH64enPnqp13FW-NLx2d9Ja0DfTVgeBwO-kK9WTrNBA_KkX6K3rbBNbQWXjJ-fIKtpJILbI3K87KpF3/s1600/7e5febe243b1.gif" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="232" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJnvpFOYpZ-ZnI-p5zWo923q3s5s8CzhD0C35zGU-jNxi_jvz56CiGZQFcf4LwIOH64enPnqp13FW-NLx2d9Ja0DfTVgeBwO-kK9WTrNBA_KkX6K3rbBNbQWXjJ-fIKtpJILbI3K87KpF3/s320/7e5febe243b1.gif" width="320" /></a></div>
Eniten tuon ajan asumuksien jäännöksiä on löydetty Pohjanlahden rannikolta, muinaisten Saimaan ja Päijänteen rannoilta, Laatokalta sekä Suomenlahden pohjukasta.<br />
<br />
Nykyväestössä N1C1 haploryhmällä on merkittävä keskittymä Suomessa ja erityisesti Itä-Suomessa se on väestössä enemmistönä. Tuossa vieressä olevasta karttakuvasta voi suurinpiirtein nähdäkin mistä esikirjavaiset ovat Suomeen joskus nelisen tuhatta vuotta sitten siirtyneet.<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<br />
<br />
<br />monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-71757263445822593212015-12-30T21:33:00.002+02:002015-12-30T21:33:25.142+02:00Koko vuoden kysymys<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmELSDRdHohz31EDx38ckb6palAeXXEpSMYGhcsklNzQu0H5qRJzHgocJ_6wo6IAD99h5lHj2lc4JSw9O2WKWj-MGYNgternbu3jr9zd3VC9mUIcgE_wkgwQwJTt6eSqDgYbwx8xRUFcpq/s1600/rajantakaisessa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="128" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmELSDRdHohz31EDx38ckb6palAeXXEpSMYGhcsklNzQu0H5qRJzHgocJ_6wo6IAD99h5lHj2lc4JSw9O2WKWj-MGYNgternbu3jr9zd3VC9mUIcgE_wkgwQwJTt6eSqDgYbwx8xRUFcpq/s400/rajantakaisessa.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Ylessä on juuri mielenkiintoinen ohjelmasarja historiasta. <a href="http://areena.yle.fi/1-2654516" target="_blank">Viipuria käsiteltiin</a> sarjan toisessa osassa, sen keskeisestä merkityksestä Suomen sisällissodassa.<br />
<br />
Facebookissa on kaikenlaisia ryhmiä. Yksi suljettu ryhmä on juhlavan niminen <i>Juuret rajantakaisessa kauniissa Karjalassa. </i>Luulisi, että sen jäsenet ovat kiinnostuneet vaihtamaan mielipiteitä. Siksipä minäkin tarjosin heti oitis linkkiä Yle-areenalla pyörivään ohjelmaan avoimella kysymyksellä: mitä mieltä ohjelmasta?<br />
<br />
Historia näyttää kuitenkin olevan ryhmän ylläpitäjälle jotenkin arveluttava asia. Muisteloihin ei toivota mitään tummempia sävyjä. Karjalassa kun aurinko paistoi aina ja kaikki oli parhain päin. No mikäpä siinä, jos ryhmä haluaa olla vain ajanvietettä, eikä mikään tietolähde. Tietolähteenä moni vain tuntuu sitä pitävän ja tietoa halutaan siellä jakaakin.<br />
<br />
Olen kuitenkin seurannut tätä ryhmää suurella mielenkiinnolla. Tässä minulla on vähän niin kuin oma lehmä ojassa. Hetken mielijohteesta tein tähän ryhmään noin vuosi sitten, heti vuoden vaihteen jälkeen, yhden kysymyksen. Vastausvaihtoehdot kysymyslomakkeessani olivat:<br />
<ul>
<li>Olen itse syntynyt luovutetussa Karjalassa</li>
<li>Kumpikin vanhemmistani on siellä syntynyt</li>
<li>Toinen vanhemmistani on syntynyt luovutetussa Karjalassa</li>
<li>Kaikki isovanhempani lähtivät evakkoon, vanhempani syntyivät täällä</li>
<li>Vasta isovanhemmissani on evakkoja, mutta peräti kolme</li>
<li>Vasta isovanhemmissani on evakkoja, heitä on kaksi</li>
<li>Vasta isovanhemmissani on evakkoja, heitä on vain yksi</li>
</ul>
<div>
Arvelin tämän riittävän antamaan vastauksen kysymyksiin:</div>
<div>
<ul>
<li>Ovatko kolmannen polvenkin evakot kiinnostuneita tällaisesta fb-sivusta?</li>
<li>Ovatko evakot menneet pääosin naimisiin keskenään vai sekoittuivatko karjalaiset yleensä muuhun väestöön?</li>
<li>Onko syntyperäisiä luovutetun alueen ihmisiä mukana tässä fb-ryhmässä?</li>
</ul>
<div>
Ajattelin saavani muutaman vastauksen ennen kuin koko kysymys häipyy niin alas ryhmän seinällä, että vastausvirta tyrehtyy. Tapahtui kuitenkin jotain muuta kuin osasin odottaa.</div>
<div>
<br /></div>
<h3>
Pysyvä paalupaikka</h3>
<div>
Facebookissa nousee kärkeen aina se postaus, joka saa eniten kiinnostusta osakseen. Kysymykseni on keikkunut ryhmän seinällä kärjessä kohta koko vuoden. Välillä se painui vähän alemmaksi, mutta sitten aina joku vastaa tai kommentoi ja taas se keikkuu paalupaikalla. Missä se on nyt tänäkin päivänä, vuoden vanha postaus. </div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Varsinaista järkevää tietoa kysymykseen kertyi parin kolmen kuukauden aikana. Sitten vastaukset harvenivat, mutta ihmiset kirjoittavat kysymykseeni kommentteja, kertoivat evakkomatkasta, luettelivat sukutaustojaan ja heidän syntymäpitäjiään. Mitä olivat kokeneet käydessään nyt Karjalassa. Miltä Viipurissa näytti. Siis kaikkea mahdollista eikä sitä mitä kysytään.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ilmeisesti käyttäjät olettavat kysymykseni: <span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 19.32px;"><i>Monennenko polven evakko olet? Kuinka vahvat ovat juuresi Karjalaan?</i></span> olevan jonkinlainen ryhmään kiinnitetty ilmoitus. Niinpä muuhun yhteyteen tarkoitetut jutut kirjautuvat kommenteiksi kysymykseeni. </div>
<div>
Vai mitä pitäisi ajatella kirjauksesta:</div>
<span style="font-size: x-small;"><i>tää on muuten mukava,"palsta"mutta kauheen sekava ja hankala käyttää....olen kai sitten vaan niin "urpo"mutta aina törmää samoihin kysymyksiin ja asioihin ees taas kokoajan...se on vähä turhauttavaa....en tiedä onko lääkettä tähän</i></span><div>
<span style="color: black; font-size: x-small;">2. kesäkuuta kello 14:54 </span></div>
<div>
<span style="font-size: x-small;"><br /></span></div>
<div>
<div>
Eipä silti. Kommentit ovat silti monet mielenkiintoisia. 825 kommenttia. 668 tykkäystä. Ja lisää tulee koko ajan. Ei mikään huono saldo yhdelle kyselylle.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Mitä itse kysymykseen tulee, niin sen tulos on mielenkiintoinen.</div>
<div>
<br /></div>
<h3>
FB-ryhmän koostumus</h3>
<div>
Karjalasta lähteneiden joukko on jo harva. Facebook on heitä paljon nuorempien juttu. Keski-ikäisten tarinatupa kuulemma, sillä varsinainen nuoriso on kaikonnut muille foorumeille. Silti tässäkin FB-ryhmän kyselyssä 154 vastaajaa on ilmoittanut olevansa luovutetusta Karjalasta. Aika paljon vanhuksia somettamassa. Tosin kyselylomakkeen täyttäneistä vain vähän alle 5%.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Käytännössä lähes koko<i> Juuret rajantakaisessa, kauniissa Karjalassa</i>-ryhmä koostuu henkilöistä, joiden vanhemmat ovat lähteneet Karjalasta. Heitä on yli 80% ryhmästä. Neljäsosalla ryhmäläisistä on kumpikin vanhempi Karjalasta, vain toinen vanhempi 57%:lla ryhmässä kävijöistä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Näiden toisen polven evakoiden keskinäinen koostumus on, että kahdella kolmasosalla on vain toinen vanhempi luovutetusta Karjalasta. Varsin uskottavaa. Jos tämä pitää paikkansa yleisesti, niin karjalaista sukutaustaa omaavia suomalaisia on jatkossa aina vain laajeneva osuus väestöstä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tämä korostuu kolmannessa polvessa. Heistä, joiden isovanhemmat tulivat Karjalata, varttievakoita ja puoliksi karjalaista sukujuurta olevia on yhteensä 84%. Suomi siis karjalaistuu, mutta pysyykö karjalaisuus evakoiden jälkipolvissa? Missä määrin he ovat kiinnostuneet niistä juuristaan, jota jäivät rajan taakse?</div>
<div>
<br /></div>
<div>
15% vastaajista on tätä kolmatta polvea. Osoittaako tämä karjalakiinnostuksen hiipumista vai onko niin, että sukutausta alkaa kiinnostamaan vasta myöhemmällä iällä? Kysymys ei anna vastausta tähän. Voi tietenkin olla, että fb-ryhmään ei mahdu kuin yksi sukupolvi kerrallaan.</div>
<div>
<br /></div>
<h3>
Tarjotaanko kiinnostuksen esteitä vai herätteitä?</h3>
<div>
Karjalaisjärjestöillä on juuri nyt kova pohtiminen sukupolven vaihtumisesta. Minä arvelen, että uudet sukupolvet etsivät omat selityksensä menneisyydelle. Siksi vanhempien maailmankuva ja arvot eivät aina näytä kiinnostavan, mutta se onkin ehkä vanhempien rajoittuneisuutta. Siispä ei pidä liikaa ohjata vaan antaa uuden maailman muodostua. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Silloin syntyy silta menneeseen oikealla ja aidolla tavalla. Vaikkapa sitten tätä <a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/10/pimea-historia-verinen-viipuri" target="_blank">historian tulkintaa </a>katsomalla, vaikka se ei kaunista kuvaa annakaan. Ajattelemisen aihetta enemmänkin. Jospa monipuolinen ja suodattamaton tieto saisi uuden polven mukaan karjalaisuuteen, tekemään kysymyksiä, etsimään vastauksia. Olemaan aidosti juuristaan kiinnostuneita.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div dir="ltr" style="margin-left: 0pt;">
<br /></div>
<span><span style="background-color: white; font-family: Arial; font-size: 13.3333px; font-weight: 700; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-weight: normal;"></span>
</span></span>
<span><span style="background-color: white; font-family: Arial; font-size: 13.3333px; font-weight: 700; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-weight: normal;"><span style="font-size: 13.3333px; font-weight: 700; vertical-align: baseline;"><br /></span></span></span></span>
<span><span style="background-color: white; font-family: Arial; font-size: 13.3333px; font-weight: 700; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><span style="font-weight: normal;"><span style="font-size: 13.3333px; font-weight: 700; vertical-align: baseline;"><br /></span></span></span></span></div>
monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-19345860590506796902015-11-28T19:26:00.000+02:002015-11-28T20:05:45.018+02:00Kivennapatoiminnan ideariihi<a href="http://whm14.louhi.net/~kivennap/?page_id=144">Kivennapaseura</a> ry kutsui kiinnostuneita Kivennapaan liittyviä yhteisöjä 28.11. Lahteen suunnittelemaan yhteistyötä ja verkostoitumisen tiivistämistä. Henkilöt, joilla on henkilökohtaiset siteet tähän vanhaan rajapitäjään ovat harvenemassa. Tämä tuottaa aiheellisen huolen kyläseurojen toiminnan jatkumisesta.<br />
<br />
Kivennapalaiset sukuseurat ovat kaikki tämän saman ongelman edessä. Esimerkiksi Kirjavaisten sukuseura on ammentanut toimintaansa sisältöä Pihlaisten kylämuistoista. Kun vielä sukukirjakin on jo aikaansaatu, niin toiminnan suuntauksessa on ongelmansa.<br />
<br />
Huoli on siis yhteinen.<br />
<br />
Sukupolvi sukupolvelta niiden ihmisten joukko kasvaa, joiden sukutaustassa on pitäjä nimeltään Kivennapa. Mutta yhteys tähän menneeseen rajan taakse jääneeseen maailmaan on tyystin toisenlainen kuin evakoilla. Miten siis tarjota uusille polville Kivennapaa, mitä merkitystä heille sillä voisi olla? Kysymys ei ole vähemmästä asiasta kuin pitäjäseuran säilymisestä.<br />
<br />
Tämän ensimmäisen suunnittelupalaverin kokoonkutsujana toimi Kivennapa-säätiö. Säätiöllä on kuitenkin vain avustava rooli, pallo on nyt järjestöillä ja Kivennapaseuralla. Ja hyvin tuo pallo tuli mielestäni kopattua.<br />
<br />
Kuten kaikissa tällaisissa ideariihissä ajatukset kyllä sinkoilevat ja innostus kasvaa, mutta suunnitellut työt odottavat jatkossa tekijäänsä, joiden löytäminen ei ole helppoa. Nyt tuntui kuitenkin että tekemisen meininki löytyisi. Vaikka tekijöitä ei aina heti näköpiirissä olekaan, niin hyvät ideat saavat tuulta siipiensä alle. Sellaiselta palaveripäivän anti minusta vaikutti.<br />
<br />
<h3>
Ideoita toiminnan suuntaamiseen</h3>
Kivennapaseuralla on ollut jo pitkään ongelmana kaiken tiedon ja materiaalin tallentaminen. Seuralle tarjotaan paljon Kivennapaan liittyviä dokumentteja, kirjeitä, kirjoituksia, valokuvia, mutta niiden arkistoiminen ja digitoiminen edelleen käytettäväksi on ollut ongelma. Näihin talkoisiin tarvitaan kyläseurojen voimien yhdistämistä.<br />
<br />
Toinen merkittävä jo osittain muualla eli Metsäpirtissä toteutettu ajatus on Kivennavan historian tarjoaminen virtuaalisena verkossa. Käyttöliittymänä, joka yhdistää eri tietokantoja ja mahdollistaa myös käyttäjien omatoimisen tietojen täydentämisen. Tämä kuulostaa suurhankkeelta, mutta sen toteuttaminen vaiheittain on jo alkanut.<br />
<br />
Ensimmäisenä toteutettavana uudistuksena on kuitenkin Kivennapaseuran verkkosivuille laadittava ilmoitustaulu, joka kokoaa tiedot kyläseurojen ja sukuseurojen tapahtumista.<br />
<br />
Ensi kesän Kihuissa seurataan, miten nämä ja muut pienemmät ideoidut hankkeet etenevät. Kantava perusajatus kaikissa on kyläseurojen ja sukuseurojen toiminnan auttaminen valamalla entistä enemmän yhteistyötä Kivennapataustaisten yhdistysten toimintaan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4nQbzgjQO5K64V_af3qMWh8VDbQaEzRMVWGQLlOPQ6LjVFck1F3OYZ3qvm7rZZeSUyEauutHtlSMalK_oFWfsaXa3kSenLL9BKgN6poHO_LxddK6BvNty1ZXB9Fp4At5imFZhOVzwJL3X/s1600/kivennapaseura1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4nQbzgjQO5K64V_af3qMWh8VDbQaEzRMVWGQLlOPQ6LjVFck1F3OYZ3qvm7rZZeSUyEauutHtlSMalK_oFWfsaXa3kSenLL9BKgN6poHO_LxddK6BvNty1ZXB9Fp4At5imFZhOVzwJL3X/s400/kivennapaseura1.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tilaisuuden osallistujia oli parikymmentä, tässä heistä osa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-49194665826984281302015-11-27T11:35:00.001+02:002015-11-27T11:36:09.609+02:00Karttoja ja kulkureittejä 1600-luvulla ja 1800-luvulla<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5fTQ40W3HdRV6LiYV0qJTeaU28adbreaAsgtzMVAKJA3S5uheU6JfchGKvvXDTIe_EMlGXYmAG3X7BIEMQtBt2NDNjYlDIq_aJ-avrL_2g6fR3Koe7ua21dzT3dBT3vRNzSrVoKTFob72/s1600/12190964_10204959229637326_1160080192903105213_n1600.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5fTQ40W3HdRV6LiYV0qJTeaU28adbreaAsgtzMVAKJA3S5uheU6JfchGKvvXDTIe_EMlGXYmAG3X7BIEMQtBt2NDNjYlDIq_aJ-avrL_2g6fR3Koe7ua21dzT3dBT3vRNzSrVoKTFob72/s400/12190964_10204959229637326_1160080192903105213_n1600.jpg" width="280" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">1600-luku</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Vanhat kartat ovat mielenkiintoisia.<br />
<br />
Tätä 1600-luvun karttaa on hieman väritetty jälkeenpäin. Vesistöt sinisiksi, tiet ruskeiksi ja Kivennavan pitäjänrajat punaisiksi. Kartalla olevien mustien täplien on tarkoitus näyttää talojen sijainnin.<br />
<br />
Pihlaisten kylä sijoittuu ison Harad-sanan H-kirjainen ylälaitaan aivan pitäjän rajalle. Vieressä oleva sininen viiva on Härkäjoki.<br />
<br />
Silmiinpistävää on jokien ja purojen korostaminen ja teiden puuttuminen. Myös suot näyttävät olleen kartanpiirtäjälle merkityksellisiä.<br />
<br />
Välimatkat Kivennavan kylien välillä eivät ole kovinkaan pitkiä, mutta 1600-luvulla ei teitä juurikaan ollut. Yksi tie kulki Kivennavan kirkon ja Joutselän kautta pitäjän läpi.<br />
<br />
Tuon tien ulkopuolella oli kinttupolkuja ja ratsupolkuja, jotka syntyivät ihmisten kulkemisesta. Niitä ei kartanpiirtäjä ole vaivautunut merkitsemään. Nämä metsittyivätkin nopeasti kokonaan, jos niitä ei jatkuvasti käytetty. Tietä joka on karttaan merkitty käytettiin virallisempana kulkutienä. Silti senkään ylläpito ei ollut säännöllistä.<br />
<br />
Ruotsin kruunulla ei varmaankaan 1600-luvulla ollut mitään tarvetta kiinnittää alueella huomiota kulkuyhteyksiin. Päinvastoin oli varmaan sotilaallisesti järkevämpää pitää rajaseutu tiettömänä. Etenkin kun Ruotsissa tuohon aikaan oli enemmän sodan kuin rauhan päiviä.<br />
<br />
Metsät, ryteiköt ja suot tarjosivat suojaa ratsuväen rynnäköiltä. Saman asian näyttämistä voisi merkitä vesistöjen korostaminen kartanpiirtäjälle. Nekin olivat pikemminkin etenemisen hidasteita kuin kulkureittejä.<br />
<br />
Harvaan asutulla ja tiettömällä seudulla armeijan huolto oli ongelmallista. Suurten joukkojen huoltoa ei voitu laskea asukkaiden ryöstämisen varaan. Niinpä sotatoimet noina aikoina tällä seudulla olivat pienten joukkojen ryöstö- ja hävitysretkiä.<br />
<br />
<h3>
Kulku oli hidasta</h3>
Viipuri oli Ruotsin valtakunnan tärkeimpiä kaupunkeja. Nevanlinnan perustettiin 1642 ja se sijaitsi nykyisen Pietarin paikalla. Sen ja Viipurin välillä kulkenut tieyhteys oli tärkeä, siis tuo viiva, mikä karttaan on piirretty. Mutta muuten Kannas oli valtakunnan takapihaa.<br />
<br />
Porin rykmentti marssi Riikaan vuonna 1700 tätä tietä. 12.4. rykmentti saapui Viipuriin ja jatkoi sieltä marssiaan 14.4. Nevanlinnaan se saapui 20.4. Koko matka Riikaan kesti melkein kaksi kuukautta, Viipurin ja Nevanlinnan väli kuusi päivää. Kaikki päivät eivät olleet marssipäiviä, mutta etenemisnopeus antaisi kuitenkin syyn olettaa, että tuo karttaan merkitty tie ei ollut erityisen nopeakulkuinen.<br />
<br />
Sotaväki marssi siis tuota vauhtia. Miten tavallinen kulkija liikkui noihin aikoihin? Kuinka esimerkiksi Kirjavaiset muuttivat Sikiälästä Pihlaisiin? Matkaa on Siesjärven kupeesta Sikiälästä eli Multalasta Vuotjärven liepeille Pihlaisiin linnuntietä kaksikymmentä kilometriä. Kivennavan kirkon kautta, siis tuota karttaan merkittyä tietä osan matkaa kulkien kolmisenkymmentä kilometriä.<br />
<br />
Matka ei ollut pitkä, mutta niin pitkä kuitenkin, ettei ihan joka päivä tuollaista matkaa taitettu. Hevosellakaan ei päässyt maastossa tai ratsupolulla jalkamiestä nopeammin, toki tavaraa sai hevosella kulkemaan enemmän kuin selkärepullisen. Tuohon aikaan maantietäkin taivallettiin etupäässä kävellen.<br />
<br />
Ihannenopeus paikkakuntien välillä löytyy postiljoonien matkanopeuksista. Postitalonpoikien vaihtoväli 1600-luvulla Ruotsin postiasetuksessa oli enintään kolme silloista peninkulmaa, eli tuo kolmekymmentä kilometriä. Lisäksi oli määrätty, että postitalonpojan oli kuljettava oikopolkuja kiemurtelevien maanteiden sijasta. Vaihtoasemaa lähestyttäessä oli puhallettava postimiehen torveen, jotta seuraava kulkija ehtisi valmistautua matkaan. Postireitillä peninkulmaan laskettiin menevän kaksi tuntia.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9qAdOmFit0X3_p-z6dyLe2DNGN9X7tTl0mTrpozkeDcVGsRP4TdAV6NXGvgBFxGsYzfVZfJWcHuk4G2fZ7J-yd_j3uVLQRdZkHS3-sqScC6U4WAGh8AkFArLNFFLNXHxOP9rJnXEqUm1q/s1600/lantmat.lev.+1850+nr+46+kivennapa+osa2.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9qAdOmFit0X3_p-z6dyLe2DNGN9X7tTl0mTrpozkeDcVGsRP4TdAV6NXGvgBFxGsYzfVZfJWcHuk4G2fZ7J-yd_j3uVLQRdZkHS3-sqScC6U4WAGh8AkFArLNFFLNXHxOP9rJnXEqUm1q/s400/lantmat.lev.+1850+nr+46+kivennapa+osa2.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">1800-luvun puoliväli</td></tr>
</tbody></table>
Näin siis ohjesäännössä. Todellisuudessa posti kulki miten sattui, ei minkään aikataulun mukaisesti. Vasta kun kirjelaukku oli tullut postitaloon lähdettiin hakemaan hevosta metsälaitumelta, renki rupesi syömään ja laittautumaan matkaan.<br />
<br />
<h3>
1800-luku toi muutoksen</h3>
<br />
Kartassa vuodelta 1850 teitä on merkitty jo enemmän. Pihlainen on on kartan keskivaiheilla olevassa taitteessa Vuotjärven kupeessa. Se ei näytä vieläkään olevan minkään kulkureitin varrella.<br />
<br />
Mikä on muuttunut kahdessasadassa vuodessa? Mikä on pysynyt? Kummassakin kartassa joet ovat merkityt huomattavan leveiksi, vaikka maastossa ne ovat pikemminkin puroja kuin jokia.<br />
<br />
1800-luku ja jo 1700-luku pääosin oli Kannaksen asukkaille rauhallista aikaa. Kivennavan riitamailla muutos sodasta tai sodanuhkasta rauhanaikaan oli erityisen suuri. 1700-luku oltiin Venäjän Vanhaa Suomea. Ruotsin raja oli kaukana lännessä. 1800-luvulla osana Suomen Suuriruhtinasmaata.<br />
<br />
Kirkonkylän lähikylien välille on piirretty tieverkosto, mutta nämä eivät johda kirkonkylälle vaan kohti etelää Joutselkään, missä ne yhtyvät vanhaan jo 1600-luvulla merkittyyn tiehen. Eikö kirkko ollutkaan pitäjän keskus?<br />
<br />
Tuo karttaan piirtynyt tieverkosto kertoo ilmeisesti, miten keskeinen merkitys nopeasti kasvavalla Pietarilla oli kivennapalaisille. Pietariin vietiin ja Pietarista tuotiin kaikkea mahdollista. Vuonna 1835 suomalaiset saivat oikeuden myydä tuotteitaan pietarilaisilla toreilla. Kannaksen rahdinajo työllisti väestöä ja yhä useamman matka suuntautui kotikylältä Pietariin.<br />
<br />
1870 alkoi rautatieliikenne Hämeenlinnasta Viipurin kautta Pietariin. Tämä muutti rahdinajon merkityksen. Nyt rahtia vietiin Kivennavalla Raivolaan ja Terijoelle. Metsänmyynti ja tukinajo radan varteen nousi rahdinajossa yhä tärkeämmäksi. Rahdinajo Pietariin muuttui, hiljeni ja lopulta Suomen itsenäistyttyä loppui kokonaan.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYsC_4Pwb9aoTF_mCgL2jOYZvGXHe2umd8B0sYpRZBQzjJnD5xzKYNIawNzUih6XPNtoW6YkyNIg9AEbeGEwCarFi3y90Z2ae0pCWAFvONzxwTmVpFwIFPDJIToTug43wfqGBNH-Y4wPtH/s1600/lantmat.lev.+1850+nr+45a+%25281%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYsC_4Pwb9aoTF_mCgL2jOYZvGXHe2umd8B0sYpRZBQzjJnD5xzKYNIawNzUih6XPNtoW6YkyNIg9AEbeGEwCarFi3y90Z2ae0pCWAFvONzxwTmVpFwIFPDJIToTug43wfqGBNH-Y4wPtH/s640/lantmat.lev.+1850+nr+45a+%25281%2529.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: left;"><br />
<br />
<br />
<div style="font-size: 12.8px;">
<span style="font-size: small;">Toinen 1800-luvun puolivälin kartta. Kylät tai talot on merkitty punaisilla pisteillä. Tässäkään Kivennavan kirkolle ei ole piirretty kulkureittejä lähikylistä. Reitit johtavat Joutselkään, koska se on Pietariin menevän tien varrella. Vesistö on piirretty nykykarttoihin verrattuna erikoisesti, kuten muissakin esimerkkikartoissa. Koska myös suot ovat korostetusti kartalla voisi olettaa, että on haluttu korostaa maastossa olevia etenemisen esteitä ja hidasteita.</span></div>
<div style="font-size: 12.8px;">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div style="font-size: 12.8px;">
<span style="font-size: small;">Kerran synnyttyään maantielinjaus on varsin pysyvä. Mutta ratsaspolut ilmestyvät ja häviävät sen mukaan miten niillä kuljetaan. Siksi vanhoissa kartoissa ei niihin juuri ole huomiota kiinnitetty.</span></div>
<div style="font-size: medium;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGyFRCC6fkWMu0_mwNHRahGwhilXK2KLVH3FiNy_A8Qh9CD4-G8fPdMeiKHQ2n4wVLUB852tNCriA62rmiqI-w_xZJ-eTvQ6j0FEwNh0Zhuzl9daepUbvpJNN0VZ4T9caefZh8XwLGKkwv/s1600/kylt.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="393" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGyFRCC6fkWMu0_mwNHRahGwhilXK2KLVH3FiNy_A8Qh9CD4-G8fPdMeiKHQ2n4wVLUB852tNCriA62rmiqI-w_xZJ-eTvQ6j0FEwNh0Zhuzl9daepUbvpJNN0VZ4T9caefZh8XwLGKkwv/s400/kylt.jpg" width="400" /></a></div>
<div style="font-size: medium;">
Vielä yksi esimerkki 1800-luvun puolivälin kartoista. Kartta on piirretty selvästikin toisella ajatuksella ja muistuttaa jo nykyistä karttaa.</div>
<div style="font-size: medium;">
<br /></div>
<div style="font-size: medium;">
Tähän on vedetty kulkureittejä myös soiden ja järvien ylitse. Talviteitä aivan ilmeisesti. </div>
<div style="font-size: medium;">
<br /></div>
<div style="font-size: medium;">
Vasemmassa alakulmassa kulkeva paksu viiva on ratalinjaus. Rata Pietarista Viipuriin ja edelleen Hämeenlinnaan valmistui vasta 1870. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan sen rakentaminen olisi alkanut jo aiemmin, mutta Senaatti ei hyväksynyt sille rahoitusta.</div>
<div style="font-size: medium;">
<br /></div>
<div style="font-size: medium;">
Venäjän valtio rahoitti radan ja se rakennettiin hätäaputöinä suurten nälkävuosien aikana. Noin viidesosa radan rakentajista kuoli kulkutauteihin. Rataa kutsuttiinkin nälkäradaksi tai luuradaksi.</div>
<div style="font-size: medium;">
<br /></div>
<div style="font-size: medium;">
<br /></div>
</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-36888410219471235732015-11-02T10:31:00.000+02:002015-11-02T20:05:36.237+02:00Sipin jalanjäljillä: siellä täälläAjatus, että reissun jälkeen käyn läpi huomioita kylä kerrallaan tuntui toimivalta jonkin aikaa. Tuntui tavallista matkakertomusta paremmalta yhdistellä nykymaisemia, sukutauluja ja kylien historiaa. Pienemmästäkin kylästä riittäisi kerrottavaa enemmän kuin yhden blogikirjoituksen tarpeiksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Tosin kiinnostavimmat paikat eivät välttämättä aina olleet niitä, joihin Kirjavaisten poikapolvet olivat asettuneet. Itse asiassa nämä poikapolvet ovat niin sitkeästi pysyneet Pihlaisissa, että muutama sukuhaara muissa Kivennavan kylissä on nopeasti kerrottu.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwPbE84cq7LKN4pUFwFVSJiiXI4ua1_UoyRsHmG3t1I1GlYg1f4FgS3IO3aBP8GI1-WXDdxoZ2L7UAWEIizOFPjJSTY62Kvwpqpcfx6DbCeU2_KUt1Y69VkuPslGbx8Cd2rcvjbrJSAkMc/s1600/Apage2.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwPbE84cq7LKN4pUFwFVSJiiXI4ua1_UoyRsHmG3t1I1GlYg1f4FgS3IO3aBP8GI1-WXDdxoZ2L7UAWEIizOFPjJSTY62Kvwpqpcfx6DbCeU2_KUt1Y69VkuPslGbx8Cd2rcvjbrJSAkMc/s320/Apage2.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kivennavan Kirkonmäki</td></tr>
</tbody></table>
Tästä 'Sipin jalanjäljillä' matkasta alkaa olla myös kulunut aikaa sen verran, että näitä sukuun liittyviä huomioita tekee mieli tuoda taas jollain muulla tavalla näkyville. Hyvä reissu, mielenkiintoisia havaintoja, mutta niistäkin voisi tehdä tarinaa muullakin tavoin kuin matkan avulla.<br />
<br />
Emme myöskään käyneet kaikkialla, mihin matka olisi teeman mukaan voinut suuntautua. Eritysesti Pietarin liepeillä jäi kulkematta. Aika ei riittänyt. Sukutarinan kannalta poikapolvien seuraaminen on myös kapea näkökulma. Suvun kannalta mielenkiintoisimmat kylät ovat olleet niitä, joihin tyttäret lähtivät. Silloin ei enää puhutakaan vain yhden suvun tarinasta. <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcDTKYepTqhXvKNtAZ-ZBUGqSjcYahmWyQBCuRjtNMS-bd0QdPe_Cty-4_VNLbiR_RQ5tYMhbpZYVmzGESimsRI5XYaVmZS9PtnIgngej46ONjDPPx77DaGXr-MVkrTBvDMiihTz_7NlMY/s1600/ADSC_0175.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="267" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcDTKYepTqhXvKNtAZ-ZBUGqSjcYahmWyQBCuRjtNMS-bd0QdPe_Cty-4_VNLbiR_RQ5tYMhbpZYVmzGESimsRI5XYaVmZS9PtnIgngej46ONjDPPx77DaGXr-MVkrTBvDMiihTz_7NlMY/s400/ADSC_0175.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kivennavan Linnanmäellä sijoitetaan Pajarin kirkkoa sille kuuluvalle paikalle</td></tr>
</tbody></table>
Nyt voisi olla hyvä päättää tämä matkakertomus. Laitan tähän vielä muutamia kuvia sieltä täältä matkan varrelta. Tosin tätäkään pajatsoa ei tee mieli kokonaan tyhjentää. Myöhemmätkin blogikirjoitukset saattavat tarvita kuvitusta.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxKeNDElsOKuLQxHgeK5E0kkgCqAewdzWZUAjjxVx85guYws5dUAqSpJ6AStNTKjt6_PK3f_M7U229iUP-Bz_M3acLRKg0l0fV2an7zmAPbMC6HeGrb9SMXIOOPS7_s_7Rc5FgAjq-Wbre/s1600/ADSC_0347.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="272" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxKeNDElsOKuLQxHgeK5E0kkgCqAewdzWZUAjjxVx85guYws5dUAqSpJ6AStNTKjt6_PK3f_M7U229iUP-Bz_M3acLRKg0l0fV2an7zmAPbMC6HeGrb9SMXIOOPS7_s_7Rc5FgAjq-Wbre/s400/ADSC_0347.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Nykyasukkaat ovat kiinnostuneita alueen historiasta. Monissa yhteyksissä näytetään nostettavan esille vanhoja suomalaisia paikannimiä.</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOTwTQQ5pCnjnl78mk2D4wH_UA7xoGXILBbWEUb3iMGBxiZ3rDElxOG-PuGbEnV09pxt1vt4qgzKHYMl06nuQ0mML5Ulg3rSTm6zKzJqVA3Qghb3ntbe7SqGRdGBR-aN2CO-VC5EuPdJxn/s1600/Apage1.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOTwTQQ5pCnjnl78mk2D4wH_UA7xoGXILBbWEUb3iMGBxiZ3rDElxOG-PuGbEnV09pxt1vt4qgzKHYMl06nuQ0mML5Ulg3rSTm6zKzJqVA3Qghb3ntbe7SqGRdGBR-aN2CO-VC5EuPdJxn/s320/Apage1.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Uusia kirkkoja rakennetaan paljon.<br />
Toinen toistaan hienompia koruja muuten varsin vaatimattomissa kylämaisemissa.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdFUvVsnAvkzBbSCoNznhVgP7Eh-c-L5latd2VFi6ef2TPxQcvzcCfgKYB45X5ij7KAc9lbbchk6vhBGTSoK_dZynkKFAOkWOO6Fh0_QIf5ZDnXe8wLXwtr5IE_qlcIrOt6mr9OsxE5zB2/s1600/Apage7.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdFUvVsnAvkzBbSCoNznhVgP7Eh-c-L5latd2VFi6ef2TPxQcvzcCfgKYB45X5ij7KAc9lbbchk6vhBGTSoK_dZynkKFAOkWOO6Fh0_QIf5ZDnXe8wLXwtr5IE_qlcIrOt6mr9OsxE5zB2/s400/Apage7.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3HeKq8pCxN5gBE1AMEDS4A9xjyH7G36hXuDp7WW_nK7W6pu_CZKgWsZvE5jjxMz_33Md_4JTo1LtpAeBDeI9qOjVztWX3-DUC4QETytfZY9Es6bwfhwznvDnADEpa3kzIIuHPVXJ0CzWg/s1600/DSC_0116.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3HeKq8pCxN5gBE1AMEDS4A9xjyH7G36hXuDp7WW_nK7W6pu_CZKgWsZvE5jjxMz_33Md_4JTo1LtpAeBDeI9qOjVztWX3-DUC4QETytfZY9Es6bwfhwznvDnADEpa3kzIIuHPVXJ0CzWg/s320/DSC_0116.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnQIPhKd0_2zYDDbPdhZAd0jvP4ZUWy4bD_hnKK0l37DC3uGn4Y6kvVilbqW6T-u8jHHWBZhMtaQXIvtk20iPwD2UvwnTc-z0G2B7cwCmGwzhok-IufTFfCaHwqHUP7Lc_3LYwtJ_AYTTK/s1600/DSC_0109.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnQIPhKd0_2zYDDbPdhZAd0jvP4ZUWy4bD_hnKK0l37DC3uGn4Y6kvVilbqW6T-u8jHHWBZhMtaQXIvtk20iPwD2UvwnTc-z0G2B7cwCmGwzhok-IufTFfCaHwqHUP7Lc_3LYwtJ_AYTTK/s320/DSC_0109.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-357xZ0scg0FtkwLDbuyftRWlNsUScH5BLYkRv3gBCNQvCaPRG8xd3Po_EW_44MsB1MdeqHtc_se0KTHmkdp5D0B2f5ovLbnRAEmVqPJajLTsmuNAyDapp5idzPcPcE3rZ-dAOsRx8V4k/s1600/DSC_0216.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-357xZ0scg0FtkwLDbuyftRWlNsUScH5BLYkRv3gBCNQvCaPRG8xd3Po_EW_44MsB1MdeqHtc_se0KTHmkdp5D0B2f5ovLbnRAEmVqPJajLTsmuNAyDapp5idzPcPcE3rZ-dAOsRx8V4k/s320/DSC_0216.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUIUBkXfPXJvOvD_h7S-wtlzdDF3tdXqvEf8ZjYNWSBWQysouaECi3zRgx4J0MN1FKnleNyTlYWQzxJUVLnPsx4pB9GxRUP0mix568-wf6j_LKJlGMMad177mlOqNDjyCBjgM41mtGSeKX/s1600/Apage9.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><br /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLnd5TZ5U93RKWPcC_CtHN0RzOZhUnQgKeEMCPyBj_0ZpgqsGXZvA0hRjEpmaiXRYJMLiRgFHZaIO3GrJRRROOvruKi8dIy0eWxGjOQLUxUqDdrdJNCkNgG0OUyH3obSuZf6f_qBrB013O/s1600/Apage9.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLnd5TZ5U93RKWPcC_CtHN0RzOZhUnQgKeEMCPyBj_0ZpgqsGXZvA0hRjEpmaiXRYJMLiRgFHZaIO3GrJRRROOvruKi8dIy0eWxGjOQLUxUqDdrdJNCkNgG0OUyH3obSuZf6f_qBrB013O/s320/Apage9.jpg" width="320" /></a></div>
<h3>
Kuusaan motelli </h3>
<br />
<br />
Kuusaan Motellilla on hieman erikoiset tienviitat ja rakennukset jäävät metsikön taakse tieltä näkymättömiin. Ala-Kuusaan jälkeen saa olla tarkkana ettei aja ohi.<br />
Sympaattinen ja edullinen yöpymispaikka kannaksenmatkalaiselle.<br />
<br />
<a href="https://www.google.fi/maps/@60.62212,29.504474,3a,66.8y,17.89h,85.62t/data=!3m4!1e1!3m2!1s3Pd_G4ezDUcRNJIv0QStKg!2e0?hl=fi">Motellin risteys</a><br />
<span style="font-size: x-small;">(Tie Sudenojalta Ala-Kuusaan on juuri asfaltoitu, hyväkuntoinen, toisin kuin Googlen kuvausauton kulkiessa.)</span><br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNFLTXKe6OegKF4bI0LE7ZwyARQSxmvnq0k2aPo0RAW9zzjIDpDHKKG-PeI3l4qmHCM5Gqxzf6UPpf86p3B82vjZHUYJwrS5I_ZTSfaWVgt-jV2zAS5JeyXQRkqKvIQXMYtJkfHYXrSpIG/s1600/Apage12.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNFLTXKe6OegKF4bI0LE7ZwyARQSxmvnq0k2aPo0RAW9zzjIDpDHKKG-PeI3l4qmHCM5Gqxzf6UPpf86p3B82vjZHUYJwrS5I_ZTSfaWVgt-jV2zAS5JeyXQRkqKvIQXMYtJkfHYXrSpIG/s320/Apage12.jpg" width="320" /></a></div>
<h3>
Muolaan kirkko ja hautausmaa</h3>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5WWEpQQvvd5kmRDLvdG7To1sIPxcxJf-afeyLJ4FdXFtruxqlVjCiOsUrEozdkjLKG-yPfSA1Ka23QFNaix54divWR-uoymrplbhcYOroAC7M57QqSf7gqgnoERK2610g-42JyNmphpXq/s1600/Apage10.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5WWEpQQvvd5kmRDLvdG7To1sIPxcxJf-afeyLJ4FdXFtruxqlVjCiOsUrEozdkjLKG-yPfSA1Ka23QFNaix54divWR-uoymrplbhcYOroAC7M57QqSf7gqgnoERK2610g-42JyNmphpXq/s320/Apage10.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Monet yhdistykset ja talkooryhmät ovat tehneet ja tekevät edelleen työtä luovutetun alueen historian esilletuomisessa. <br />
<br />
<a href="https://www.google.fi/maps/@60.554821,29.567121,3a,66.8y,31.63h,81.25t/data=!3m4!1e1!3m2!1sONWdmeJikMo-fg0gvw5dCw!2e0?hl=fi">Muolaan kirkkomäki</a><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCiqZJ546PA4R3qTjm91igPji6uRYefd0oFEnmUkWQtomWzAjTmaNVXgNortR_0Sh6tarrEOQpxWo-daRdeQ87OXhMel1R0fu517uV_jUQFL1WjnwWOeyyrJmY3iGuL3VnnsfP25l4m66b/s1600/Apage11.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCiqZJ546PA4R3qTjm91igPji6uRYefd0oFEnmUkWQtomWzAjTmaNVXgNortR_0Sh6tarrEOQpxWo-daRdeQ87OXhMel1R0fu517uV_jUQFL1WjnwWOeyyrJmY3iGuL3VnnsfP25l4m66b/s320/Apage11.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<h3 class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Äyräpään kirkon raunioilla</h3>
<h3 class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<span style="font-size: small; font-weight: normal;"><a href="https://www.google.fi/maps/@60.712128,29.571506,3a,66.8y,313.93h,89.2t/data=!3m4!1e1!3m2!1soW-LH2JRX_Zf54j85NxJxg!2e0?hl=fi">Muistoalue</a></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwVepn_JMjcMLGGSjqQVyjyTMuKyx5B5clkk2U8SBYkk8_bIDCNIaCUB8w2wo26LJesPdKOwJ0klnY3T3w5YeaMDxDppSxDsuAXeOqr-tHdNgxTtmezEsCjK5R09FM0Pdf9X1sdqu0hHl1/s1600/Apage8.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwVepn_JMjcMLGGSjqQVyjyTMuKyx5B5clkk2U8SBYkk8_bIDCNIaCUB8w2wo26LJesPdKOwJ0klnY3T3w5YeaMDxDppSxDsuAXeOqr-tHdNgxTtmezEsCjK5R09FM0Pdf9X1sdqu0hHl1/s400/Apage8.jpg" width="400" /></a></div>
</h3>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPjaDSDaCzYFxhXoS5aojhd2tMaq7xIRknw-zLTu1_92_WnRwcJ3KtQYZRPrGyD64NeGmQwakWYAckyH48zFbMQmNE8Eh-m6Virf6C3oAoqOfFXgOf-_2Fze57Wt0RlopAdeG1ycFA898u/s1600/ADSC_0520.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="215" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPjaDSDaCzYFxhXoS5aojhd2tMaq7xIRknw-zLTu1_92_WnRwcJ3KtQYZRPrGyD64NeGmQwakWYAckyH48zFbMQmNE8Eh-m6Virf6C3oAoqOfFXgOf-_2Fze57Wt0RlopAdeG1ycFA898u/s320/ADSC_0520.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Viipurin kaupunginkirjastossa. Huomaa sukukirja.</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<h3 style="clear: both; text-align: center;">
Kyläkuvaukset kirjoitusjärjestyksessä:</h3>
<br />
<div style="text-align: center;">
<a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/08/sipin-jalanjaljilla-kirjavala.html"><b>Kirjavala</b></a></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/08/sipin-jalanjaljilla-kuuterselka-lebjazje.html">Kuuterselkä</a></b></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/08/sipin-jalanjaljilla-pihlainen.html">Pihlainen</a></b></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/08/sipin-jalanjaljilla-kauksamo.html">Kauksamo</a></b></div>
<div style="text-align: center;">
<b><br /></b></div>
<div style="text-align: center;">
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/08/sipin-jalanjaljilla-lipola.html">Lipola</a></b></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-ikola-patrikki.html">Patrikki</a></b></div>
<div style="text-align: center;">
<b><br /></b></div>
<b>
</b>
<br />
<div style="text-align: center;">
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-raivola.html" target="_blank">Raivola</a></b></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-lintula.html">Lintula</a></b></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-joutselka.html">Joutselkä</a></b></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-jalkala.html">Jalkala</a></b></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-ahjarvi.html">Ahjärvi</a></b></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-jaarila-lehtokyla.html" target="_blank">Jaarila</a></b></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/10/sipin-jalanjaljilla-karhula.html">Karhula</a></b></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/10/sipin-jalanjaljilla-terijoki.html"><b>Terijoki</b></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-87649057864893015252015-10-11T10:59:00.002+03:002015-10-11T10:59:20.972+03:00413<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiss_5sE33yW74iEWlWl25t4nRE3zOK1zlRZua_sErxfoFXVOJ50djceF5mGOuqwfWt9kO3Nd2do-V2GILztnm9jAWfTQRAtQtNVfLu3oaEfE9hZvZoAR4mbxcNhKwf8UVKYeWHyrMmeQzA/s1600/IMG_20151010_121535.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiss_5sE33yW74iEWlWl25t4nRE3zOK1zlRZua_sErxfoFXVOJ50djceF5mGOuqwfWt9kO3Nd2do-V2GILztnm9jAWfTQRAtQtNVfLu3oaEfE9hZvZoAR4mbxcNhKwf8UVKYeWHyrMmeQzA/s400/IMG_20151010_121535.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ahti Kurri havainnollistamassa Y-DNA haploryhmien osuuksia Karjala-DNA projektissa.</td></tr>
</tbody></table>
"Kuulutko sukuuni" tapahtumassa Vantaan Hiekkaharjussa oli lauantaina 10.10. Karjala-DNA-projektin ensimmäinen varsinainen jäsentapaaminen. Kokoushuone oli täynnä kuuntelemassa projektin admistraattoreiden Ahti Kurrin ja Antti Salosen selvityksiä projektin tilanteesta.<br />
<br />
<b>413</b> on tällä hetkellä ja tätä kirjoitettaessa Karjala-DNA-projektiin liittyneiden DNA-näytteiden määrä. Projektilla pyritään luovutetun Karjalan alueella asuneiden sukujen perimää tarkastelemalla selvittämään eri sukujen välisiä kytköksiä suorassa isäpolvella ja äitipolvessa. Myös väestön siirtymisen vaiheita ennen kirjallisia lähteitä voidaan otoksen kasvaessa arvioida.<br />
<br />
Nyt otos on pieni, tuhannesosa evakkoon lähtijöiden määrästä ja vielä kolmisen kertaa pienempi osuus siirtokarjalaisten nykyisin elävistä jälkeläisistä. Evakkoon lähti joka kymmenes suomalainen, evakkojen jälkeläisiä on jo puolitoista miljoonaa. Suurin osa karjalaistaustaisista on nimittäin avioitunut muiden kuin karjalaissukujen kanssa.<br />
<br />
Koko Suomen kattavassa Suomi-DNA projektissa on jäseniä päälle 5000. Karjala-DNA:n osuus on suhteellisesti tätä pienempi, tosin projekti on vasta vuoden toiminut ja kasvaa kaiken aikaa.<br />
<br />
<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCJvNZvrO4jC3apyZHFBeWDypV_27v23nz8WjZ0Q2GzX9WA1fLCc_IUxufwTCyYHfakONbEXwSs05UAyQ3wJy8GGq4M-smaHvG0c3z0nWPh7Mp3VMp6f7kCOYGN6KxK_HEIiDWLI6baU9X/s1600/2013S+N+Routes.gif" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="242" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCJvNZvrO4jC3apyZHFBeWDypV_27v23nz8WjZ0Q2GzX9WA1fLCc_IUxufwTCyYHfakONbEXwSs05UAyQ3wJy8GGq4M-smaHvG0c3z0nWPh7Mp3VMp6f7kCOYGN6KxK_HEIiDWLI6baU9X/s320/2013S+N+Routes.gif" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">N-M231 ryhmän oletettu esihistoriallinen reitti</td></tr>
</tbody></table>
<h3>
Isälinjan testeistä</h3>
Yli kolme neljäsosaa projektiin liittyneistä Y-DNA eli isälinjan selvityksen ostaneista on haploryhmää N. Tämä on myös Kivennavan Kirjavaisten haploryhmä. 15% KarjalaDNA ryhmässä on I haploryhmää. RIa ja RIb sekä E ovat melko vähäisiä osuuksia. N haploryhmä on juuri Karjalassa ollut valtaosan miespuolisen väestön ryhmä. Suomessa yli puolet, noin 60% miesväestöstä on geneettiseltä perimältään N-ryhmää.<br />
<br />
I-haploryhmää edustaa 15% projektin nyt projektissa mukana olijoista. Se on länsisuomalainen ryhmä sikäli, että Länsi-Suomessa ja etenkin länsirannikolla tämä ryhmä edustaa suurinta osaa miespuolisesta väestöstä. Osuus pienenee itään päin mentäessä. I-haploryhmä on selvästikin tullut Suomeen lännestä ja N-haploryhmän edustajat idästä. Haploryhmät antavat siis suuria linjoja ja yleistyksiä kansojen ja kansanosien liikkeistä esihistoriallisena aikana. Nyt puhutaan suorasta isälinjasta, ei muusta perimästä.<br />
<br />
Projekti kasvaa koko ajan, mutta nykyinen otos on niin vaatimaton, että sen perusteella ei voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä. I-ryhmäläiset ovat tällä hetkellä kuitenkin keskittyneet projektin puitteissa Laatokan rannoille, etenkin Kurkijoella on selkeä keskittymä. Kunhan otos kasvaa suuremmaksi voi tästä ehkä tehdä jotain johtopäätöksiä. Nyt liian aikaista.<br />
<br />
Kivennavan Kirjavaisten kannalta Karjala-DNA on antanut kovin vähän tietoa. Lähtöhenkilöitä eli näytteiden antajilla tiedossaan olevia kaukaisimpia esi-isä on hyvin vähän toistaiseksi Kannaksen itäreunalla. Ei ole juurikaan vertailtavaa kun ei ole näytteitä tältä alueelta. Toivottavasti asia korjaantuu nopeasti ja muolaalaisten, kivennappoisten, uuskirkkolaisten, kanneljärveläisten ja terijokelaisten jälkeläiset innostuisivat etsimään myös geneettisiä juuriaan.<br />
<br />
Äitilinjoja on testattu myös Karjala-projektin puitteissa. Näissä haploryhmäjakauma noudattaa aika hyvin koko maan jakaumaa. H 40%, U 27%, loput vähäsempiä osuuksia.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAvoGl0Id4EuIj3DEORE_bDDDk9h68MQE1m-tGjk7Qrop5xZjhnu3A0lZo2lzzVW8EK8H5cpsKrn0MedVotwswoLs3wlJQyPRpX-aOS-l4v76SLHGLGqXw9V2SENHkwdi89C8xTINDOWE5/s1600/SNP-N-TREE-FIN.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAvoGl0Id4EuIj3DEORE_bDDDk9h68MQE1m-tGjk7Qrop5xZjhnu3A0lZo2lzzVW8EK8H5cpsKrn0MedVotwswoLs3wlJQyPRpX-aOS-l4v76SLHGLGqXw9V2SENHkwdi89C8xTINDOWE5/s400/SNP-N-TREE-FIN.jpg" width="383" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption"><div style="text-align: left;">
<span style="font-size: 12.8000001907349px;">Voisi jo herätellä toiveita, että N-231 haploryhmän haaroittuminen olisi mahdollista selvittää tämän Karjala-projektin avulla lähes kirjoitetun historiatietojen tasolle. Tässä uusin versio Georg Dunkel'in N-haploryhmästä rakentamasta SNP-sukupuusta, joka tarkentuu edelleen uusien testitulosten myötä. </span><span style="font-size: 12.8000001907349px;">Kirjavaiset ovat tuossa Karelia-haarassa alempana kulkevassa oksassa.</span><span style="font-size: 12.8000001907349px;"> </span><span style="font-size: 12.8000001907349px;">Pärssisten suku näyttää lähestyvän tätäkin kautta Kirjavaisia ja muitakin lupaavan oloisia yhteyksiä näyttäisi löytyvän. Hidasteena vain on vanhan Äyräpään sukujen vähäinen määrä näytteiden antajien joukossa.</span><br />
<br /></div>
</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Tässä vielä linkki Ahti Kurrin DNA-sivustolle: <a href="http://www.kurrinsuku.net/3">http://www.kurrinsuku.net/3</a><br />
<br />
<br />monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-56724001916542684912015-10-10T09:18:00.000+03:002015-11-02T20:53:32.271+02:00Sipin jalanjäljillä: Terijoki - Зеленогорск<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgurZmZ_XgCmqHMPY1a0KMpwSD3uIFYm-ydd4n1fj_THjUOXHXaG4ZFizssku5SQ1GqHLgHyfJXkscJ0xo7f4h0tiBdTk2DaApRI_w1YldexTOLOMbEM0HuFU5RpjOWE5rDo61TIXkOW_I5/s1600/KARTTA_1902.gif" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="352" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgurZmZ_XgCmqHMPY1a0KMpwSD3uIFYm-ydd4n1fj_THjUOXHXaG4ZFizssku5SQ1GqHLgHyfJXkscJ0xo7f4h0tiBdTk2DaApRI_w1YldexTOLOMbEM0HuFU5RpjOWE5rDo61TIXkOW_I5/s640/KARTTA_1902.gif" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Terijoki 1902 (Kartta Veli-Pekka Sevónin kokoelmista) </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Terijoki eli Zelenogorsk on vilkas turistipaikka. On ollut siitä lähtien kun Pietarin porvaristo ryhtyi tänne kesähuviloitaan rakentamaan. Pietariin on lyhyt matka ja hallinnollisesti Zelenogorsk taitaa ollakin osa Pietaria nykyisin. Jos sattuu tulemaan väärään aikaan, kuten me nyt, niin loputtomat autojonot pietarilaisia viikonlopun viettäjiä täyttää koko kaupungin.<br />
<br />
Terijoelle Sipin jälkipolvea ajautui vähän alle sata. Melko runsaasti siis, mutta vasta 1800-luvun puolivälistä alkaen.<br />
<br />
Terijoesta puhuttaessa tarkoitetaan muutamaa Itämeren rantamilla sijainnutta kylää, jotka 1910 erottuivat Kivennavasta omaksi pitäjäkseen. Alue oli viljelysmaaksi kehnonpuoleista hiekkakangasta, Alunperin Tervajoeksi kutsuttu. Iso vesisaha täällä pyöri jo 1500-luvulla tuottaen lautoja Viipurin tarpeisiin. Muuten tuon ajan tervajokiset elivät etupäässä kalastamalla ja hylkeenpyynnillä.<br />
<br />
Pietarin läheisyys ja ennen kaikkea radan rakentaminen Hämeenlinnasta Pietariin toi tänne runsaasti uutta asutusta. Pietarilaiset huvila-asukkaat kansoittivat Terijokea, Raivolaa ja näiden lähiseutuja, pääosin radan varren kyliä. Tämä tarjosi runsaasti työtilaisuuksia kivennapalaisväestölle, mutta muutti myös monin tavoin asioita seudulla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZExAQ92sTBAQ6fFHKNKIEFAXGRRF80iGaiSmo6Q7XeD4AkhmQcxslvR8VsgfAgIKb170Qa0T8H4gIq4YYx1-A4oCHO6ZFE7HcgFHQedtImyM3oKp-h4JmeEbmYl02rCOK2d_IyfD8WGMu/s1600/Konkurssi.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZExAQ92sTBAQ6fFHKNKIEFAXGRRF80iGaiSmo6Q7XeD4AkhmQcxslvR8VsgfAgIKb170Qa0T8H4gIq4YYx1-A4oCHO6ZFE7HcgFHQedtImyM3oKp-h4JmeEbmYl02rCOK2d_IyfD8WGMu/s320/Konkurssi.jpg" width="198" /></a></div>
Terijoki ja lähiseudun kylät kokivat nopeasti vanhan emäpitäjänsä riippakiveksi itselleen. Ensin perustettiin Terijoen seurakunta 1909 ja myöhemmin siihen liittyivät myös Puhtulan, Haapalan, Tyrisevän ja Kuokkalan kylät 1923.<br />
<br />
Seurakunnan perustaminen avasi mahdollisuuden irrottautua Kivennavasta. Terijoen ensimmäinen kuntakokous pidettiin <br />
Keskikylän kansakoulussa syyskuun 5 päivänä 1910.<br />
<br />
<h3>
Kirjavaiset Terijoella </h3>
Matkan teeman mukaisia Sipin poikapolven edustajia asui täällä muutama. Matti Juhonpoika Kirjavainen (1817-1872) oli ensimmäinen. Hän muutti kotivävyksi Väihkösille vuonna 1842. Avioitui Maria Antintytär Väihkösen kanssa. Matti syntyi Patrikissa. Heidän Jooseppi-poikansa (1850-1918) jäi myös Terijoelle lampuotina.<br />
<br />
Joosepilla ja Marialla oli kaksi poikaa, Matti ja Paavo. He kummatkin menivät naimisiin, saivat lapsia ja asuivat koko elinikänsä Terijoella. <br />
<br />
Vain kymmenesosa Terijoella asuneista Sipin jälkipolvista on kantanut sukunimeä Kirjavainen. Yleisimmät sukunimet heillä olivat täällä Lankinen ja Taskinen.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdZrxLE24r5XRzARESkbhfVOmGoPWx5_KMyjdzSl_AigZ239NGNL4OvOY7q7T-MdlLN2JbAu6iJB5oTfYF-1DDUy6KqoHFHFoTmHLf3d3L71dXT4_9_8DIYlV6g8_kvGaSQrbHi5VlSin2/s1600/terijoki1.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="216" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdZrxLE24r5XRzARESkbhfVOmGoPWx5_KMyjdzSl_AigZ239NGNL4OvOY7q7T-MdlLN2JbAu6iJB5oTfYF-1DDUy6KqoHFHFoTmHLf3d3L71dXT4_9_8DIYlV6g8_kvGaSQrbHi5VlSin2/s320/terijoki1.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTezm04oHQMXBy3Z6qzdxAvn1h_r1AUCezhpCE7IGU846hs2hcbLoY7YjUmpWl39PJuHZdsQMjFzeCcvmHBcOPEdiG3Gsh1UpfEO3HroFGTAFTo8U_rP8SPTIgl7wQqKwlRQMRDu1gjA6D/s1600/terijoki2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="292" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTezm04oHQMXBy3Z6qzdxAvn1h_r1AUCezhpCE7IGU846hs2hcbLoY7YjUmpWl39PJuHZdsQMjFzeCcvmHBcOPEdiG3Gsh1UpfEO3HroFGTAFTo8U_rP8SPTIgl7wQqKwlRQMRDu1gjA6D/s320/terijoki2.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPc5uSVjdoNI0PiVVAIGH9PTN5k-ANEmfRbjDKCtUaS1uEAqypAIjpB-02HF_44vw7ap6sdbuANmu5vrupC_h58QDwpB369I4V4F2b3m-tcu2L6zh-erxr2OOuID5i2wr1hCDHXiU1ZKrC/s1600/terijoki3.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPc5uSVjdoNI0PiVVAIGH9PTN5k-ANEmfRbjDKCtUaS1uEAqypAIjpB-02HF_44vw7ap6sdbuANmu5vrupC_h58QDwpB369I4V4F2b3m-tcu2L6zh-erxr2OOuID5i2wr1hCDHXiU1ZKrC/s320/terijoki3.jpg" width="320" /></a></div>
<a href="https://www.google.fi/maps/@60.192295,29.700015,3a,66.8y,88.31h,91.12t/data=!3m4!1e1!3m2!1sgyhbQthiFi-7I8pWu_5MsQ!2e0?hl=fi">Terijoella</a>monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-53018591910653287202015-10-04T08:59:00.000+03:002015-11-02T21:05:17.136+02:00Sipin jalanjäljillä: Karhula - Волочаевка<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIGKDUY_2dCz97FJ_MOwmfZb_cu7qKdp5f-d7jH0lZakO3LvFd5l1Yp_tW6_epEmcpbl_ZsjKux8uN8fDsPszqRy7ouyYLCXGkVhLSU1KNatOt6RtuJw493OKwkXNrCFN7s0ZBlEe550VT/s1600/DSC_0221.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIGKDUY_2dCz97FJ_MOwmfZb_cu7qKdp5f-d7jH0lZakO3LvFd5l1Yp_tW6_epEmcpbl_ZsjKux8uN8fDsPszqRy7ouyYLCXGkVhLSU1KNatOt6RtuJw493OKwkXNrCFN7s0ZBlEe550VT/s320/DSC_0221.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pihlaisten pellot näkyvät Karhulaan.</td></tr>
</tbody></table>
Jaarilan naapurikylän Karhulan kautta pääsee myös kävelemään entisen Pihlaisten kylän maille. Tämäkään kylä ei suoraan ole matkan teeman mukainen. Tarkoitushan oli kierrellä Sipin poikapolvien asuttamia kyliä. Mutta Pihlaisten naapurikylänä Karhula silti oli Kirjavaisten suvun kannalta merkityksellinen. <br />
<br />
Tässä kylässä on vielä jonkin verran säästynyt suomalaista rakennuskantaa. Kylä on rauhallisen oloinen, rakennukset ja ympäristö hyvin hoidettuja.<br />
<br />
<br />
<h3>
Karhun kylä</h3>
<br />
1500-luvulla Kivennavan pitäjän nimi oli Hanttula. Kirkkokin sijaitsi Vuotjärven rannalla. Vuotjärven kylässä asui tuolloin sukuja Karkoinen, Savolainen, Hanttuinen, Soittu, Karhu, Lempiäinen, Honkainen, Karnainen, Metsoinen ja Hepopää. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiFqXP-XquZjY11D_qV49pcwPS5qf-zJgZEBex4WCW9iBXJVJYbvG6xQ5KcuPu9KeE9llOXR9M7iuC7HstCuJaDnAO9uXdktwUHkTEg-hsSktGgx4MrwS6gYMUUF1wYlKSRipIxz556d5L/s1600/DSC_0229.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiFqXP-XquZjY11D_qV49pcwPS5qf-zJgZEBex4WCW9iBXJVJYbvG6xQ5KcuPu9KeE9llOXR9M7iuC7HstCuJaDnAO9uXdktwUHkTEg-hsSktGgx4MrwS6gYMUUF1wYlKSRipIxz556d5L/s320/DSC_0229.JPG" width="320" /></a></div>
Vuotjärven rantakylät Soittola, Hanttula ja Karhula on vuodesta 1605 lähtien mainittu Muolaan kylinä, ennen ne kuuluivat Kivennapaan.<br />
<br />
Järven toisella rannalla sijaitsi Kivennavan Rantakylä. Kaikki myöhemmin Sipin jälkipolven asuinsijoja.<br />
<br />
1600-luvun alussa Karhulassa asui Hämäläisiä, Hanttusia, Rättöjä ja Soittoja. Saman vuosisadan puolivälissä Karhulassa asui Karhuja, muita sukuja ei siellä enää tuolloin ollut.<br />
<br />
<h3>
Moisanderin suku </h3>
Isovihan jälkeen 1700-luvulla Karhulan tiloja asuttivat Karhut, Brasket ja Moisanderit. Sukupolvien mittaan muita sukunimiä tuli ja meni, mutta Moisanderit pysyvät. Naapurikylään Hanttulaan tuli 1900-luvun alussa yksi Kirjavainenkin. Karhulaan ei Kirjavaisia tullut, kuten ei tullut Jaarilaankaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhK44Nf7J8D9V8X9RZ-vecD-bTDHYyxU8rloCUS7gR1QatUQZptqpvkJOldVvgkX-6x439nY8OWWJRrOp6jmQFKv-zhm2F5w1ACUz4Jomla4ejhpOXTvPypsWZXFDjx3n64VayYApHfNkY0/s1600/DSC_0231.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhK44Nf7J8D9V8X9RZ-vecD-bTDHYyxU8rloCUS7gR1QatUQZptqpvkJOldVvgkX-6x439nY8OWWJRrOp6jmQFKv-zhm2F5w1ACUz4Jomla4ejhpOXTvPypsWZXFDjx3n64VayYApHfNkY0/s320/DSC_0231.JPG" width="320" /></a></div>
Lyhyen kävelymatkan päässä kummastakin näistä kylistä on Pihlainen, jossa Kirjavaiset olivat pääasiallinen suku. Mutta kun Kirjavaisten pojat lähtivät kotikylästään Pihlaisista niin tänne lähikyliin he eivät tulleet. Tyttäret kyllä tulivat.<br />
<br />
Karhulan suku oli nyt Moisanderit. Myös kaikki täällä syntyneet Sipin jälkipolven edustajaa olivat kaikki sukunimeltään Moisandereita.<br />
<br />
<br />
<br />
<h3>
Kirjavaiset ja Moisanderit</h3>
Ensimmäinen yhteys Kirjavaisten ja Moisanderien sukuun muodostui jo 1700-luvulla. Vuonna 1777 Johanna Kirjavainen Pihlaisista (1758-1811 sukukirjassa taulu 116) avioitui Karhulaan Antti Moisanderin kanssa (1752-1794). Antti Moisanderin vanhemmat olivat Tuomas Moisander ja Maria Virolainen. Antin isänisä oli Aapraham ja isänäiti Helena Vartiainen. Aapraham oli kolmasti aviossa. Hänellä oli oli 9 lasta ja heistä kuudella jälkikasvua.<br />
<br />
Antti Moisanderilla ja Johanna Kirjavaisella oli kahdeksan lasta ja 27 lastenlasta. Moisanderin sukukirjassa heidät on nimetty Helena Johansdotter Moisander ja Henrik Paulsson Kirjavainen. Tähän sukukirjaan on löytänyt tiensä viisi lasta. Johannan ja Antin lapsenlapsia ei Moisanderin sukukirjassa enää mainita, eikä näin ollen muitakaan jälkeläisiä. <br />
<br />
<br />
Neljä Johannan ja Antin lapsista avioitui. Heistä Niilo (1779-1825) ja Olavi (1792-1862) jäivät Karhulaan. Niilolla ja Olavilla oli kummallakin seitsemän lasta. <br />
<br />
Niilon tytär Hanna (1808-1873) avioitui Pihlaisiin Murtosille. Hanna poika Pietari Murtonen (1842-1916) eli lampuotina Pihlaisissa ja haki vaimokseen Eeva Kakin (1845-1907) Rantakylästä. Heidän esikoisensa Helena (1867-1933) avioitui Tuomas Kirjavaisen (1863-1899) kanssa. Nuorin Pietarin ja Eevan lapsista oli <a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2013/12/tulkoon-ukko-vaikka-kivennavalta.html" target="_blank">Antti Murtonen</a>, jonka tässä blogissani olen jo pari kertaan maininnut aiemminkin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhApGg-P5JnljLbkIMr4j86Qvt4OlXz9LPwi1HWaWRrqLd468bPqyies9pLtvTfc82VHPso1sQ9j4Xk4iIi-4gfqCTdPkdr90phCQn7vpDY2cnzzOUCw0wgG_ZZrN0Ca74Ep0w58MwHE5GT/s1600/DSC_0232.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhApGg-P5JnljLbkIMr4j86Qvt4OlXz9LPwi1HWaWRrqLd468bPqyies9pLtvTfc82VHPso1sQ9j4Xk4iIi-4gfqCTdPkdr90phCQn7vpDY2cnzzOUCw0wgG_ZZrN0Ca74Ep0w58MwHE5GT/s320/DSC_0232.JPG" width="320" /></a></div>
Myös Karhulan Moisandereiden tyttöjä avioitui Kirjavaisille Pihlaisiin. Sukujen välillä käytiin hakemassa puolisoita, mutta koskaan eivät Kirjavaisen pojat päässeet kotivävyiksi Karhulaan. Kuten eivät Jaarilaankaan.<br />
<br />
Sukuyhteydet Moisanderiin ovat sekä suoria, että usein mutkan kautta syntynyt. Naisten sukunimihän vaihtui joka sukupolvessa. Kakki, Nokkonen, Susi, Murtonen esimerkkeinä Kirjavaisten ja Moisandereiden välillä olevista sukunimistä.<br />
<br />
Moni sukuyhteys Kirjavaisista Moisandereihin kiersi Pihlaisista Karhulaan myös lähikylien kautta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8-poN3Ty5KYcr6GJGTJZXJ6zguJNCWtQ7oxg4lVIYqttePidkDWPZU3Z3TJjIUqToJDZ3oPnrQLq7yTDv4X5zuSprXaDauumSpZhtUJGl1t3l8oYFzQUGzTwKqI_QZ5j3918GHcJPIHlX/s1600/DSC_0233.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8-poN3Ty5KYcr6GJGTJZXJ6zguJNCWtQ7oxg4lVIYqttePidkDWPZU3Z3TJjIUqToJDZ3oPnrQLq7yTDv4X5zuSprXaDauumSpZhtUJGl1t3l8oYFzQUGzTwKqI_QZ5j3918GHcJPIHlX/s320/DSC_0233.JPG" width="320" /></a></div>
Sukujen liitokset ovat vahvat vierekkäin sijainneiden kylien välillä. Siksipä onkin merkille pantavaa, että Kirjavaisten poikia ei siirtynyt Muolaan puolen lähikyliin, kauemmaksi heitä kyllä muutti vävyiksi ja talonpojiksi.<br />
<br />
Vaikuttaa siltä, ettei yöjalassa käyty naapurikylissä, eikä Kihuissa kirkonmäellä poika laittanut puukkoaan naapurikylän tytön vyössä kiikkuvaan tuppeen. Kanssakäymisissä ja avioliittojen solmimisissa oli ilmeisen tarkat normit kylien ja sukujen kesken.<br />
<br />
<br />
<a href="https://www.google.fi/maps/@60.458954,29.639218,3a,66.8y,121.31h,89.89t/data=!3m4!1e1!3m2!1sFMiRRV2wAfns-a9bzrz0mQ!2e0?hl=fi">Karhulassa</a><br />
<br />
<br />
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/10/sipin-jalanjaljilla-terijoki.html">Seuraava teksti: Terijoki</a></b><br />
<br />
<a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-jaarila-lehtokyla.html"><b>Edellinen teksti: Jaarila</b></a><br />
<br />
<br />
<br />
<br />monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-37975116067149489892015-09-29T17:01:00.001+03:002015-10-04T09:00:43.158+03:00Sipin jalanjäljillä: Jaarila Lehtokylä - Ключи<br />
Jaarila ja Lehtokylä olivat peräkkäin ja kiinni kasvaneita kyliä Muolaan kaakkoisosassa. Ne kuuluivat Muolaan Ylämaahan. Ylämaan alueeseen kuuluvat lisäksi Kallainen, Heimala, Selola, Pihkala ja Sakkala.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2aiI8eQmhQ6vq5JdcSLmn7uXhYO90WlcfJV-V1JsDGqt4iVDsl0vAN7erPB8yLBg5lAtruMYXfcMq8bIgJcXUsPt1EC7GLN-Mdn6VnhJA5M6HSlzThOeWAccqXOfAdveFzKB8MegUMNrB/s1600/DSC_0350.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2aiI8eQmhQ6vq5JdcSLmn7uXhYO90WlcfJV-V1JsDGqt4iVDsl0vAN7erPB8yLBg5lAtruMYXfcMq8bIgJcXUsPt1EC7GLN-Mdn6VnhJA5M6HSlzThOeWAccqXOfAdveFzKB8MegUMNrB/s320/DSC_0350.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Nykyisin Jaarilassa ja Lehtokylässä ei ole asutusta. Entisten kylien maille on kuitenkin rakentumassa huvilakylä. Alueen tiet, katuvalot ja ilmeisesti kunnallistekniikkakin on valmiina, mutta vain pari datsaa on toistaiseksi pystytettynä. Muut tontit näyttävät siltä, kuin rakentamista ei niissä vähään aikaan olisi odotettavissakaan. Ainakaan mitään perustustöitä tai rakennusmateriaalia ei alueella näytä olevan. Ei muuta kuin kaksi puolivalmista datsaa ja yksi lasten leikkipuisto.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNzREwsHJyYMRLR6CwSE8jb-NlJ19ED7aprp5Fb9uUGI29IAqxuRW-NKi26LtUErohz8lW3UIE5nFwoFO5PpZD_sP2_o1v0vJUl8U98JTHmyvEWsqvClu2UqMVD4ca6JFjTT6dtkMIhDcT/s1600/DSC_0364.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="185" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNzREwsHJyYMRLR6CwSE8jb-NlJ19ED7aprp5Fb9uUGI29IAqxuRW-NKi26LtUErohz8lW3UIE5nFwoFO5PpZD_sP2_o1v0vJUl8U98JTHmyvEWsqvClu2UqMVD4ca6JFjTT6dtkMIhDcT/s320/DSC_0364.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Alue on vielä rakentamatta, mutta leikkipuisto on valmiina.</td></tr>
</tbody></table>
Rakentamisen hiljaiseloa on jatkunut toista vuotta. Alueelle pääsee kuitenkin ajamaan. Portti sulkee alueen, mutta ystävällinen portinvartija päästää kotiseutumatkailijat portista, kunhan he kertovat, millä asialla liikkuvat.<br />
<br />
Tonttien nurkkapaalujen välistä kulkevaa autiota hiekkatietä ajetaan pari kilometriä. Aivan alueen toisella laidalla on vesikattoon nostettu, mutta sen jälkeen kesken jäänyt iso hirsihuvila. Tuon huvilan takaa pääsee kulkemaan traktoritietä Pihlaisiin.<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8B3j_EjxxssaiCSiLM-DV__rygjdcRa07xOz2peMavcjOhz5qNS6KyO5ZlqRHJh3Ue4BUs69mT4WymgeV5XjmP-JrP5trJbUE_uk5-6MT34pIVuDYlpTZjnqkqqKVE_iWG8iyMNOYay9e/s1600/JaarilaPihlainen.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8B3j_EjxxssaiCSiLM-DV__rygjdcRa07xOz2peMavcjOhz5qNS6KyO5ZlqRHJh3Ue4BUs69mT4WymgeV5XjmP-JrP5trJbUE_uk5-6MT34pIVuDYlpTZjnqkqqKVE_iWG8iyMNOYay9e/s400/JaarilaPihlainen.jpg" width="268" /></a></div>
<h3>
Pihlaisten naapurikylä </h3>
Jaarila oli Kivennavan ja Muolaan pitäjien rajalla, aivan Pihlaisten kyljessä sen pohjoispuolella. Pihlainen oli Kivennapaa, Jaarila Muolaata. Pihlaisissa asui etupäässä Kirjavaisia tai jotakin kautta Sipin jälkipolveen kuuluvia.<br />
<br />
Jaarilaan ei muuttanut kotivävyksi tai muutenkaan ainuttakaan Kirjavaista Pihlaisista. Minusta tämä on merkittävää. Näyttäisi siltä, ettei muunkaan nimisiä Sipin jälkipolven edustajia olisi tullut suoraan Pihlaisista Jaarilaan. Kaksi lähes toisissaan kiinni olevaa kylää, mutta jostain syystä kovin kaukana naimakauppoja ajatellen.<br />
<br />
Pihlaisista jonkin verran kauempana olleissa naapurikylissä Ahjärvellä tai Rantakylässä pojat olivat saaneet useinkin morsiamia Pihlaisista. Ja toisinpäin, Pihlaisiin haettiin morsiamia näistä kylistä. Mutta ei Jaarilasta eikä Lehtokylästä.<br />
<br />
Olisiko pitäjänraja selityksenä naimakauppojen vähyyteen? Jaarilasta tai sen takaa Lehtokylästä haettiin Pihlaisiin puoliso kummastakin vain pari kertaa.<br />
<br />
<h3>
Kakit ja Moisanderit</h3>
Vaimonsa naapurista pitäjänrajan takaa haki Matti Kirjavainen (1717-1787). Hänen ensimmäinen vaimo oli Kaarina Parikka Lehtokylästä. Tästä sukuhaarasta tuli myöhemmin Sipin jälkipolvea Jaarilaan.<br />
<br />
Matti Kirjavaisen toisesta avioliitosta Ahjärveläisen Anna Kopran kanssa syntynyt Johanna Kirjavainen (1758-1811) avioitui Antti Moisanderin kanssa Karhulaan. Heidän tyttärensä Riitta Moisander (1788-1851) avioitui jaarilalaisen Antti Kakin kanssa. Heidän jälkipolveaan asui Jaarilassa.<br />
<br />
Johannan ja Antin nuorin tytär Maria Kakki (1829-1898) avioitui karhulalaisen Mikko Moisanderin kanssa. Mikko tuli Karhulasta kotivävyksi Jaarilaan. Heidän lapsistaan kaksi haki puolisonsa Kakin suvusta. Juhana Moisander avioitui Hilda Kakin kanssa ja Vilhemin vaimo oli Maria Kakki. Kaikki Jaarilasta.<br />
<br />
Sipin jälkipolven edustajat Jaarilassa olivat lähes kaikki Kakkeja ja Moisandereita. Yksi poikkeus löytyy. Pihlaisissa vuonna 1795 syntynyt Maria Kirjavainen avioitui Tuomas Halosen kanssa Jaarilaan ja he saivat neljä lasta. Tuomas ei kuitenkaan ollut syntyjään jaarilalaisia.<br />
<br />
Antti Pyykkö (1879-1957) haki vaimonsa vuonna 1906 Jaarilasta, Hilda Kakin, Juhana Topiaanpoika Kakin talosta. Antin kulkemiset Jaarilassa ovat <a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2013/12/tulkoon-ukko-vaikka-kivennavalta.html" target="_blank">päässeet sanomalehtiinkin.</a> Antti Pyykkö oli Antti Antti Murtosen ohella pelättyjä puukkojunkkareita Pihlaisista.<br />
<br />
Juha Rajalan kymmenisen vuotta sitten julkaistun väitöskirjan <i>Kurittajia ja puukkosankareita</i>, <i>väkivalta ja sen kontrollointi Kannaksen rajaseudulla 1885-1917</i> mukaan kylätappelut olivat yleisiä naapurikylien välillä ja vihollisuudet kehittyivät erityisen katkeriksi Kivennavan Pihlaisten ja Muolaan Jaarilan välillä. Ehkä piti olla Antti Pyykön kaltainen tappelupukari ennen kuin uskalsi lähteä Pihlaisista Jaarilaan vaimon hakuun.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlFY9xZpgRm0oSZh-FR660vt4DJt3R5Gaf8tL2ud9VQLNh8suh2FHrNOeJPsoXp_x-nQ_HqTsLRiut3Q1jNKHoJhUFeKTIr-y2LQMl_2x0OvUPsL_VsmKUKPsLyOhfhrC1fkNUDQbIx1q1/s1600/DSC_0352.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="267" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlFY9xZpgRm0oSZh-FR660vt4DJt3R5Gaf8tL2ud9VQLNh8suh2FHrNOeJPsoXp_x-nQ_HqTsLRiut3Q1jNKHoJhUFeKTIr-y2LQMl_2x0OvUPsL_VsmKUKPsLyOhfhrC1fkNUDQbIx1q1/s400/DSC_0352.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näkymä Jaarilasta Pihlaisen suuntaan. Ennen kylät näkyivät hyvin toisilleen puronnotkon toisella puolen.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4G439hsHESGJXsFezVHGhw_mVPGu3mE73awdJW7VALpBjYQX3xECsybyfqt7r0cR2ZM_MLY-ZDZdhch9Rta-8CGYjurgPyqVj1c_Z14Xaj3D_KcCxUorwmjo5Vhtmxypaj3SPDOHQZg46/s1600/DSC_0349rajattu-crop.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="175" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4G439hsHESGJXsFezVHGhw_mVPGu3mE73awdJW7VALpBjYQX3xECsybyfqt7r0cR2ZM_MLY-ZDZdhch9Rta-8CGYjurgPyqVj1c_Z14Xaj3D_KcCxUorwmjo5Vhtmxypaj3SPDOHQZg46/s400/DSC_0349rajattu-crop.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jaarilan ja Lehtokylän alueille tulevan datsakylän esittelytaulu. Portti alueelle on vasemmassa laidassa, </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/10/sipin-jalanjaljilla-karhula.html"><b>Seuraava teksti: Karhula</b></a><br />
<br />
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-ahjarvi.html" target="_blank">Edellinen teksti: Ahjärvi</a></b><br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dzWpAOfmbvhzoCbwUjd3b1wKsQB9x-tWZgLhRF6KGNxq-zhIn76Kzmzn3u9ExoDlQLgFGMJzxWZ-z8IYgaTgg' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe><br />
<br />monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-85146695108800265392015-09-26T05:14:00.002+03:002015-11-02T21:06:14.853+02:00Sipin jalanjäljillä: Ahjärvi - Ольшаники<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjj_ZJgGQD3yTKys2GG9LDH-BkHtv6l9g11L2iy0gBzMm_Q4JjX8czl6yp9F7T5HlLJcAR7-_exH22MtmWj5pZOj4G2oBEtoo92vnV-inLcZdO6q6Xds_B00cDvXzsyVg0cM3Z9e-iknnpr/s1600/DSC_0236.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjj_ZJgGQD3yTKys2GG9LDH-BkHtv6l9g11L2iy0gBzMm_Q4JjX8czl6yp9F7T5HlLJcAR7-_exH22MtmWj5pZOj4G2oBEtoo92vnV-inLcZdO6q6Xds_B00cDvXzsyVg0cM3Z9e-iknnpr/s320/DSC_0236.JPG" width="320" /></a></div>
<a href="https://www.google.fi/maps/@60.393109,29.78801,3a,66.8y,12.83h,73.3t/data=!3m4!1e1!3m2!1s-hevb6zB-DQ69iS1fMXz3A!2e0?hl=fi">Ahjärvi eli Olshaniki</a> sijaitsee Kivennavan kirkonkylän pohjoispuolella Rautuun johtavan tien varrella. Olshanikissa on paljon kesämökkikyliä ja lisää rakennetaan. Kylässä on 500 asukasta, kansakoulu ja kauppa. Alueella on myös iso hotelli Olshaniki Ahjärven länsirannalla.<br />
<br />
Suomalaisasutusta ei ole jäljellä, kylä tuhoutui jo sotien aikana.<br />
<br />
Ahjärvi on ollut suurimpia Kivennavan kyliä melko lähellä kirkonkylää. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille.<br />
<br />
Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana, Suomen itsenäistyttyä huvilat tyhjenivät ja rapistuivat. Nythän näitä huviloita näyttää täällä taas riittävän.<br />
<br />
1930-luvulla Ahjärvi oli Kivennavan isoimpia kyliä. Asukkaita oli viitisensataa ja taloja melkein sata.<br />
<br />
<h3>
Kirjavaiset Ahjärvellä</h3>
Ahjärvi oli lähellä Pihlaisten kylää, mutta Sipin jälkipolvea sinne siirtyi vasta 1700-luvun puolivälissä. 1800-luvulla Ahjärvi on Pihlaisten jälkeen merkittävin suvun asuinsija, joka kahdeskymmenes Sipin jälkeläinen asui siellä. Noin puolet siitä mitä Pihlaisissa. Henttinen, Lifländer, Toiviainen ja Räikkönen olivat suvut, jotka eniten liittyivät Ahjärvellä Sipin jälkipolveen.<br />
<br />
Ahjärvellä ei silti Kirjavainen nimenä juuri näkynyt, mikä kertoo poikapolvien juurtumisesta Pihlaisiin. Pihlaisissa syntynyt Jooseppi Matinpoika Kirjavainen (1832-1893) muutti 1858 Riihisyrjään avioiduttuaan Maria Hiiren kanssa. Jooseppi kierteli renkinä ja läkseimenä, asui Terijoella jonkin aikaa ja muutti 1872 Ahjärvelle asuen siellä useissa taloissa eri puolilla kylää.<br />
<br />
Raivolassa syntynyt Johannes Sakarinpoika Kirjavainen (1879-1937) avioitui Ahjärvelle Mikko Suden lesken Helena Kirjavaisen kanssa ja muutti puuskaksi Suden taloon. Johannes ei kuitenkaan jäänyt loppuelämäkseen Ahjärvelle. Hän avioitui toisen kerran Miettilään ja kolmas vaimo löytyi Kauksamolta.<br />
<br />
1930-luvulla Ahjärven sadan talon omistajista löytyy kaksi Kirjavaisten taloa, toista asui Viljam ja Iida Kirjavainen, toisessa Anna-Mari Kirjavainen. Sipin sukua silti useassa talossa.<br />
<br />
<b style="background-color: white; color: #333333; font-family: Verdana, Geneva, sans-serif; font-size: 13.8599996566772px; line-height: 17.6399993896484px;"><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-jaarila-lehtokyla.html" target="_blank">Seuraava teksti: Jaarila</a></b><br />
<b style="background-color: white; color: #333333; font-family: Verdana, Geneva, sans-serif; font-size: 13.8599996566772px; line-height: 17.6399993896484px;"><br /></b><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "verdana" , "geneva" , sans-serif; font-size: 13.8599996566772px; line-height: 17.6399993896484px;"></span><b style="background-color: white; color: #9966cc; font-family: Verdana, Geneva, sans-serif; font-size: 13.8599996566772px; line-height: 17.6399993896484px; text-decoration: none;"><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-jalkala.html"><span style="background-color: white; font-size: 13.8599996566772px; line-height: 17.6399993896484px;">Edellinen teksti: J</span>alkala</a></b><br />
<br />
<br />monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-62233351145978486702015-09-21T13:24:00.000+03:002015-11-02T21:06:31.243+02:00Sipin jalanjäljillä: Jalkala - Ильичёво<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi68cdyMLSsNAJVpLrkGTiNo2wWZsO3ZLje3uxrrhxlTaPW9a0L3lgnv5swsuXObXGKUTVp72Y_6S54ksKDkFVqHUAbNeW_APA4Ru9nBs_WEm7zQzMfid2w8RVh2KnhD_i-DmjwxvLWh_K2/s1600/DSC_0129.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi68cdyMLSsNAJVpLrkGTiNo2wWZsO3ZLje3uxrrhxlTaPW9a0L3lgnv5swsuXObXGKUTVp72Y_6S54ksKDkFVqHUAbNeW_APA4Ru9nBs_WEm7zQzMfid2w8RVh2KnhD_i-DmjwxvLWh_K2/s320/DSC_0129.JPG" width="320" /></a></div>
Vielä 1900-luvun alussa nämä Pitkäjärven ja Kaukjärven välissä sijainneet parikymmentä taloa kuuluivat Joutselkään, joten Jalkala ehti olla vain lyhyen aikaa oma kylänsä. Sipin poikapolvea ei Joutselän tuossa osassa koskaan asunut. Muuta Sipin jälkipolvea eli Kirjavaisten tyttäriä kylläkin.<br />
<br />
Nykyään Jalkalan kylä on yli tuhannen asukkaan taajama. Kylässä on huviloita, jotka on
paikalliseen tapaan ympäröity korkeilla aidoilla, niin että tie on
oikeastaan vain kuja niiden keskellä. Kauppa kylässä on, mutta muuten
siellä ei juuri nähtävää ole. <br />
<br />
Jalkalassa eli Iljitševossa on suomensukuisten kansojen historiallis-etnografinen museo. Museo esittelee entistä suomalaista asutusta ja kulttuuria. Varsinainen museorakennus on toisen museoidun rakennuksen ja suuren Lenininpatsaan takana. Mielenkiintoinen kombinaatio historiaa.<br />
<br />
Museo on aikaisemmin ollut Lenin-museo. Museo on perustettu sen muistoksi, että Vladimir Iljits piileskeli täällä Jalkalassa Parviaisen talossa hieman ennen lokakuun vallankumosta. Kaupppias Parviaisen punamultaisen asuintalon ylle on rakennettu varsin suureellinen katos ja viereen on pysytytetty iso Lenin-patsas. Neuvostoliiton hajottua museon käyttötarkoitus muuttui nykyiseksi etnografiseksi museoksi, mutta Parviaisen talo ja Leninin patsas on edelleen museoon johtavan tien varrella. Näin on siis yksi suomalaisrakennus säilynyt hyvässä kunnossa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMIUhI7oAB0HIXmRFYQaI-kFk3TjBNntNIuD6wdaZc6-j1IO10hoJDcUBZ8Yet2b14-pZBsZP5GAyo7fcNoDHCLDoDc1dafaqTF-n5EIPkEemi7HlL-bLnQ8-PoukzXrjhOti8D-9Dwmg2/s1600/lenin.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMIUhI7oAB0HIXmRFYQaI-kFk3TjBNntNIuD6wdaZc6-j1IO10hoJDcUBZ8Yet2b14-pZBsZP5GAyo7fcNoDHCLDoDc1dafaqTF-n5EIPkEemi7HlL-bLnQ8-PoukzXrjhOti8D-9Dwmg2/s1600/lenin.jpg" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlIYW9QJpyV1T4i6ocMeE4Obdwr6OSLACXLvFPpwwVMR-ORuVjpI3svRBCBS9qNsKXsLOOvmyLE05cc7LKYltco0UvgA8AHGtVG4UqbPx5fYK81N9j5NsTAYP3U2ah_QqHv6olKSIcN1-A/s1600/DSC_0119.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlIYW9QJpyV1T4i6ocMeE4Obdwr6OSLACXLvFPpwwVMR-ORuVjpI3svRBCBS9qNsKXsLOOvmyLE05cc7LKYltco0UvgA8AHGtVG4UqbPx5fYK81N9j5NsTAYP3U2ah_QqHv6olKSIcN1-A/s320/DSC_0119.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiN7JrLdrcrb8AVOluYRaHNyq1s51V_T7ZG2vuP4pw7u7MKJiNR53VHwxbN_dBS5M9oD9H8BPCLEkyuunybZtVQ32GpJkWo1-ylbF9FktavUA6TR7wPBJ4bzzXGnthyphenhyphen2nYSAMxTQRzYF_Q/s1600/DSC_0121.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiN7JrLdrcrb8AVOluYRaHNyq1s51V_T7ZG2vuP4pw7u7MKJiNR53VHwxbN_dBS5M9oD9H8BPCLEkyuunybZtVQ32GpJkWo1-ylbF9FktavUA6TR7wPBJ4bzzXGnthyphenhyphen2nYSAMxTQRzYF_Q/s400/DSC_0121.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8JU2d4X86LdezUjCSkRVF7klUI3Q2_dXwsLe0oEszBMaAZvmXOIQtwwyRRNUF2tvfSDBnAh5WL_rbsx9FxlS2f02zX4vLeMdlnDJPuBzX1vtIOvHVK9ZKijLoQE5sjkF2DXdX4AQm2PDq/s1600/DSC_0124.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8JU2d4X86LdezUjCSkRVF7klUI3Q2_dXwsLe0oEszBMaAZvmXOIQtwwyRRNUF2tvfSDBnAh5WL_rbsx9FxlS2f02zX4vLeMdlnDJPuBzX1vtIOvHVK9ZKijLoQE5sjkF2DXdX4AQm2PDq/s320/DSC_0124.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pietarilaiset Suomen-ystävät haluavat jakaa kuvaa suomenasutuksesta. Museo on pyytänyt suomalaista seudun asutushistoriaan liittyvää kirjallisuutta lahjoituksina, niinpä veimme sinne Kivennavan Kirjavaisten sukukirjan.</td></tr>
</tbody></table>
Jalkalassa asuivat Savolaisten ja Veijalaisten suvut. Tänne tuli myös jonkin verran Sipin jälkipolvea. Esimerkiksi samalla sivulla <a href="http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3327902">Rippikirjassa 1890-1899</a> on kolme Kirjavaista.<br />
<br />
Benjam Juhonpoika Savolaisen vaimona on Pihlaisissa syntynyt Justina Mikontytär Kirjavainen. (Sukukirjan taulu 716) Kumpikin, sekä Benjam Savolainen että Justina Kirjavainen, olivat Sipin jälkipolvea. Benjam Savolainen oli sitä sekä äitinsä että isänsä puolelta.<br />
<br />
Samalla rippikirjan sivulla löytyy toinenkin Justina Mikontytär Kirjavainen. Hän oli naimisissa Josef Matinpoika Veijalaisen kanssa. Myös tämä Justina oli kotoisin Pihlaisista. (Sukukirjan taulu 718). Ensimmäisen Justina Mikontytär on jälkimmäisen täti.Toisen isä oli Mikko Mikonpoika ja toisen Mikko Matinpoika. Sukukirjan taulu 68 selvittää näitä sukusuhteita.<br />
<br />
Edelleen samalla rippikirjan sivulla Paavo Mikonpoika Savolaisen vaimona Helena Hiopintytär Kirjavainen. Hän oli kotoisin Patrikista. (Sukukirjan taulu 1556). Paavo ja Helena asuivat Jalkalassa myös 1930-luvulla.<br />
<b><br /></b>
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-ahjarvi.html">Seuraava teksti: Ahjärvi</a></b><br />
<b><br /></b>
<a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-joutselka.html"><b>Edellinen teksti: Joutselkä</b></a><br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dxvNPrqUwnmKAiEjaH1c0AJFrPeY992aYxHlzK5KjxXq8XXmzR_rURZ2H5T0CFZtSJGm-TIYc0HWpbjjSzPNw' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div>
<br />
<br />
<br />monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-85570251495506924062015-09-18T17:48:00.000+03:002015-12-10T05:31:57.094+02:00Sipin jalanjäljillä: Joutselkä - Симагино<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwD4gUrZgxREJqzdyy6Vjl1PQoZwrY5PvlIHP3JRYeU3KFD-YW5oWJ7vKjlPGKqwvFqjusFrjMyF2YjzwvRX0z00HTKMp2AFNcxQEaHk9h_o6CAzyt5WpWiF1BZ9zFo3J3ElaA1z-qD5Jp/s1600/DSC_0164edit.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwD4gUrZgxREJqzdyy6Vjl1PQoZwrY5PvlIHP3JRYeU3KFD-YW5oWJ7vKjlPGKqwvFqjusFrjMyF2YjzwvRX0z00HTKMp2AFNcxQEaHk9h_o6CAzyt5WpWiF1BZ9zFo3J3ElaA1z-qD5Jp/s320/DSC_0164edit.JPG" width="320" /></a></div>
Joutselän tie kulkee edelleen vanhalla paikallaan, muuta muistoa ei suomalaisajasta maisemasta löydä. Paikka on erilaisia datsoja, kesämökkejä, mutta alueella ei ole palveluita. Kylän pohjoispuolitse on öljyputkilinjaus Koiviston satamaan.<br />
<br />
Joutselän historia on värikäs ja mielenkiintoisempi mitä nykyinen maisema antaisi olettaa. Niin kuin moni muukin paikka entisellä Kivennavalla.<br />
<br />
Erityinen maine Joutselälle on jäänyt vuonna 1555 käydystä taistelusta, jossa ruotsalaiset joukot paikallisten talonpoikien tukemana pysäyttivät suuren venäläisjoukon. 150 sotilaan osasto tukenaan 400 Äyräpään alueelta rekrytoitua hiihtämällä liikkunutta talonpoikaa voittivat Kivennavan linnakkeen voudin Jöns Månssonin johdolla lukumääräisesti kymmenkertaisen vihollisen.<br />
<br />
Kuningas Kustaa käytti taistelua nostattaakseen sotaintoa. Hän liioitteli estoitta taistelun osapuolten voimien epäsuhtaa ja voiton tuloksia. Tosin jo puolen vuoden kuluttua tätä merkitystä ei Kustaalle taistelulla ollut. Silloin hän kirjoitti voitetun vihollisen olleen vain joukko väkeä Novgorodin piiristä ilman aiempaa kokemusta sodasta.<br />
<h3>
<br />Taktiikka tuontitavaraa</h3>
Historioitsija Erik Jöransson Tegel käytti kuninkaan kuvausta kertoessaan Joutselän taistelusta vuonna 1622 painetussa teoksessa. Tegelin kronikka kertoo venäläisten lukumäärän taistelussa olleen 30 000.<br />
<br />
Tegelin kuvausta on myöhemmin käytetty sotataidon historiaa käsittelevissä teoksissa. Yleensä todetaan, että Vouti Jöns Månssonin, Juho Maununpojan, sotataito sai Kustaa Vaasan muutamaan Suomea koskevia taktisia ohjeita. Uudet ohjeet perustuivat Juho Maununpojan taktiikkaan.<br />
<br />
Ilmeisesti Jöns Månsson kuitenkin päinvastoin sovelsi kuninkaan antamia ohjeita Joutselän taistelussa. Kuningas Kustaa oli neuvonpidoissa Viipurin linnassa useaan otteeseen kehotti sotapäälliköitään käyttämään smoolantilaistaktiikkaa Kannaksella.<br />
<br />
Kunnia smoolantilaistaktiikasta kuuluu Etelä-Smoolannista kotoisin olleelle uudisraivaajalle ja kapinallisjohtaja Nils Dackelle. Vuosina 1542-1543 Smoolannissa, Öölannissa ja Götanman metsäalueilla noustiin verokapinaan ja kapinalliset voittivat kuninkaan armeijan useissa kahakoissa.<br />
<br />
Kuninkaan saksalaiset palkkasoturit eivät osanneet vastata kapinallisten sissitaktiikkaan erityisen hyvin. Kapinalliset kaatoivat metsän murroksille, joihin pysäyttivät kuninkaan joukot, jonka jälkeen hyökkäsivät sivustoilta ja murrosten takaa. <br />
<br />
Kustaa oli vaikuttunut smoolantilaiskapinallisten menestyksestä niin, että kehoitti käyttämään samaan taktiikkaa venäläisiä vastaan. Joutselässä Jöns Månsson teki siis vain työtä käskettyä.<br />
<br />
Månsson teki tämän hyvin. Kun Pajari Bibikovin johtamat joukot hyökkäsivät Joutselän kautta Kivennavalle 10. maaliskuuta 1555 olivat ruotsalaiset kasanneet murroksen, jonka taakse olivat sijoittaneet viisi parin tuuman laivatykkiä lavetteina toimineisiin rekiin. Pajari Bibikov kaatui heti hyökkäyksen alussa ruotsalaistykkien yhteislaukaukseen jo ennen kuin venäläiset olivat ehtineet levittäytyä tulitaisteluun.<br />
<br />
Venäläiset vielä huomasivat, että sivustojen metsistä ilmestyi suomalaisia suksimiehiä, jotka etenivät kaukana tiestä kohti venäläisten selustaa. Sotajoukko joutui sekasortoon ja lähti perääntymään. Suomalaiset katkaisivat venäläisjoukon paluutien, mutta eivät vähäisestä lukumäärästään johtuen pystyneet estämään venäläisjoukon pakoa. Taistelussa kaatuneita venäläisiä arvioidaan olleen kaiken kaikkiaan noin 900. Suomalaisten tappioita ei tiedetä.<br />
<br />
<h3>
Täysimittainen sota alkaa</h3>
Joutselän taistelu säästi kivennapalaiset hävitykseltä, mutta vain hetkeksi. Sota vasta alkoi tästä. Kesällä 1555 venäläiset tekivät tuhoamisretkiä Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Oulunjärven tienoille.<br />
Ruotsalaiset hyökkäsivät Nevaa pitkin Venäjälle.<br />
<br />
Ruotsalaisten sotaponnistelut eivät olleet varsinaisesti menestyksekkäitä. Saavutus toki oli sekin, että venäläiset eivät kyenneet estämään sotajoukon paluuta Suomeen. Seurauksena Suuriruhtinas Iivana IV kiinnitti nyt enemmän huomiota Suomen suuntaan ja rangaistushyökkäykset toteutettiin suuremmalla joukolla.<br />
<br />
Smoolantilaistaktiikan mukaisista murroksista oli tullut Kustaa-kuninkaalle päähänpiintymä. Taktiikkaa piti sovellettaman, mutta nyt sillä ei ollut toivottua tulosta. Venäläiset hyökkäsivät tammikuussa 1556. Pienempi joukko sotaväkeä eteni Käkisalmen suunnasta Jääskeen ja Äyräpäähän. Etenemistä ei pystytty estämään. Venäläiset pystyttivät sotaleirin Äyräpäähän ja polttivat muutamia kyliä.<br />
<div>
<br />
Kun ruotsalaisten huomio oli keskittynyt pohjoiseen eteni venäläisten pääjoukko Kannaksella jälleen Joutselän kylän kautta. Murroksista ei täälläkään ollut apua. Venäläisten pääjoukon saapui Kivennavan varustukselle. Päällikkö Nils Boije poltatti varustuksen ja pakeni joukkoineen Viipurin suuntaan. Puolustus vetäytyi Viipurin linnaan ja venäläisten pääjoukko asettui piiristystoimiin Viipurin kaupungin edustalle.Viipurin linnaa ei kuitenkaan kovin ponnekkaasti pyritty valtaamaan vaan venäläiset keskittyivät nyt Ruotsin puolen rajapitäjien hävittämiseen ja tuhoamiseen.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<h3>
Raja väestön kannalta</h3>
</div>
<div>
Venäjä pyrki asutusta ja väestöä tuhoamalla lopettamaan ryöstöretket Suomen puolelta Venäjälle. Mutta kuinka kärkästä rajan rahvas näihin ryöstöretkiin ja rajan takaisiin hirmutöihin oli ollut? Joutselän taistelussa oli käytetty talonpoikaisjoukkoja ratkaisevassa roolissa. Erilaisia kosto- ja ryöstöretkiä oli tehty Kivennavalta Venäjän puolelle jo miespolvien ajan. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Silti esimerkiksi ruotsalaisten sotaretkelle Nevaa pitkin ei täältä ollut helppoa saada väkeä lähtemään. Kotiseutujaan se puolusti, mutta pidemmälle ei haluttu mennä. Raja oli epämääräinen kahden suurvallan verotusraja jonka linjauskin oli kiistanalainen. Paikallinen väestö liikkui rajan yli miten halusi. Ihmisillä oli sukulaisia rajan takana ja kauppaakin sinne tehtiin. Samaa karjalaisväestöä molemmin puolin rajaa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Mikä oli rahvaan näkemys vihollisesta? Sotajoukkojen liikkeistä varoitettiin vihollispuolen kyliä, jotta nämä ehtisivät piilopirtteihinsä. Näin tehtiin puolin ja toisin. Ehkäpä Ruotsi ja Venäjä olivat tuohon aikaan rajaseudun asukkaille samanlainen riesa ja rasite riippumatta siitä kummalla puolen rajaa savupirtti sattui sijaitsemaan.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Joutselän rahvas oli toistuvasti sodan jaloissa. Suuri Venäjän sota päättyi Moskovan rauhaan 1557, mutta Pitkäviha alkoi jo 1570 kestäen melkein vuosisadan vaihteeseen. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Vielä 1600-luvun alkupuolellakin Joutselän kylän väestö vaihtui tiheästi. Esimerkiksi vuoden 1633 maakirjaan kirjattiin Joutselässä kahdeksan tilaa. Paavo Suutari oli muuttanut pois, Matti Pessa karannut Novgorodin lääniin, Antti Niilonpoika karannut Venäjälle, Olli Pellinen karannut Hiitolaan, Lauri Kotselkä karannut jonnekin, Lauri Laurinpoika karannut Inkeriin, Lauri Hänninen karannut ja kuollut Inkerissä ja Lauri Hamunen karannut Venäjälle. Kaikki kylän tilat siis autioina.<br />
<br /></div>
<div>
<h3>
Kirjavaiset Joutselässä</h3>
</div>
<div>
Vuodesta 1652 Joutselän maakirjoissa on Erkki Kirjavaisen (Sukukirjan taulu 9) tila. Hän oli Sipi Kirjavaisen nuorin poika. Vuoden 1657 henkikirjassa luetellaan Erkki Kirjavainen, hänen vaimonsa Malin Vilpuntytär ja poika Lasse Erkinpoika Kirjavainen. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Lasse Kirjavainen avioitui Liisa Simontyttären kanssa. He saivat kolme poikaa, Martin, Antin ja Heikin. Kaikki kolme avioituivat ja ainakin Martti Lassenpojalla on poika. Sipi nimeltään. Kirjavaiset pysyvät Joutselässä. Vuonna 1708 henkikirjassa luetellaan Martti Kirjavainen vaimonsa kanssa, Antti Kirjavainen ja veli Heikki Kirjavainen. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Isonvihan jälkeisessä maarevisiokirjassa 1727 Kirjavaisia ei Joutselässä ole. Martti Kirjavaisen tila on nyt Pärttyli Jaakonpoika Alasen hallussa ja Heikki Kirjavaisen tila on Pauli Simonpoika Henttisen.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Myöhemmin Sipin poikapolvea ei Joutselkään enää tullut, Sipin jälkipolvea siellä kuitenkin jonkin verran asui. Riitta Yrjöntytär Kirjavainen Kukonmäeltä tuli 1772 Torikan sukuun, avioitui Salomon Aapronpoika Torikan kanssa. Ristiina Matintytär Kirjavainen Holttilasta avioitui lintulalaisen Pekka Estländerin kanssa ja Lintulasta he muuttivat Joutselkään. Anna Tuomaantytär Kirjavainen Pihlaisista avioitui Joutselkään Taavi Pelkosen kanssa. Heillä oli ainakin 11 lasta. Eeva Mikontytär Kirjavainen Pihlaisista avioitui Juho Joosepinpoika Savolaisen kanssa ja Helena Hiopintytär Kirjavainen Ikolasta avioitui Paavo Mikonpoika Savolaisen kanssa.<br />
<br />
Sipin jälkipolvea on myös Mikko Marianpoika Kirjavainen (Sukukirjan taulu 1509). Mikko syntyi Polviselässä, avioitui Joutselässä ja muutti myöhemmin perheineen Pietariin. <br />
<h3>
Joutselän taistelu nostetaan kunniaan</h3>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWQYhB9658nc45fvzacDxdbnArtbRvqg4pO3RPN4bQl_DE1VNe_TYRBmGP0Ypv_2_TDXvublPX3uag59fJ6ACfNIc5ZLYhyoDJTG1bkyQ0jV_TiTgwuoh56TrVwPSP4uY1h5B8ox_79s-M/s1600/630.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="211" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWQYhB9658nc45fvzacDxdbnArtbRvqg4pO3RPN4bQl_DE1VNe_TYRBmGP0Ypv_2_TDXvublPX3uag59fJ6ACfNIc5ZLYhyoDJTG1bkyQ0jV_TiTgwuoh56TrVwPSP4uY1h5B8ox_79s-M/s320/630.jpg" width="320" /></a></div>
Joutselän taistelun glorifiointi pääsi vauhtiin Suomen itsenäistyttyä. Löytyi konkreettinen esimerkki historiasta, missä suomalainen vastasi kymmentä ryssää. 1930-luvulla kirjoitettiin historiaa, jossa Suomen identiteettiä itsenäisenä kansakuntana vahvistettiin. Vihollinen oli aina tullut idästä.<br />
<br />
Vuonna 1931 Kellomäellä sijainnut Polkupyöräpataljoona 1 pystytti vuonna 1931 Joutselän taistelun muistomerkin Joutselkään Mainilan ja Kuokkalan teiden risteykseen. Muistomerkin sisään kätkettiin sinetöity rasia, missä oli ajankohdan rahoja, sanomalehtiä ja Juhana Skytäntyttären Alma Karjalaisen perheen valokuvia ja henkilötietoja. Alma Karjalaisen veli Antti Skyttä oli naimisissa Sipin jälkipolviin kuuluneen Maria Pelkosen kanssa. (Sukukirjan taulu 628)<br />
<br />
Muistomerkin suunnitteli Aarno Karimo ja muistomerkin graniittisessa laatassa oli teksti:<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: x-small;"><i><b>1555 maaliskuun 1 pnä Kivennavan linnamiesten ja kannakselaisten </b></i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: x-small;"><i><b>talonpoikien vähäinen joukko löi näillä Joutselän kunnailla </b></i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: x-small;"><i><b>suurilukuisen vihollisarmeijan. PPP I pystytti tämän muistomerkin </b></i></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: x-small;"><i><b>isien teon kunniaksi 1931 </b></i></span></div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Joutselän taistelun väitetään toimineen myös talvisodan mottitaisteluiden esimerkkinä.<br />
<br /></div>
<div>
Vuonna 1963 venäläiset murskasivat muistomerkin ja täyttivät sillä vieressä olevan kuopan. Lopullisesti jäänteet peittyivät vuonna 1975 tienristeystä kunnostettaessa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Helsinkiin Santahaminassa on vuonna 1981 pystytetty Joutselän taistelun näköismuistomerkki ja Uudenmaan jääkäripataljoona on vuodesta 1928 lähtien viettänyt perinnepäiväänsä 11.3. Joutselän taistelun kunniaksi. Polkupyöräpataljoona I on pystyttänyt Sodankylään toisen näköismuistomerkin.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 19.3199996948242px; margin-bottom: 6px;">
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg46ZjAZikEL53NOHp8TU7QvibR-nhK5nzc1Nn3fVpCI8Og4TCAd1Zke1Kka9eXOggjr1H6CJ33122idpF0plEL_ZIh7sx5QL4IYy0qST4uvK_JVUW3F14r2M1C2SiqekaupnZccXzD1FY7/s1600/DSC_0162.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg46ZjAZikEL53NOHp8TU7QvibR-nhK5nzc1Nn3fVpCI8Og4TCAd1Zke1Kka9eXOggjr1H6CJ33122idpF0plEL_ZIh7sx5QL4IYy0qST4uvK_JVUW3F14r2M1C2SiqekaupnZccXzD1FY7/s320/DSC_0162.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Joutselän taistelun muistomerkki on nyt haudattu ukonputkiviidakon keskelle</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
<br /></div>
</div>
<div>
<span style="background-color: white; color: #4f4f4f; font-family: "pt sans" , sans-serif; font-size: 13px; line-height: 20.6700000762939px;"><br /></span></div>
<div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijoA-VDQ7ymruatw-dnMhICnD-RiHJGQKgcAM9xTtbCWNFnWbCnO3EEUvQzUxf-jtAWv-S2cYUpKi97nGcL9xroUoxPk5yKxfpLF7OLEA8HDcnWz41TXzXkGN2T7wWeAxBZZsTTjhORE4r/s1600/kopiot3.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijoA-VDQ7ymruatw-dnMhICnD-RiHJGQKgcAM9xTtbCWNFnWbCnO3EEUvQzUxf-jtAWv-S2cYUpKi97nGcL9xroUoxPk5yKxfpLF7OLEA8HDcnWz41TXzXkGN2T7wWeAxBZZsTTjhORE4r/s1600/kopiot3.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näköiskopiot muistomerkistä löytyvät Santahaminasta ja Sodankylästä</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div>
<div>
<br /></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-jalkala.html"><b>Seuraava teksti: Jalkala</b></a><br />
<br />
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-lintula.html">Edellinen teksti: Lintula</a></b><br />
<b><br /></b>
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"></td></tr>
</tbody></table>
</div>
monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-18562992667767497642015-09-13T15:47:00.001+03:002015-09-26T05:00:43.345+03:00Sipin jalanjäljillä: Lintula - Линтульский (Огоньки)<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWadGUfWghBMEeOd7EsIzT_CjBshGDpLQb5nd5g9dTOqa70HRC7nM-ZusO05HDgTGN51QSKWgTADflLsV3k14CGQo3iUYnnB39rpGIDeHHH-ddaxouBb1fbG4QoNAMk6DdZmI19Du0B2Z9/s1600/rauniot.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWadGUfWghBMEeOd7EsIzT_CjBshGDpLQb5nd5g9dTOqa70HRC7nM-ZusO05HDgTGN51QSKWgTADflLsV3k14CGQo3iUYnnB39rpGIDeHHH-ddaxouBb1fbG4QoNAMk6DdZmI19Du0B2Z9/s320/rauniot.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lintulan rauniot muutama vuosi sitten</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Lintula on Viipurista Pietariin johtavan valtatien varrella hieman ennen kuin käännytään Terijoelle. Paikka on melko huomaamaton. Pietarintieltä käännytään sinisen ladolta näyttävän rakennuksen kohdalla. Kapealla tiellä on bussin parkkipaikaksi sopiva levennys ennen kuin tie kääntyy jyrkästi vasemmalla ja nousee mäelle. <br />
<br />
Seuramatkoilla väki on noussut tässä jaloittelemaan. Osa suomalaisturisteista on jäänyt tekemään kauppoja perässä henkilöautollaan ajaneen kauppamiehen kanssa, osa on kiivennyt katsomaan raunioita mäen harjalla. Isot graniittilohkareet ovat näyttäneet entisen Lintulan luostarin kirkon paikan. <br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgILNfbEVc2xl2GKIqYbu-J3OfP5yLiiNikJI0ZKtgvyMDXQhf9Cykmxb-Z6ZC1CAI2nZ1WbGPHgE3hm6CFZLBPo3kdL2iMgbTHBITMRTsFXHIGssLMnmedfvCjbzLGnfUBqyKnimbdquJF/s1600/DSC_0112lintula.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgILNfbEVc2xl2GKIqYbu-J3OfP5yLiiNikJI0ZKtgvyMDXQhf9Cykmxb-Z6ZC1CAI2nZ1WbGPHgE3hm6CFZLBPo3kdL2iMgbTHBITMRTsFXHIGssLMnmedfvCjbzLGnfUBqyKnimbdquJF/s320/DSC_0112lintula.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lintulan kirkko nyt</td></tr>
</tbody></table>
Tällä matkalla emme turistipaikoissa juuri kierrelleet. Nyt olemmeKivennavan historian kannalta mielenkiintoisessa paikassa. Jotka täällä ovat käyneet muutama vuosi sitten näyttävät kokevan melkoisen yllätyksen. Mikään ei tien varressa varoita asiasta. Vasta luostarin pihalla näkyy, että kirkkorakennus on nyt olemassa samanlaisena mitä se oli ennen sotia. Leveät kiviportaat, korkeat graniittipengerrykset ja niiden päällä jykevä kirkko. <br />
<br />
Oleellista tässä on, että Lintula on nyt elävä luostari, tosin sivuluostarina toimiva. <br />
<br />
<h3>
<b>Kirjavaiset Lintulassa</b></h3>
Lintulan luostari ei liity Kivennavan Kirjavaisten sukuhistoriaan. Lintulan alue on yksi Sipin poikapolvien entisistä asuinseuduista. Luostari perustettiin tänne myöhemmin. Täällä on asutellut samaa Juhon (1640-1710) sukuhaaraa, jonka jäljillä olimme jo Patrikissa ja Ikolassa. <br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Juhon vanhin poika Simo (1667-1740) eli Holttilassa. Simon nuorin poika Matti (1725-1779) avioitui lintulalaisen Kerttu Hannukaisen kanssa ja he saivat seitsemän lasta, joista kolme selvisi aikuisikään ja avioitui. Perhe asui ensin Holttilassa, mutta muutti Lintulaan 1760-luvulla. Matin kuoltua Kerttu lapsineen asettui asumaan Patrikkiin. <br />
<br />
Matin ja Kertun vanhin poika Antti (1751-1798), joka syntyi Holttilassa, avioitui voipialalaisen Riitta Huoposen kanssa. He saivat myös seitsemän lasta ja perhe asui ensin Lintulassa. Antti ja Riitta perheineen muutti Patrikkiin 1780-luvulla Antin äidin mukana. <br />
<br />
Matti oli ensimmäinen Sipin poikapolven edustaja, joka asui Lintulassa, mutta Sipin jälkipolvea asui täällä jo aikaisemminkin. Johannes Ahvenainen ja Riitta Kuortti muuttivat Lintulaan vuonna 1754. <br />
Johannes oli Maria Kirjavaisen vanhin poika. Johanneksen äiti oli Matin isosisko. Matti oli muuttanut Lintulaan sisarenpoikansa perässä. <br />
<h3>
</h3>
Lintula oli hovitila. Jo Pietari Suuren aikana Kivennavalta olivat saaneet lahjoitusmaita Viipurin komendantti Nejelov ja hänen kuoltuaan hovineiti Anisia Tolstoi. Vuonna 1741 oli Lintulan hovitila ja siihen kuuluneet Kivennavan kylät lahjoitettu hovimarsalkka Dmitri Sepeleville, jolta ne joutuivat testamentin kautta Suvalov-suvulle vuoteen 1768 asti. Sitten lahjoitusmaa kulki kauppatavarana ollen Tsernisev, Soltikov, Orlov ja Metlev suvuilla kunnes Venäjän kruunu osti osan Lintulan hovin maista asetehtaan alaiseksi ja loputkin siirtyivät vuonna 1820 Venäjän tykistödepartementin haltuun. Kivennapa ja Lintulan hovi olivatkin Systerbäckin kivääritehtaan omaisuutta siihen asti, kunnes Suomen valtio lunasti lahjoitusmaat 1879-1882. <br />
<br />
Monta perhettä Kirjavaisia asusti täällä 1700-luvun loppupuolella ja täältä he muuttivat lähikyliin. <br />
<br />
<h3>
Rautatieonnettomuudesta syntyi luostari</h3>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4dtgZKVkdyTtyOZ5RYgJrcTUsGvkTkvuQiqXnmz9nLtFfIe53vTZelyIpGKhRUnhjCYoRFn-TBDUgs2fIJXFCLyAlmM0uY1btdSijcVn7mayAB3sEKbgt8Ox6Yj1RuoswKwg-9bhsKFo7/s1600/Karjalatar_88crop.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="366" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4dtgZKVkdyTtyOZ5RYgJrcTUsGvkTkvuQiqXnmz9nLtFfIe53vTZelyIpGKhRUnhjCYoRFn-TBDUgs2fIJXFCLyAlmM0uY1btdSijcVn7mayAB3sEKbgt8Ox6Yj1RuoswKwg-9bhsKFo7/s400/Karjalatar_88crop.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/86617#?page=3" target="_blank">Keisarillinen junaonnettomuu</a></td></tr>
</tbody></table>
Pyhän Kolminaisuuden yhteiselämäluostarin kohoaminen Kivennavan luterilaiseen pitäjään juontaa alkunsa rautatieonnettomuudesta vuonna 1888. Se ei ollut mikään pikkuonnettomuus, vaunujen suistuminen kiskoilta aiheutti kymmenien ihmisen kuoleman.<br />
<br />
Merkittävää oli, että onnettomuus kohtasi keisari Aleksanteri III:n seuruetta. Myös Keisarin vaunu putosi kiskoilta, mutta ei kaatunut eikä murskautunut niin pahoin, kuin useat muut keisarillisen junan vaunuista. <br />
<br />
Onnettomuudesta joutui syytettyjen penkille salaneuvos Feodor Petrovits Neronov. Neronov oli rautateiden johtava virkamies, mutta onnettomuus ei ollut hänen laiminlyöntiensä syytä. Neronov kuitenkin tuomittiin kuolemaan. Hän vältti tuomion täytäntöönpanon lahjoittamalla puolet maaomaisuudestaan hyväntekeväisyysyhteisölle, joka ryhtyi rakentamaan turva- ja koulukotia kodittomille tytöille Neronovin entisille tiluksille Lintulaan. Virkansa hän kuitenkin menetti.<br />
<br />
Neronovin isä oli pappi Peter Nero, joka oli perustanut naisten luostarin Kazaniin ja Neronov seurasi isänsä esimerkkiä rakennuttamalla Lintulaan Pyhän Kolminaisuuden kirkon. Uuden naisluostarin elementit olivat siis olemassa, mutta ”vääräuskoista” ortodoksista luostaria ei Kivennavan seurakunnassa haluttu nähdä. Pelättiin sen käännyttävän tyttöjä isien uskosta ja venäläistävän väestöä. <br />
<br />
<h3>
Senaatti vastusti luostaria</h3>
Tuolloin yhä lisääntyvä venäläisvaikutus oli väestöstä uhkaavaa siitä huolimatta, että elämisen ehdot olivat yhä useammalla yhä enemmän kiinni Pietarin läheisyydestä. Karjalan Kannas oli se osa suuriruhtinaskuntaa, jossa venäläisyys oli läsnä selvimmin. Joten täällä myös pidettiin tiukasti kiinni Ruotsin vallan aikaisista tavoista ja lainsäädännöstä, jonka oli luvattu Suomessa säilyvän. Uskonnollisen toiminnan ns. suvaitsevaisuussäädöksissä oli luostarilaitos kielletty. Valamon luostaria ei sentään uskallettu lakkauttaa. <br />
<br />
Senaatti sai vuonna 1894 käsiteltäväkseen Neronovin ja hänen vaimonsa lahjoituksiin perustuvan esityksen ortodoksisen naisluostarin perustamisesta Lintulajoen varrella olevalle tilalle. Senaatti hylkäsi suunnitelman vuonna 1781 vahvistettuun perustuslakiin viitaten. Erityisesti tyttöjen turvakoti ja koulu epäilyttivät, haiskahtivat käännytyskeskukselta. <br />
<br />
Luostarihanke sai kuitenkin tämän jälkeen vahvaa tukea korkeilta virkamiehiltä ja keisari Nikolai II allekirjoitti luostarin lupakirjan vuonna 1895. Lintulan luostari oli perustettu. Ehtona oli, että luostarin tuli toimia vain kreikkalaiskatolisen väestön piirissä eikä Suomen valtiolta pidä vaatia avustuksia luostarin ylläpitoon.<br />
<br />
<h3>
Luostarin monet vaiheet</h3>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Luostarin toimintaa siivittivät lahjoitukset. Suurin osa Kivennapaa oli venäläisen aateliston omistamaa. Vuoden 1870 jälkeen Hämeenlinnasta Pietariin rakennettu rautatie mahdollisti muutaman tunnin matkan Pietarista Kannaksen maaseudulle, joka oli pietarilaiselle kuin ulkomaille matkustamista. Venäläisiä huviloita ja kartanoita nousi kaikkialle Lintulan ympäristöön. Terijoelle oli täältä matkaa vain 15 kilometriä. Lintulan luostarikin omisti Kannaksella huviloita, joita se vuokrasi ja sai näin lisätuloja. <br />
<br />
Pitkänäperjantaina 1916 yöllä sytytettiin Lintulan luostarin kirkko tuleen. Maanomistaja ja huvila-asukas ruhtinas Ivan Saltykov rakennutti luostarille uuden kirkon, mutta luostari ei selvittämättömäksi jääneestä tuhopoltosta koskaan täysin toipunut. Lisäksi Suomen itsenäistyminen muutti täysin luostarin toimintaympäristön. Saltsykovin huvila purettiin ja tiilet myytiin Äyräpään kunnalle. Äyräpää käytti nämä uuden kirkon rakennustyössä. <br />
<br />
Nyt luostari eli puutteessa. Suurin osa sisarista oli Venäjältä tulleita ja monet vielä vuonna 1926 vailla Suomen kansalaisuutta. Etsivän keskuspoliisin Terijoen alaosaston kanta sisariston kansalaisuushakemuksiin: ”Jäljellä olevista on kuluvana vuonna 20 nunnaa pyrkinyt maan kansalaisiksi, turvatakseen heti siten Suomessa olonsa, mikä ei kuitenkaan ole vähimmässäkään määrässä suotavaa.”<br />
<br />
1930-luvulla luostari kaikesta huolimatta pääsi taas jaloilleen.
Lintulan nunnat möivät Terijoen torilla omenoita ja kananmunia ja veivät
hevosella maitoa Terijoen varakkaille asiakkaille. Viipurissa he möivät
vihanneksia, viljaa ja koivuhalkoja. Muutama suomalainenkin liittyi
luostarin sisaristoon.<br />
<br />
Talvisodan alla lokakuussa 1939 annetussa evakointimääräyksessä nunnia käskettiin ottamaan mukaan vain viiden päivän muona. Sisaristo luuli palaavansa luostariin jonkin ajan kuluttua. Yksi sisar otti mukaan yhden ikonin ja tämä Jerusalemilaisen Jumalanäidin ikoni on ainoa esine, joka on jäljellä vanhasta Lintulasta.<br />
<br />
Uusi suomalaistunut Lintula toimii Heinävedellä Palokin kylässä ja vielä uudempi Konstantinoksen ja Helenan nunnaluostarin sivupisteenä Ogonkissa entisen Lintulan luostarin paikalla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhFyom9NxKT0CWNA96gnsZK00idG0fa20aFybS5lR4OxkduvY2Cbi7GCrpvJQmdNkGhunKYDi2czVx_lZCwoRJyL6EFJONrY0JZONvtk3wV38Rvnp1-JTBbrDqjxNH85vGL9o8aC6jSX-j/s1600/30012012_11.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><br /></a></div>
<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwcwozg-QK9Sakw-wdEskoixTjRFV9hfxA8advlRPAHAbsf8y0jYLJuteEfneKSLRyd-IzcrmgLC2jmKq77jTZcXxEWzCx7J3OQdAp6WC0gHONP4Pf0lduurKhCmEJgRkTNqQi25KzpEa1/s1600/pagekulkue.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwcwozg-QK9Sakw-wdEskoixTjRFV9hfxA8advlRPAHAbsf8y0jYLJuteEfneKSLRyd-IzcrmgLC2jmKq77jTZcXxEWzCx7J3OQdAp6WC0gHONP4Pf0lduurKhCmEJgRkTNqQi25KzpEa1/s320/pagekulkue.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vuodesta 2008 on ristisaatto kulkenut elokuussa pääluostarista Lintulaan </td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfnYSyCol4etJLj2gHgzxBAvI-H10q1gJem1f-gxrE7vNCp1BtHnfBp5lMa79kyTIGeMz8VYTmYJUQVufphB-Zc6PS6V7x9yMzRrn8omBCUA4UXKO1_7guSttIcOoaoSBQW600WUF2SarV/s1600/30012012_11.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfnYSyCol4etJLj2gHgzxBAvI-H10q1gJem1f-gxrE7vNCp1BtHnfBp5lMa79kyTIGeMz8VYTmYJUQVufphB-Zc6PS6V7x9yMzRrn8omBCUA4UXKO1_7guSttIcOoaoSBQW600WUF2SarV/s1600/30012012_11.jpg" /></a></div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9uGWf8ZRQxs6zSPxEIP299qHt4gQUqsy4GZOOFDE6dNT7azn0YbvyQluU5EasVWHktr9N7HLKTFYaRQXtFlgQqEXq0yCLKLRFYrg23eH3_UfTL3Algr6ml9R4Ia8rucFOnK3JVLQS5cSM/s1600/pageluostari.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9uGWf8ZRQxs6zSPxEIP299qHt4gQUqsy4GZOOFDE6dNT7azn0YbvyQluU5EasVWHktr9N7HLKTFYaRQXtFlgQqEXq0yCLKLRFYrg23eH3_UfTL3Algr6ml9R4Ia8rucFOnK3JVLQS5cSM/s320/pageluostari.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Uusi kirkko on kopio entisestä</td></tr>
</tbody></table>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipK-arcwaIVCNhahGDST5qe8qL2FcD_4WOriLPsSazhYxDULQnmQqAimKksEE3IWXK2JE6-ZQvBg_Muw_kGC84ZJ00YQSJh-k-2wTnNl3KPgFIha_-1uokf40uk3n2BFuy9ognV5H6NkPO/s1600/Lintulapage.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipK-arcwaIVCNhahGDST5qe8qL2FcD_4WOriLPsSazhYxDULQnmQqAimKksEE3IWXK2JE6-ZQvBg_Muw_kGC84ZJ00YQSJh-k-2wTnNl3KPgFIha_-1uokf40uk3n2BFuy9ognV5H6NkPO/s320/Lintulapage.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ogonkin pieni risteys jää helposti huomaamatta, eikä valtatielle näy merkkiäkään luostarista</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="color: black;"><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-joutselka.html">Seuraava teksti: Joutselkä</a></span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<b><span style="color: black;"><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-raivola.html">Edellinen teksti: Raivola</a> </span></b></div>
<br />monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-49725339011055722812015-09-07T09:53:00.001+03:002015-09-26T05:00:43.367+03:00Sipin jalanjäljillä: Raivola - Рощино<br />
<div style="text-align: right;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeE5LDHMlVQI2d8qV0OSEhZ-Mxgsr7NKAPU2hZVi8T138ycmdb5PORdKqIPVStwWx-wfcEW9lMap3C-xo6fdx4xxlFBBTUzWCMTm2k7-iuZyjN8wRtrEbZ2lbaQLutaL731__b0HojCz42/s1600/Roschinskoe_GP.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="196" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeE5LDHMlVQI2d8qV0OSEhZ-Mxgsr7NKAPU2hZVi8T138ycmdb5PORdKqIPVStwWx-wfcEW9lMap3C-xo6fdx4xxlFBBTUzWCMTm2k7-iuZyjN8wRtrEbZ2lbaQLutaL731__b0HojCz42/s200/Roschinskoe_GP.png" width="200" /></a></div>
Raivola on nykyisin kaupunkikunta Leningradin alueen Viipurin piirissä. Raivola on siis sekä kunta että kunnan keskustaajama Pietari-Viipuri rautatien ja valtatie M10 varrella. Kunnan pinta-ala on nelisensataa neliökilometriä.<br />
<br />
Kannaksella matkustaneille Raivolan nykyiset nähtävyydet ovat tuttuja. Lintulan lehtikuusimetsä, Mannerheim-linjan varustukset, Edith Södergranin hautamuistomerkki...<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEho0JpARsuBrLbdweqHfIn8bOWNAo07zGOBg9pjjwYsnBu12Ib7hwscCDv2liIga_L9VFTaM65J7-kMcEdDJeofea5uR3UIeyFZygWYbxXwezvG_sl7TKcSzCU-gIjAzLSMnp03LRjzcK_Y/s1600/DSC_0087_editedRaivola.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEho0JpARsuBrLbdweqHfIn8bOWNAo07zGOBg9pjjwYsnBu12Ib7hwscCDv2liIga_L9VFTaM65J7-kMcEdDJeofea5uR3UIeyFZygWYbxXwezvG_sl7TKcSzCU-gIjAzLSMnp03LRjzcK_Y/s1600/DSC_0087_editedRaivola.jpg" /></a></div>
<br />
Raivolan taajama kasvaa nyt nopeasti, Pietarilaiset rakentavatympäristöön datsojaan ja alue on muutenkin suosittua lomanviettoseutua. Teollisuutta ja tuotantolaitoksia on alueella paljon.<br />
<br />
Raivolan taajamakeskus on pari kilometriä rautatieasemalta koilliseen. Siellä on paljon erilaisia kauppoja ja torialue. Myös rautatieasemalla on useita kauppoja ja muutama kahvila.<br />
<br />
<h3>
Ruukki ja rautatie</h3>
Suomalaisen asutuksen aikaan Raivolan oli merkittävä kylä silloisessa Kivennnavan kunnassa. Alkuun pieni kylä, muutaman talon rypäs. 1500- ja 1600-luvuilla talojen ja asukkaiden määrä vaihteli, kuten näillä seuduilla muuallakin. Voudintileissä ja maakirjoissa pääosa tiloista oli merkittynä autioiksi, vuonna 1635 kylää ei ollut lainkaan.<br />
<br />
Ison Vihan jälkeen olot rauhoittuivat. Kivennapa oli nyt irti muusta Suomesta ja osa Venäjää. Täällä Vanhaksi Suomeksi kutsutulla voittomaalla Ruotsin lait pidettiin kuitenkin voimassa. Raivola kasvoi. Vuoden 1727 maareviisiossa asuttuja tilojakin oli jo yli kaksikymmentä.<br />
<br />
Raivola kuului Lintulan lahjoitusmaihin, joka
käsitti samalla koko Kivennavan pitäjän. Alueen
omisti kamariherra, kreivi Peter Ivanovitš Soltikov,
joka sai vuonna 1800 luvan perustaa ruukin järvi- ja
suomalmien sulattamiseksi. Työväeksi Soltikov tuotti Venäjältä maaorjia.<br />
<br />
1808 Ruotsi menetti koko Suomen Venäjälle ja alkoi autonomian aika. Kivennapa oli taas yhteydessä muuhun Suomeen. Lahjoitusmaakausi jatkui kuitenkin 1880-luvulle. Ruukki lopetti toimintansa 1874, mutta tilalle kasvoi muuta teollisuutta, sähkölaitos, saha, mylly. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHWcCxlaqzxd65EWiP7nxToTCoplEiHId48HcPvP6vgdc3oX7Mys6XUXnWrP2x_KBsw494BevAO0q-xLvUteNaN3ORaJbM6cxTn09YKxZZ4uz6AotRWuBqHtwxVR71P2znaDlje24bzH8P/s1600/raivola-map-1.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="398" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHWcCxlaqzxd65EWiP7nxToTCoplEiHId48HcPvP6vgdc3oX7Mys6XUXnWrP2x_KBsw494BevAO0q-xLvUteNaN3ORaJbM6cxTn09YKxZZ4uz6AotRWuBqHtwxVR71P2znaDlje24bzH8P/s400/raivola-map-1.jpg" width="400" /></a></div>
Kylä oli jakautunut Alaraivolaan ja Yläraivolaan. Ruukki oli Ala-Raivolassa, siellä asuivat venäläiset. Suomenkylän harjulla eli Ylä-Raivolassa asuivat suomalaiset.<br />
<br />
Suurten nälkävuosien aikana rakennettiin hätäaputöinä Riihimäki-Pietari rata, jota myös nälkäradaksi tai luuradaksi sanottiin. Rata valmistui Pietariin asti vuonna 1870 ja Raivolan asema otettiin käyttöön.<br />
<br />
Nyt myös rautatieasema muodosti Raivolassa oman asutuskokonaisuutensa.<br />
Paljon muutakin muuttui. Rata houkutti Pietarilaisia rakentamaan kesähuviloita alueelle, rahdinajo hevosilla suuntautui nyt Pietarin sijasta rautatien varteen, paikalliset odottelivat vossikkakuskeina kesävieraita asemalla.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<b>Kirjavaiset Raivolassa</b><br />
<br />
Sipin jälkipolvea syntyi Raivolassa 1800-luvulla toistasataa. Myös poikapolvea muutti Raivolaan, niin että sukunimeltään Kirjavaisia syntyi Raivolassa viitisenkymmentä. <br />
<br />
Pihlaisissa syntynyt Yrjö Matinpoika Kirjavainen (1782-1835) nai Saara Juhontytär Nokkosen ja meni Raivolaan Nokkosille kotivävyksi vuonna 1807. He saivat kahdeksan lasta.<br />
<br />
Viittä vuotta aikaisemmin Maria Matintytär Kirjavainen (1783-1818) Pihlaisista oli avioitunut miniäksi Raivolaan Ronneille. Jaakko Ronni ja Maria Kirjavainen saivat kaksi lasta, mutta heillä ei ole enää jälkipolvea.<br />
<br />
Tuomas Matinpoika Kirjavaisella (1829-1892) ja Eeva Tuomaantytär Pimiällä (1834-1877) sen sijaan on runsaasti jälkipolvea. Tuomas muutti kotivävyksi Pimiöille Raivolaan vuonna 1854. Myös Matti Paavonpoika Kirjavainen (1862-1915) avioitui kotivävyksi Raivolan Pimiöille. Tämä tapahtui kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin. Matti Kirjavainen ja Katri Joosepintytär Pimiä saivat kymmenen lasta.<br />
<div style="text-align: right;">
</div>
<br />
<b>Raivolan ja Kivennavan kasvukipuja</b><br />
<br />
Jonkin aikaa Äyräpään kihlakunnassa tapahtui enemmän väkivaltarikoksia kuin missään muualla Suomessa. Suurimman osan 1800-luvusta kihlakunta kuului maan rauhallisimpiin, vuosisadan loppupuolella henkirikokset ja muut tuomioistuimiin saatettu väkivalta lisääntyivät räjähdysmäisesti 1890-luvulla. Piiloon jäävä väkivalta ilmeisesti lisääntyi samassa suhteessa.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkf3VdMWk35f33JdibE1CpssMwjJ6w29AT0lqkpN748TnK79sRplA9LiPDyfjuJvPyPgW81Miu_kDTqxe4Q6aJcEslhLbMV_EC8ZEW2ztm3wpXyUVMTrd8N8eAgY2-AitvhN878sfqCzIc/s1600/K%25C3%25A4kisalmen+sanomat.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkf3VdMWk35f33JdibE1CpssMwjJ6w29AT0lqkpN748TnK79sRplA9LiPDyfjuJvPyPgW81Miu_kDTqxe4Q6aJcEslhLbMV_EC8ZEW2ztm3wpXyUVMTrd8N8eAgY2-AitvhN878sfqCzIc/s320/K%25C3%25A4kisalmen+sanomat.jpg" width="187" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Käkisalmen sanomat 2.9.1910</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kivennavan käräjäkuntaan sijoittui lähes puolet koko Äyräpään kihlakunnan väkivaltatapauksista. Erityisesti 1905-1906 Kivennavan "rantapuolen" väkivaltatapausten määrä lähes kolminkertaistui. Tämä väkivalta-aalto oli Raivolan, Terijoen ja Kuokkalan miesten aikaansaannosta. Väkivalta toki lisääntyi myös muualla Kivennavalla tuohon aikaan.<br />
<br />
Jatkossa Raivolan ja Terijoen ero muuhun alueeseen vain kasvoi. Vakava väkivalta sijoittui Kivennavalla etupäässä liikenneväylien varrelle, mutta sitä esiintyi myös syrjäkylissäkin.<br />
<br />
Poikajoukkojen kylätappelut raaistuivat. Tupakaiset ja häät olivat tapahtumia, jossa kylän pojat ottivat mittaa naapurikylän pojista, jotka kylältä tyttöjä olivat viemässä. Esimerkiksi <a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2013/12/tulkoon-ukko-vaikka-kivennavalta.html" target="_blank">Matti Kirjavaisen murha</a> tapahtui Pihlaisissa nuorimman pojan tupakaisissa.<br />
<br />
<div style="text-align: left;">
</div>
Erityisesti Raivolassa väkivallalla oli osittain etninen luonteensa. Kylä oli jakautunut Ala- ja Yläraivolaan ja lisäksi rautatieasema muodosti oman asutuskokonaisuutensa.<br />
<br />
Ala-Raivolaa kutsuttiin myös Ruukiksi entisen rautatehtaan johdosta. Siellä asuivat venäläiset.<br />
Suomenkylän harjulla eli Ylä-Raivolassa asuivat suomalaiset.<br />
<br />
Toinen kysymys, joka väkivaltaan eritysesti Raivolassa liitettiin oli runsas salakapakointi, pirtun salakauppa ja salakuljetus, kuten tuosta lehtileikkeestä Käkisalmen sanomista voi lukea:<br />
<br />
<i>"..Lähimmiltä rautatieasemilta matkustaa erittäinkin sunnuntai-päivinä suuret joukot miehiä Raivolasta ostamaan (pirtua), eikä näiden koskaan tarvitse tyhjin käsin pois palata! Kun tähän vielä lisätään väkijuomien nauttimisesta seuraavat tappelut ja riidat, onkin tämän salakuljetuksen ja salakapakoimisen vaikutus jokaiselle selvillä..."</i><br />
<br />
<b>Kulttuuria Raivolasta</b><br />
<b><br /></b>
<br />
Raivolan taajamassa Onkamojoen varrelle on runoilija Edith Södergranin muistomerkki. Södergran syntyi Pietarissa. Elämänsä loppuvuodet hän eli yksinäisenä ja köyhänä Raivolassa. Hänet haudattiin huvilansa puutarhaan. Alkuperäinen Wäinö Aaltosen veistämä Södergranin hautamuistomerkki tuhoutui vuonna
1939. Onkamojoen rannalle, keskelle Raivolan taajamaa, mutta rauhalliselle paikalle pystytettiin uusi muistomerkki vuonna 1960.<br />
<br />
Edithin vanhemmat olivat kotoisin Närpiöstä ja Perniöstä ja muuttivat Raivolaan isän saatua sahanhoitajan pestin.<br />
<br />
Edith Södergran oli ensimmäisiä suomalaisia moderneja runoilijoita. Edithin isä kuoli keuhkotautiin 1907. Edith itse sairastui samaan tautiin seuraavana vuonna. Työkseen Edith kirjoitti ja käänsi, mutta talous oli tiukalla. Hän joutui kirjaimellisesti
myymään vaatteita yltään saadakseen rahaa ruokaan. Hän myös valokuvasi
silloin, kun siihen oli varaa.<br />
<br />
Edith Södergranin muistomerkissä lukee: <br />
<span style="font-size: x-small;"><br />Se här är<br /> evighetens strand<br /> Här brusar<br /> strömmen förbi<br /> och döden<br /> spelar i buskana<br /> sin samma<br /> entoniga melodi<br /> Edith Södergran 4.4.1892-24.6.1923<br /> Rest av Finlands Svenska Författareförening</span><br />
<br />
<br />
Raivolassa asustivat jonkin aikaa myös runoilija Ilmari Pimiä ja kirjailija Olavi Paavolainen. Paavolaisen ja Pimiän suvuilla on vahvat sidokset Kirjavaisten sukuun, niinpä nämä kummatkin, Ilmari Pimiä ja Olavi Paavolainen olivat myös Sipi Kirjavaisen jälkipolvea.<br />
<br />
Ilmari Pimiän isä Kivennavan kirkon suntio Mikko Pimiä ja isoisä maakauppias Juho Pimiä. Yhteys Kirjavaisiin tulee 1700-luvulta Voipialasta Pietari Pimiän ja Anna Kirjavaisen kautta (sukukirjassa Taulu 32)<br />
<br />
Olavi Paavolaisen isä oli juristi ja kansanedustaja Pekka Paavolainen, isoisä maakauppias ja lampuoti Pietari Paavolainen. Olavi Paavolaisen isoisän isä oli Antti Paavolainen Vuottaalta. Täältä tulee yhteys Kirjavaisiin, Kuortin suvun kautta.<br />
<br />
Antti Paavolainen oli naimisissa Maria Kuortin kanssa, jonka äiti oli Valpuri Kirjavainen Pihlaisista. (sukukirjassa taulu 102)<br />
<br />
<b>
</b><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWLH5p6dqfowo_4yy_loIHV6vY5iqNj5x8wmMod_gDCRFfrDGHEEZdIuRINXtRAEEhUNwV6yVoQVBPjb6re8r2RRHDFN2K4OvjdaRprz67Z06vWIeDFUQp6l2uK1ih4ohKJiWGEIThpfPw/s1600/DSC_0081_editedRaivola.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWLH5p6dqfowo_4yy_loIHV6vY5iqNj5x8wmMod_gDCRFfrDGHEEZdIuRINXtRAEEhUNwV6yVoQVBPjb6re8r2RRHDFN2K4OvjdaRprz67Z06vWIeDFUQp6l2uK1ih4ohKJiWGEIThpfPw/s400/DSC_0081_editedRaivola.jpg" width="365" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: left;">Lähellä Edith Södergranin muistomerkkiä, Edithin entisen talon puutarhassa, on Totti-kissan muistomerkin.Totti oli Edithille lyckokatt, onnenkissa. Muistomerkissä on vain venäjänkielinen teksti.<br />
<div style="text-align: center;">
<b><br /></b></div>
</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><b><br /></b></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><b><br /></b></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><b><br /></b></td></tr>
</tbody></table>
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-lintula.html">Seuraava teksti: Lintula</a></b><br />
<b><br /></b>
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-ikola-patrikki.html" target="_blank">Edellinen teksti: Patrikki</a></b><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-51254510980931068532015-09-04T10:34:00.000+03:002015-09-26T05:00:43.376+03:00Sipin jalanjäljillä Ikola - Patrikki - Озерки<br />
<br />
<div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPpik2ujKFUlsTLd0t8RdxnFdTevrKVgYQBwAaF72xlPwf8wgUqebbXDAXk-j6O2f1qdq5kmnoPVGYPsCQhkqaAZ4UxqCNH-NDQxm8akwM8hKID_Wg5DtI9X-O_Ycy8E0JpxvmsaUI3clY/s1600/j-patrikin-07.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="145" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPpik2ujKFUlsTLd0t8RdxnFdTevrKVgYQBwAaF72xlPwf8wgUqebbXDAXk-j6O2f1qdq5kmnoPVGYPsCQhkqaAZ4UxqCNH-NDQxm8akwM8hKID_Wg5DtI9X-O_Ycy8E0JpxvmsaUI3clY/s320/j-patrikin-07.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Ikolan kylä ja kylästä vähän syrjässä olevat Patrikin talot sijaitsivat Kivennavan Kirkonkylästä muutama kilometri etelään, kohti Raivolaa.<br />
<br />
Patrikki oli Ikolan kylän vanhinta asutusta, Patrikkijärvien rannalla ja 1700-luvulla vielä tiettömien taipaleiden takana. Ikolan muihin taloihin pääsi Patrikista talvella järvenselän yli parin kilometriä, kesällä matkaa tehtiin naapuriin hankalasti soita ja järviä kiertäen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg81GcDty9N0Rutg3MD9adr2EDLQzLiImsn9NZET6u3crfdGQHMzPsr5-ikmECGaE1EZ2rV7xfIYJAORaIgf5XG4VqxtcjAwT5GRd1jFntBoRpPTbK1KD-hEmbpNvi0SE7qfP5g-bz3bfS_/s1600/DSC_0092_editedPatrikki.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="141" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg81GcDty9N0Rutg3MD9adr2EDLQzLiImsn9NZET6u3crfdGQHMzPsr5-ikmECGaE1EZ2rV7xfIYJAORaIgf5XG4VqxtcjAwT5GRd1jFntBoRpPTbK1KD-hEmbpNvi0SE7qfP5g-bz3bfS_/s320/DSC_0092_editedPatrikki.jpg" width="320" /></a></div>
<h3>
Järvet ovat aitojen takana </h3>
Patrikkiin mekin nyt yritimme. Tiet olivat kunnossa, mutta vastassa oli ajokieltomerkkejä. Patrikin järvet näyttivät ympäröidyn datsakylillä. Kiinni olevat portit ja korkeat aidat estävät rantaviivaan tutustumisen. Aivan pitkän ja mutkaisen metsätien loppupäässä on vanhempi datsa-alue, joka ei ole tiukasti aidattu. Sieltä olisi ilmeisesti päässyt kurkkaamaan rantaankin, mutta ei autotietä. Emme viitsineet lähteä tällä kertaa kävellen katsomaan, vaikka mitään estettä sille ei olisi ollut.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Aidan takaa kurkkiminen johtaa mielikuvaan, että datsakylät tarjoavat asukkailleen monipuolista aktiviteettiä. On monenlaista liikkumiseen viittaavaa, tenniskenttä, pitkä rivi maastomönkijöitä. Ympäristön kangasmetsät ovat täynnä mustikanvarpuja, joissa kiilteli varsin hyvän näköinen mustikkasato. Viihtyisää kesänviettomaastoa.<br />
<br />
<h3>
Holttila nyt sivutettiin</h3>
Ikolaan ja Patrikkiin saapui Kirjavaisten poikapolvea 1700-luvun loppupuolella Holttilasta. Holttila on nykyisin näitä tiettömien taipaleiden taakse hävinneitä asumattomia kyliä, joten sekin tuli ohitettua. Holttila autioitui 1950-luvulla.<br />
<br />
Pieni kylä Holttila oli suomalaisasutuksenkin aikana. Nimensä se oli saanut ensimmäisten asukkaiden mukaan. Sipi Holttinen asui kylän ainoaa taloa. 1600-luvun alkupuolella. 1630-luvulla tiloja oli kaksi, toinen Pekka Holttisen, toinen Pekka Villinkoukun. Pekka Holttinen karkasi veroja Venäjän puolelle. <br />
<br />
<div>
Kirjavaisten poikapolviin Holttila liittyy 1700-luvulla. Ensimmäinen Kirjavainen Holttilassa oli Simo Juhonpoika Kirjavainen (1667-1740). Hänen patronyyminsä viittää Kurkelassa asuneeseen Juhoon. Juho on saattanut syntyä Kurkelassa, mutta varmuutta tästä ei ole. Ensimmäiset kirjaukset hänestä ovat vasta 1727 maarevisiokirjassa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Simolla oli poika Aatami, Juho ja Matti. Nämä muuttivat Lintulaan, Kanalaan. Seuraava sukupolvi asui myös Kurkelassa, Kauksamossa ja Ikolassa. Tämä sukuhaara kulki siis etupäässä näissä Kurkelan lähikylissä, Kauksamon ja Kurkelan välillä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Holttilassa sukunimeä Kirjavainen ei myöhemmin ollut, mutta Kuortti on siellä Sipin jälkipolvea edustava sukunimi vielä 1900-luvulla. Ehkä sielläkin tulee vielä joskus käytyä.<br />
<br />
<h3>
Ikolan ensimmäiset Kirjavaiset</h3>
</div>
Holttilasta Ikolaan saapuneet Matti Simonpoika Kirjavaisen kaksi poikaa olivat Kauksamon sukuhaaraa. Vanhempi veljistä Antti Kirjavainen (1751-1798) muutti perheineen Ikolan Patrikkiin, Yrjö Kirjavainen (1757-1819) Ikolaan. Yrjöllä oli 32 lastenlasta.<br />
<br />
Ikolan kyläkirjassa todetaan, että 1930-luvulla Jooseppi ja Hanna Kirjavaisen omistama Patrikki niminen talo olisi ollut kylän ensimmäisiä tiloja. Patrikin nimi mainitaan vuonna 1559 maanmittauksen yhteydessä ja Patrikin kylä olisi kuulunut Kirjavaisten suvulle koko olemassaolonsa ajan.<br />
<br />
1600-luvun henkikirjat taas kertovat, että tilat autioituivat ja väki vaihtui. Ikosen suku näyttää kuitenkin olleen melko pysyvää, Ikosia on monta taloa. Heikki Patrikki on näillä rannoilla 1702 ja Nuutti Patrikki 1705. En löytänyt lähdettä, missä Kirjavaisia olisi ollut ennen 1700-luvun loppupuolta.<br />
<br />
<h3>
Maria Kirjavaisen tarina</h3>
Kirjavaisia Ikolassa ja varsinkin Patrikissa oli paljon 1800-luvulla. Yhdestä heistä, Maria Kirjavaisesta (1820-1869) olen jo kerran tässä blogissa kirjoittanutkin. Ikolan kyläkirjassa Niemelän talossa Maria mainitaan, mutta talon historiaa on Entiset Ikolalaiset ry oikaissut tuntuvasti.<br />
<br />
Marian isä oli Pekka Kirjavainen, talonpoika Patrikissa, äiti oli Loviisa Jäkkönen Tirttulasta. Marian isä Pekka kuoli 1837. Vilhelm Martinpoika Korhonen ryhtyi pitämään taloa Loviisa Jäkkösen uutena aviopuolisona. Vilhelmille lohkottiin erilleen tila Kirjavaisten suuresta sukutilasta. Ennestään Patrikissa oli kaksi tilaa, Vilhelm Korhonen isännöi nyt kolmatta.<br />
<br />
Maria Kirjavainen avioitui 1844 Olli Havian kanssa. Maria ja Olli muuttivat Korhosen taloon Marian äidin luokse. Myös Marian veli Mikko Kirjavainen muutti samaan taloon. Hän oli naimisissa Brita Tikan kanssa. Korhosen talo oli elämää täynnä. Maria ja Olli saivat neljä lasta. Mikko ja Brita saivat yhden pojan, Pietari Kirjavaisen. Talon väkeen kuuluivat myös isännän veljenpojat Antti ja Tuomas vaimoineen ja lapsineen.<br />
<br />
Talon isäntä Vilhelm Korhonen kuoli keväällä 1851. Maria Kirjavaisen mies Olli Havia kuoli heti perään, kaksi päivää ennen Vilhelmin hautajaisia. Kesän jälkeen syksyllä kuoli Marian veli Mikko. Taloa hallitsi nyt Vilhelmin leski ja Marian äiti Loviisa Jäkkönen. Miesväkeä talo sai Marian veljen lesken Brita Tikan mentyä naimisiin Mooses Lempisen kanssa. Lempinen muutti taloon kotivävyksi ja tästä alkoi varsin mielenkiintoinen aika myöhemmin Niemeläksi sanotun talon historiassa.<br />
<br />
Eipä aikaakaan kun neljättä vuotta leskenä ollut Maria Kirjavainen oli raskaana ja synnytti pojan. Lapsi sai kasteessa nimen Mooses Kirjavainen. Isästä ei kirkonkirjojen mukaan ole tietoa. Parin vuoden päästä Maria sai tytön, Saara Kirjavaisen. Taas pappi raapusti rippikirjan huomautussarakkeeseen Marian kohdalle: Oäkta barn.<br />
<br />
Kului vielä pari vuotta ja Mooses Lempisen vaimo Brita Tikka kuoli. Marialle syntyi vielä kaksi aviotonta lasta Britan kuoleman jälkeen, Paavo ja Loviisa. Mooses Lempinen otti Maria Kirjavaisen aviovaimoksi vuonna 1863 mutta Marian neljä aviotonta lasta pysyivät kirkonkirjoissa äpärinä. Maria ja Mooses saivat vielä yhden aviolapsen vuonna 1864, Matti Lempisen Marian äiti Loviisa Jäkkönen kuoli 1868 ja Maria kuoli seuraavana vuonna.<br />
<br />
Mooses Lempinen avioitui vielä Saara Nuutintytär Kaurasen kanssa vuonna 1877. Saaralla oli naimisiin mennessään parikymppinen avioton lapsi Varpu. Yhteisiä lapsia Mooseksella ja Saaralla ei ollut.<br />
<br />
Onkohan noissa datsakylissä nykyisin yhtä vivahteikasta elämää?<br />
<br />
<h3>
Tilojen jako kiihtyi</h3>
Muiden Patrikin talojen isännöinti oli tavanomaisempaa. Tultaessa 1900-luvulle tiloja oli Patrikissa yhdeksän ja isännän nimenä Kirjavainen enää kahdella tilalla. Kolme tilaa oli Lempisillä, kaksi Suikkareilla. Tepponen ja Grön isännöivät kumpikin tilaansa.<br />
<br />
1930-luvulla Patrikin tilat jo jakautuneet 16 osaan. Kotivävynä kylään tullut Lempisen suku oli isäntänä kahdessa entisessä Kirjavaisen talossa. Kirjavaisten taloja oli edelleen kaksi, toki useampi talo muistettiin kyllä entisenä Kirjavaisten suvun talona. Patrikissa asui runsaasti Sipi Kirjavaisen jälkipolvea.<br />
<br />
<br /></div>
<div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSQ3wwB2GTtSwzGAg4mDVttl0Cf3YcQvMj9LB0KzAiX4x6Ib_vbmCsbY7rYvPe1xIHDpBtgjUBibTol7yJPmORKvsBNPSvLV5kfWhk1CcwruX_A358lYYBB67TJz7TBjr7qgA0HW_gLPcP/s1600/Patrikki.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="318" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSQ3wwB2GTtSwzGAg4mDVttl0Cf3YcQvMj9LB0KzAiX4x6Ib_vbmCsbY7rYvPe1xIHDpBtgjUBibTol7yJPmORKvsBNPSvLV5kfWhk1CcwruX_A358lYYBB67TJz7TBjr7qgA0HW_gLPcP/s400/Patrikki.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-raivola.html" target=""><b><br /></b></a>
<a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-raivola.html" target=""><b>Seuraava teksti: Raivola</b></a><br />
<b><br /></b>
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/08/sipin-jalanjaljilla-lipola.html">Edellinen teksti: Lipola</a></b></div>
monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-39576901873101668092015-08-26T14:38:00.003+03:002015-09-26T05:00:43.358+03:00Sipin jalanjäljillä: Lipola<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Lipola tulee vastaan jatkettaessa Kauksamosta eteenpäin.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkWLr8bgiIWY-7Cq1TNTFqnHay-1BlyX3QuoWK8wA7Zd2u-hTDrOJkmCiaKjM86O4KkZuv_XYeM0Ra8rS1D_sLFd5PXX1J4Yy-W_uu9tMzLuI-_o3q91XmcFxaKWjNf5Omt1QZ7uaTfk14/s1600/DSC_0319.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkWLr8bgiIWY-7Cq1TNTFqnHay-1BlyX3QuoWK8wA7Zd2u-hTDrOJkmCiaKjM86O4KkZuv_XYeM0Ra8rS1D_sLFd5PXX1J4Yy-W_uu9tMzLuI-_o3q91XmcFxaKWjNf5Omt1QZ7uaTfk14/s320/DSC_0319.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lipolasta näkymä entisen valtakunnanrajan ylitse</td></tr>
</tbody></table>
Leveä hiekkatie on kuoppainen. Matka Kauksamosta Lipolaan ei ole pitkä, mutta ajonopeus jää varsin vaatimattomaksi. Lipolasta eteenpäin kohti Rautua tie muuttuu paljon paremmaksi, joten Lipolaan kannattaa ajaa Raudun kautta.<br />
<br />
Lipola sijaitsi valtakunnanrajan tuntumassa Raudun ja Kivennavan rajamailla. Asutusta täällä on ollut 1600-luvulta. Jo sijainnista voi päätellä, että yhteydet Inkerin puolen kyliin olivat tiiviit ennen Suomen itsenäistymistä.<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEie5bKrKG6P2E9Nb3EN6faYOukjWFK9ObxuuUdXYmhCYrTO7NKw3jNmLBMkN-8GUw9POlukOsrTeFGwkHVH05-1ZA2LGD9wf5Z2v-RTfsAjRshjkD9zPNDi5bkTVz9zrmP9vGUUrijzisZq/s1600/Lipolansijainti.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="287" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEie5bKrKG6P2E9Nb3EN6faYOukjWFK9ObxuuUdXYmhCYrTO7NKw3jNmLBMkN-8GUw9POlukOsrTeFGwkHVH05-1ZA2LGD9wf5Z2v-RTfsAjRshjkD9zPNDi5bkTVz9zrmP9vGUUrijzisZq/s320/Lipolansijainti.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption">1930-luvun kartasta näkyy Lipolan erityinen sijainti.<br />
Kivennavan kirkolle oli pitkä matka, Rautu oli lähempänä.<br />
Valtakunnan raja kurottuu Lipolan kohdalla Venäjän puolelta pitkälle länteen.</td></tr>
</tbody></table>
<h3>
Lipolan salakuljettajat</h3>
<div>
Kannaksen rajapitäjien väestö sai pääasiallisen toimeentulonsa ennen Suomen itsenäistymistä Pietarin kaupasta ja venäläisiltä huvila-asukkailta.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Suomen sisällissodan jälkeen kaikki laillinen vienti ja tuonti loppui. Rajan sulkeminen lopetti myös väestön ikiaikaisen kanssakäymisen Venäjän puolella Inkerissä asuneiden kanssa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Väestö rajakylissä ei tähän muutoksen sopeutunut vaan kokeili päästä edelleen käymään Venäjän puolella. Koska vallankumouksen jälkeen Pietarin ympäristössä oli pulaa kaikesta, matkat toivat taloudellista hyötyä enemmän kuin ennen. Niinpä rajan takana ryhtyivät käymään kaikki, jotka kulkemaan kykenivät.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ainoa virallinen rajanylityspaikka Kannaksella oli enää Rajajoen silta, rajavartioiden oli määrä ampua kaikki luvattomat rajan yrittäjät. Kannaksella salakuljetettiin tavaraa rajan yli kuitenkin kaikkialla. Määrällisesti eniten tavaraa kulki Lipolan ja Sirkiänsaaren metsäalueiden kautta. Kuormat tulivat kaukaa Pyhäjärveltä ja Sakkolasta ja pysähtyivät ainoastaan hevostenvaihtoon. Kuljetus oli ketjukuljetusta, johon saattoi kerralla osallistua jopa 20 salakuljettajaa.</div>
<div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYZnd93EAUOtVIF9g_5AJMQZXHJgoEbyCHNC70cmd2A7oqPfg15waA7uGLdOZf098_rpPDfzvShAUTbrS8dD8z_XJmRI1FpEIzeKaJsz0pggv7mxF4jE03DAUeHr625-16Zb5N0OOdb8Ir/s1600/rajajoki+lipolassa.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYZnd93EAUOtVIF9g_5AJMQZXHJgoEbyCHNC70cmd2A7oqPfg15waA7uGLdOZf098_rpPDfzvShAUTbrS8dD8z_XJmRI1FpEIzeKaJsz0pggv7mxF4jE03DAUeHr625-16Zb5N0OOdb8Ir/s200/rajajoki+lipolassa.jpg" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rajajoki Lipolassa</td></tr>
</tbody></table>
<br /></div>
<div>
Aluksi Lipolan ja Sirkiänsaaren tullipiireissä tehtiin selvästi enemmän takavarikoita kuin muissa piireissä. Vuoden 1920 jälkeen takavarikot loppuivat täysin. Ei sen vuoksi, että salakuljetus olisi tyrehtynyt vaan sen vuoksi, että rajavartiosotilaat ryhtyivät itse salakuljettajiksi.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Myös Lipolan suojeluskunta otti varsin avoimesti vastaan lahjuksia salakuljettajilta. Lipolan suojeluskuntalaisten mielestä oman pitäjän asukkaiden avustaminen ansionhankinnassa oli tärkeämpää kuin noudattaa viranomaisten sääntöjä.<br />
<br />
<h3>
Tyttäret loivat sukusiteitä</h3>
Lipola oli Kivennavan suurimpia kyliä, 77 taloa ja noin 300 asukasta. Siis neljä taloa enemmän, mutta asukkaita nelisenkymmentä vähemmän kuin Pihlaisissa. Kuten Pihlaisissa täälläkin asukkaat saivat pääasiallisen toimeentulonsa maanviljelystä ja karjanhoidosta.<br />
<br />
Nyt Lipola on peltoaukioita ilman asukkaita. Vielä 1950-luvulla täällä oli muutama asuttu talo, mutta ei enää. Ehkä joku datsakylä vielä tännekin rakentuu.<br />
<br />
Matkamme tarkoitus oli kierrellä Kirjavaisten poikapolvien kannalta keskeisiä kyliä. On todettava, että Lipola ei ehkä ole niitä. Kauksamoon muuttaneen Juho Juhonpoika Kirjavaisen poika Pietari Kirjavainen (1753-1800) asui toistakymmentä vuotta Lipolassa, mutta muutti sitten perheineen takaisin Kauksamoon.<br />
<br />
Lipola on Kirjavaisten kannalta kuitenkin merkittävä. Pihlaisten ja Lipolan yhteydet Kirjavaisten suvussa syntyvät jo 1700-luvulla. Itse asiassa samaa voisi sanoa tien alkupäässä lähempänä Pihlaisia olleesta Vuottaasta. Ehkä palaan senkin merkitykseen vielä.</div>
<br />
<h3>
Vahvat sukusiteet</h3>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmlKdWklmVB4N8uz90ThW-HA6TKXllNXxf8ULyBXKXv6NM_9DXGJ1vpH9w12XVE3wl692ckr2x0Us1nX4fCw1viagEu7ZC8h1Clknx0pF4RK7Wlc-kNJvOe8pw4X9NqrcwwynUgPQU3RRJ/s1600/Lipolaearth.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="165" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmlKdWklmVB4N8uz90ThW-HA6TKXllNXxf8ULyBXKXv6NM_9DXGJ1vpH9w12XVE3wl692ckr2x0Us1nX4fCw1viagEu7ZC8h1Clknx0pF4RK7Wlc-kNJvOe8pw4X9NqrcwwynUgPQU3RRJ/s320/Lipolaearth.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lipola GoogleEarthissa <a href="http://www.kivennapa.fi/kartat/talo-lipola.kml">http://www.kivennapa.fi/kartat/talo-lipola.kml
</a></td></tr>
</tbody></table>
Sukuyhteydet Lipolaan Kirjavaisille tyttärien kautta muodostuivat jo 1700-luvulla. Pihlaisiin muuttaneiden Heikki ja Helga Kirjavaisen poikien eri jälkipolvista ja sukuhaaroista on useita yhteyksiä.<br />
<br />
Ensimmäiseksi Tuomas Kirjavaisen sukuhaarasta Tuomaksen pojanpojan Matti Kirjavaisen kaksi tytärtä naitettiin Lipolaan Sykiän ja Saaristen sukuihin.<br />
<br />
Erityisesti Matti Kirjavaisen sukuhaarasta on merkittävä yhteys Lipolaan. Matin pojanpojan Mikko Kirjavaisen tytär Valpuri Kirjavainen (1773-1816) aviotui vuonna 1790 Paavo Ilosen kanssa. Heidän jälkipolviaan oli Lipolassa runsaasti. Kivennavan Kirjavaisten sukukirjassa Ilosia on esitelty 165 henkilöä. Ilosen suku on asunut Lipolassa 1660-luvulta lähtien ja Ilosia oli runsaasti vielä 1930-luvulla.<br />
<br />
Kaiken kaikkiaan Sipin jälkipolvea Lipolassa syntyi 98. Heistä 76 on Ilosia. Ilosten lisäksi Sipin jälkipolven sukuja Lipolassa ovat Inkinen, Levo, Rapatti, Saarinen, Thusberg ja Tuuranen.<br />
<br />
Oleellisimmat sukuyhteydet kylien välillä muodostuvat enemmän äitipolvien kuin isäpolvien kautta. Pojat pysyivät täällä pääosin kotikylissään, kotivävyiksi naapurikyliin mentiin harvemmin. Kulkijoita poikapolvissakin oli, mutta jälkikasvua on heillä vähemmän.<br />
<br />
Tyttäret muodostivat vahvoja sidoksia eri nimisukujen välillä. Näitä sidokset näytettiin uudistavan ja vahvistettavan usein parin kolmen sukupolven päästä. Tämäkin matka olisi muodostunut erilaiseksi jos alun alkaenkin olisi pohdittu eri sukujen välisiä sidoksia ja niiden merkitystä eri aikoina. Tältä pohjalta kierros Kivennavan kylissä antaisi varmasti paljon. Ehkäpä ensi vuonna kuljemme Kirjavaisten tyttärien matkassa.<br />
<br />
<h3>
Venäläinen muistomerkki</h3>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUYhakpd8Oy06fUGSsrEo0uWC5foJ5Dcjody1Gk0fKx4NFLdpCs5NlyR3ViRrg5Kwf262m7DOcn60SvFh3fu27zHCagkCtg35qwftvpR_I1-o3x3wFji_tfEePFK4kKfgghT27eXYWCBGE/s1600/DSC_0322.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUYhakpd8Oy06fUGSsrEo0uWC5foJ5Dcjody1Gk0fKx4NFLdpCs5NlyR3ViRrg5Kwf262m7DOcn60SvFh3fu27zHCagkCtg35qwftvpR_I1-o3x3wFji_tfEePFK4kKfgghT27eXYWCBGE/s320/DSC_0322.JPG" width="320" /></a></div>
Lipolassa on yksi nähtävyys, vaikka taloja ei olekaan.Tullivartija Mikko Pyykön entisen talon verannalle johtaneet sementtiportaat ovat päässeet uusiokäyttöön Pietarinlaisen Karjala-historian- ja seuduntutkimusyhdistyksen muistomerkin alustana. Yhdistys on pystyttänyt kivistä muuratun muistomerkin 1993.<br />
<br />
Vähän väliä näkyy, että nykyiset asukkaat ovat kiinnostuneet kotiseutunsa suomalais-historiasta. Voisi olettaa maaperän olevan myös otollinen yhteistyölle, jossa paikallisten viranomaisten kanssa laaditaan muistotauluja tai muistomerkkejä kertomaan entisten suomalaiskylien historiaa. Kuinka hyvin ne täällä syrjässä kaikesta kestäisivät? Ilkivaltaa varmaan täälläkin harrastetaan, mutta tuskin siinä määrin mitä esimerkiksi pääkaupunkiseudun bussipysäkkikatokset saavat osakseen. Lipolassa olisi esimerkki vahvarakenteisesta muistomerkistä.<br />
<a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-ikola-patrikki.html"><br /></a>
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/09/sipin-jalanjaljilla-ikola-patrikki.html">Seuraava teksti: Ikola - Patrikki</a></b><br />
<b><br /></b>
<a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/08/sipin-jalanjaljilla-kauksamo.html"><b>Edellinen teksti: Kauksamo</b></a><br />
<br />
<br />monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-5979841420159684182015-08-25T11:55:00.004+03:002015-09-26T05:00:43.382+03:00Sipin jalanjäljillä: Kauksamo<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjomYLclyK6JE65nn3JtYiq10X06h3oY6c9YKcPsRNvays9mLAJ92N6oLAIO9qw58sTfkzn3dYZGva7gY0lr9npOh4ujCSGGi0-aHV1i3023cUZNrpI_ymCQFNJb1-cCjKhyphenhyphenyGKDhJ5eXIE/s1600/DSC_0304.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjomYLclyK6JE65nn3JtYiq10X06h3oY6c9YKcPsRNvays9mLAJ92N6oLAIO9qw58sTfkzn3dYZGva7gY0lr9npOh4ujCSGGi0-aHV1i3023cUZNrpI_ymCQFNJb1-cCjKhyphenhyphenyGKDhJ5eXIE/s320/DSC_0304.JPG" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: left;">
</div>
<br />
Kun ajetaan Kivennavan kirkonkylästä kohti Rautua päällystetty tie
vaihtuu leveäksi, mutta melko kuoppaiseksi hiekkatieksi. Kauksamon
entisen kylän kohdalla on peltoaukea ilman taloja.<br />
<br />
Kauksamo oli Pihlaisten ohella toinen kylä, jossa Ison Vihan melskeistä selvinnyt Sipin jälkipolvi eli ja jatkoi sukuaan. Juho Kirjavainen (1640-1710), Heikki Matinpoika Kirjavaisen vanhin lapsi, muutti Kauksamoon.<br />
<br />
Aluksi Juhokin tosin muutti Sikiälästä Pihlaisiin ja asui veljensä Matin tilalla. Syksyllä 1701 hän tosin palasi synnyinseudulleen Kurkelaan. Hän asettui viljelemään Hännikäisen verohylkynä ollutta tilaa. Kurkelassa Juhon talous oli seitsenhenkinen.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHoo5kyq5-P2RSFyjGyZJ3K9GJxvjsBefku-Q5wMKHRak-5gON0iECmoL5-iMtfo9aHtFa-0YEqMU-QLao3MpCTbTRqAoBvLmRAI5Y8QZaX1cwB9ybVIT5tD2bcvh8IfcqXWdwOqppQIj6/s1600/DSC_0287.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHoo5kyq5-P2RSFyjGyZJ3K9GJxvjsBefku-Q5wMKHRak-5gON0iECmoL5-iMtfo9aHtFa-0YEqMU-QLao3MpCTbTRqAoBvLmRAI5Y8QZaX1cwB9ybVIT5tD2bcvh8IfcqXWdwOqppQIj6/s320/DSC_0287.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kauksamon lähin asuttu
paikkakunta on Vuottaa - Kirovskoje.</td></tr>
</tbody></table>
Ison Vihan aikana Juho ilmeisesti muutti Kauksamoon. Juhon kuolinaika ja paikka on tosin arvailujen varassa. Ison Vihan ajoilta väestökirjanpito on puutteellista, joten mahdollista on, että Juhon perhe lähti Kurkelasta vasta Juhon kuoleman jälkeen. Joka tapauksessa Juho on kuollut ennen vuotta 1727, todennäköisesti jo ennen 1723 ja silloin Juhon perhe eli Kauksamossa.<br />
<br />
Kauksamolla Kirjavaisilla oli hallussaan hyvä tila. Kirjavaisten lisäksi Kauksamon maita viljeli Haimisen perhe 1723. Vuoteen 1727 mennessä kylän autioita oli ryhtynyt viljelemään edellisten lisäksi Nuttunen, Honkanen, Nokireki, Pajanen, Laukkanen, Telkkinen ja Nevalainen. Yksikään näistä uusista suvuista näy 1600-luvun maakirjoissa tai henkikirjoissa Kauksamossa. Kylän vanhat suvut olivat kadonneet.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5jaU6p5DugAYEK7DABuBA-qawUF9XrFICfxDSs5Wu_kEpuFTsKEKc0QCoRWhsjyIK_Wz1q9cGDtPZlELPvRuP3ZWMg2smEQY-1da43XU9uh0EMmUnfTcE7qTvQ3Omx5qsnYdUN44i7Wnl/s1600/Kauksamoearth.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="221" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5jaU6p5DugAYEK7DABuBA-qawUF9XrFICfxDSs5Wu_kEpuFTsKEKc0QCoRWhsjyIK_Wz1q9cGDtPZlELPvRuP3ZWMg2smEQY-1da43XU9uh0EMmUnfTcE7qTvQ3Omx5qsnYdUN44i7Wnl/s320/Kauksamoearth.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">1930-luvun Kauksamon talot satelliittikuvaan sijoiteltuina</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Juhon toiseksi vanhin poika oli Juho (1671-1742). Hänellä ja vaimollaan Reetalla oli yhdeksän lasta. Vuoden 1728 henkikirjassa Juho Juhonpoika Kirjavaisella oli Kauksamossa kruununtila, joka aikaisemmin oli ollut Antti Ollinpoika Pajasella. Juhon kaksi veljeä asuivat tällä samalla Juhon tilalla. Joonas Kirjavaisella ja vaimollaan Valpurilla oli kaksi lasta. Taloudessa myös asuvalla asuvalla Juhon veljellä Ristolla oli viisi lasta. Tästä siis alkaa Kauksamon Kirjavaisten sukuhaara.<br />
<br />
Joonaan tytär Kaisa ja Riston tytär Anna aviotuivat Pimiän sukuun Pimiän veljeksille Voipialaan. Tämä ei liene sattumaa. Luonnolliselta mielestäni tuntuu, että Pimiöiden ja Kirjavaisten suvuilla on ollut yhteyksiä jo ennen 1700-lukua. Voipiala on kaukana Kauksamosta, mutta ei niin kovin kaukana Pihlaisista.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5ILuBsIv3DuSstnucSdvfmVvqBz7Nq7UK2GC2VToWgZOF-d_Fdu6ocTdyDjh9oSZvWQy8mvcr72VFN18niNZJo-LUCOzBYe7-pouONa7_2-6tHdOrmYOBDXUGYgsqKLfK2BC8RYytcFTn/s1600/Kauksamo.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5ILuBsIv3DuSstnucSdvfmVvqBz7Nq7UK2GC2VToWgZOF-d_Fdu6ocTdyDjh9oSZvWQy8mvcr72VFN18niNZJo-LUCOzBYe7-pouONa7_2-6tHdOrmYOBDXUGYgsqKLfK2BC8RYytcFTn/s1600/Kauksamo.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kauksamo 1930-luvulla</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kirjavainenkin katoaa sukunimenä 1800-luvulle tultaessa. Kotivävyt tuovat uudet sukunimet tullessaan. Telkkinen, Lemmitty, Kiuru, Pelkonen, Pohjalainen. 1930-luvulla Kauksamossa vaimonsa Adelen kanssa asunut Juho Kirjavainen ei ollut syntyjään kauksamolainen.<br />
<br />
Kiuru, Kopra ja Pohjalainen olivat 1930-luvulla vahvoja sukuja Kauksamossa, ja pääosin myös Sipin jälkipolvea.<br />
<br />
Kauksamon kylässä ei siis ole nykyisin mitään. Kylän kohdalla on kuitenkin avointa niittyä ja peltoa, joten näkymä on lähes entisen kylän laajuinen. Vain jokunen syrjässä ollut talonpaikka jää metsän kätköihin. Tie Kivennavalta Rautuun oli noilla selkosilla lisäksi kuoppainen, auton kulkunopeus väkisinkin verkkainen, joten tuohon peltoaukeaan tutustumiseen kuluu aikaa.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnZoANhJ2uY-nfLjvYg2y_fcRBbXLzBvdBNdQpPBUhRHaGCrg0LDHx4282Z5KmSuPFp-BbZnrrGS6-bvhOeRIPlhrnQs23mAUHLFzWe1G9qGZTLzUv5A37cA1GUetH27oKSvrRXNqMx2nV/s1600/DSC_0306Kauksamo.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="267" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnZoANhJ2uY-nfLjvYg2y_fcRBbXLzBvdBNdQpPBUhRHaGCrg0LDHx4282Z5KmSuPFp-BbZnrrGS6-bvhOeRIPlhrnQs23mAUHLFzWe1G9qGZTLzUv5A37cA1GUetH27oKSvrRXNqMx2nV/s400/DSC_0306Kauksamo.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: left;">Siellä täällä näitä seutuja kulkiessa tulee vastaan melkoisen vahvoja ja laajoja jättiukonputken kasvustoja. Suomessakin tätä riesaa on jonkin verran, mutta ei tällä tavalla. Kasvi on monella tavalla ongelmallinen. Se leviää pelloille, rannoille ja jopa metsiin muodostaen helposti niin tiheitä kasvustoja, että tukahduttaa kaiken muun kasvillisuuden. Korkeutta kukinnoilla on viisikin metriä, joten voidaan puhua jättiputkimetsistä, kun kasvi ryöstäytyy valloilleen hyville kasvupaikoille.<br />
Jättiputket lisääntyvät vain siementen avulla, mutta sitäkin tehokkaammin. Kukinnossa on kymmeniätuhansia siemeniä, jotka itävät hyvin vielä kymmenenkin vuotta maaperässä oltuaan. Kasvi tuottaa kukinnon vasta kolmantena vuotenaan, joten aikaisemmin se jää helposti joutomailla huomaamatta.<br />
Suurin ongelma jättiputken osalta on sen myrkyllisyys. Jättiputkien kasvinesteen päästessä iholle ja reagoidessa auringonvalon kanssa syntyy hitaasti paranevia, vakavan palovamman kaltaisia jopa pysyviä iho-oireita. Herkät ihmiset voivat saada allergisia oireita ja hengenahdistusta jo kasvuston lähellä oleskellessaan.<br />
Kannaksella tämä on yhtä lailla vieraslaji kuin Suomessakin, kotoisin Aasiasta. Hankala hävittää. Näitä tienvarsien suuria esiintymiä katsellessa tuntuu tästä riesasta täällä eroon pääseminen olevan jo täysin mahdotonta. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö on laatinut strategian, jonka mukaan kaikki jättiputkiesiintymät hävitetään maastamme vuoteen 2030 mennessä.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><img border="0" height="221" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmdyxeISOQj4JsMgCaGYkspCkRIQ8-3-hAXaLop5uCRLGW2P560u_c5qmmpOWctbR7TWPNoqFq3fwoupXZFa-ZFZeS7rcwXzwfkG3TbrFfrfeg1X9DjD9mF-UrWBYQAGGOavpnCwtPpL-f/s400/DSC_0300Kauksamo.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;" width="400" /></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: left;">Tässä toinen luonnosta poistettava. Varsin vaarallinen kapine jostain 70 vuoden takaa. Joku on nostanut suutariksi jääneen ison tykistökranaatin ojasta tienpenkalle Vuottaan ja Kauksamon välisellä tiellä. Ilmeisesti maantienojasta löytyneen, odottelee nyt kepein merkittynä jatkokäsittelyä. Vältimme tässäkin läheisempää tutustumista.<br />
<br /></td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/08/sipin-jalanjaljilla-lipola.html"><b>Seuraava teksti: Lipola</b></a><br />
<b><br /></b>
<a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/08/sipin-jalanjaljilla-pihlainen.html"><b>Edellinen teksti: Pihlainen</b></a><br />
<br />
<br />monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-30927346562928376142015-08-24T22:33:00.004+03:002015-09-26T05:00:43.353+03:00Sipin jalanjäljillä: Pihlainen - Малиновка<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwcvGfHTOZrqLh8rbQnpqZ8beoAsuQs1GtdGc-spc4DoTqnvKdpuj_MAdPgLpOszTWO9IOMRibCYkPH3RKHdfVhlHdUjODIKXTohv0BH64xdwb7x6eeIR6sgWW0jZbJcGfKgKKwFpRlanp/s1600/pihlaisten_kylakirja.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwcvGfHTOZrqLh8rbQnpqZ8beoAsuQs1GtdGc-spc4DoTqnvKdpuj_MAdPgLpOszTWO9IOMRibCYkPH3RKHdfVhlHdUjODIKXTohv0BH64xdwb7x6eeIR6sgWW0jZbJcGfKgKKwFpRlanp/s1600/pihlaisten_kylakirja.jpg" /></a></div>
Pihlaisista on tehty hyvä kyläkirja. Erityistä kirjassa on kattava ja hyvätasoinen väestöhistorian esittelyn, josta on esimerkkiä muillekin kyläkirjojen laatijoille.<br />
<br />
Nämä kyläkirjat, suurella vaivalla kootut paikallishistoriat on Kivennavalta ja miksei muualtakin luovutetun Karjalan kylistä keskittyneet etupäässä kertomaan evakkojen muistamasta ajasta ja kylästä juuri ennen sotia. Arvokasta ja varmasti tarpeellista muistiinmerkittävää.<br />
<br />
Olen kuitenkin sitä mieltä, että jäädessään tähän kyläkirjojen näkymä on uusille polville kovin kapea. Nämä kirjat kiinnostaisivat varmasti enemmän uusia ja nuorempia lukijoita, jos niihin olisi enemmän haettu mukaan kunkin kylän varhaisempaa historiaa ja väestökehitystä eri ajoilta.<br />
<br />
Tätä puutetta Pihlaisten kyläkirjassa ei ole, ja siksi se on tutustumisen arvoinen niillekin, joille kylään ei ole mitään siteitä ja juuria. Väestön seikkaperäinen esittely alkaa jo ensimmäisistä käytettävissä olevista lähdetiedoista eli jo 1500-luvulta. Silloin 1500-luvun loppupuolella Pihlaisissa oli enimmillään viisi asuttua tilaa. Vaan eivätpä muutkaan Kivennavan kylät olleet juuri suurempia.<br />
<br />
<h3>
Autioituneet tilat asutettiin uudelleen </h3>
Sodat autioittavat Pihlaisen useasti ja siellä olevien asuttujen tilojen luku vaihteli. Väestö vaihtui uusien perheiden asettuessa viljelemään entisiä autioita.<br />
<br />
1663 koko väestö oli Pihlaisissa kirjattu ratsutilallisiin. Tiloja oli neljä. Nämä olivat Pekka Sutelainen, Pekka Varvas, Antti Harsia ja Mikko Värsiä. Vuoden 1673 tietojen mukaan ratsutilallisia oli kaksi, kapteeniluutnantti Patkul ja Pekka Harsia. Sutelaisen ja Varpaan suvut olivat kadonneet henkikirjasta. Patkulin ja Harsian jälkeen alkaa Kirjavaisten aika kylässä.<br />
<h3>
<br />Kirjavaiset Pihlaisiin</h3>
Matti Heikinpoika Kirjavainen muutti perheineen Sikiälästä ja asettui kapteeni Patkulin tilalle. Pian häntä seurasi veljet perheineen. Matin taloudessa asui vuonna 1688 kuusi aikuista, Matti vaimoineen, veli Tuomas vaimoineen, veljen ratsastaja Joonaan vaimo sekä veli Pietari. Lisäksi Pihlaisiin muutti Matin setä Sipi Matinpoika Kirjavainen eri talouteen.<br />
<br />
Mikä sai kuusi veljestä muuttamaan Sikiälästä Pihlaisiin ja Kauksamoon? Veljeksistä yksi, eli Juho asettui Kauksamoon, mutta hänenkin perheensä kulki ilmeisesti Pihlaisten kautta. Kirjavaisten muutto Pihlaisiin tapahtui vanhempien Heikin ja Helgan kuoltua. Pihlainen ja Kauksamo olivat aivan laajan pitäjän toisella laidalla, joten jokin erityinen syy heillä varmaan oli valita Pihlainen. Valinta oli joka tapauksessa hyvä. Pihlaisissa asuneet selvisivät sekä <a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2013/12/ei-vatsa-velkaa-usko.html">Suurista Kuolonvuosista</a> että Isosta Vihasta.<br />
<br />
Sipin jälkipolvien muilla asuinsijoilla ei käynyt yhtä hyvin. Karvalan kylää ei enää Ison Vihan jälkeen ollut. Sikiälästä oli jäljellä enää kaksi tilaa. Kirjavaisten poikien sedät ja serkut katosivat henkikirjoista, eikä heitä enää Suurien Kuolonvuosien ja Ison Vihan jälkeen lähteistä löydy.<br />
<br />
Vuoden 1697 maakirjan mukaan Matti Kirjavainen omistaa Pihlaisissa sekä Pekka Harsian että Juho Pietarinpojan tilat, lisäksi hänellä on yhdessä tullikirjuri Yrjö Iisakinpojan kanssa entisen Heikki Värsiän tila. Yrjö Iisakinpoika asuu Patkulin entistä tilaa.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2z2yKgjDjOcnjInmRNkDwvAZuNz3Gsf4x2jQ4aPPm44iD9LhF0kKOo70BZ0uACoCRZDxPGaS7DjG2I0tI8ejFoH0WdmvJhHRa_s18oCSAR-WsmlgQTePz7KhWk0PRI0hYp9RyuokmiJsQ/s1600/Pihlainen.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2z2yKgjDjOcnjInmRNkDwvAZuNz3Gsf4x2jQ4aPPm44iD9LhF0kKOo70BZ0uACoCRZDxPGaS7DjG2I0tI8ejFoH0WdmvJhHRa_s18oCSAR-WsmlgQTePz7KhWk0PRI0hYp9RyuokmiJsQ/s1600/Pihlainen.jpg" /></a></div>
<h3>
</h3>
<h3>
Kylä kasvaa</h3>
Ison Vihan jälkeen Kirjavaisilla on kaksi tilaa ja Kallisella yksi tila. Tästä lähti Kirjavaisten kylä kehittymään. Kylä kasvoi nopeasti. Kirjavaisten jälkipolvea syntyi 1700 luvulla 257 lasta ja 1800-luvulla jo 616 lasta.<br />
<br />
Kylässä asui useita uusia sukuja, jotka etupäässä olivat tulleet kotivävyiksi Kirjavaisille. Sipin sukuun Pihlaisissa syntyneistä pysyi silti yli puolet sukunimeltään Kirjavaisina.<br />
<br />
Myös uusia perheitä ja uusia sukuja muutti Pihlaisiin. Näiden jälkipolvet avioituivat yleensä Kirjavaisten sukuun. Pihlaisista ja sen väestöhistoriasta kiinnostuneiden kannattaa hankkia tuo Pihlaisten kyläkirja.<br />
<br />
Talvisodan alla Pihlaisissa oli 73 taloa. 25 talon asukkailla oli sukunimi Kirjavainen ja melkein loputkin asukkaat olivat jotain kautta Sipi Kirjavaisen jälkipolvea. Useat vieläpä montaa eri kautta. Pihlaista on hyvällä syyllä voinut kutsua Kirjavaisten kyläksi.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVHrv1e26Feo-insOehi7GYdvCfJO7tIo_TPVx4ipMC6hP6EgMTU4ixVHl7yd15FVj_FWsoJ9mPIlEsbhq0s7VbRuflBiyUDl6o5i3PsqmsolXsbJKI7w3xP7U4VYUN0V3182b1DST2nDH/s1600/Pihlainenearth.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="298" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVHrv1e26Feo-insOehi7GYdvCfJO7tIo_TPVx4ipMC6hP6EgMTU4ixVHl7yd15FVj_FWsoJ9mPIlEsbhq0s7VbRuflBiyUDl6o5i3PsqmsolXsbJKI7w3xP7U4VYUN0V3182b1DST2nDH/s400/Pihlainenearth.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><div style="text-align: left;">
Pihlaisten kylä eli Malinovka Google Earthissa. Satelliittikarttaan on merkitty talot niihin paikkoihin, missä ne 1930-luvulla sijaitsivat. Punaisella neliöllä merkityissä taloissa asui Sipin jälkipolvea, loput 11 kappaletta keltaisia merkkejä eivät ole Kirjavaisten sukutaloja. Kuvan vasemman laidan pyörylät ovat 1950-luvulla rakennettun ja nykyisin hylättyn ohjustukikohdan rakenteita.</div>
</td></tr>
</tbody></table>
<h3>
Entinen Pihlainen sijaitsi Malinovkasta pohjoiseen</h3>
Pihlaisten kylä tuhoutui täysin sotien aikana ja nyt se on umpeen kasvavaa peltoa. Vanhaa suomalaista rakennuskantaa ei jäänyt jäljelle mitään. Raunioiden kivijalat koottiin puskutraktoreilla kasoihin. Niitä käytettiin rakennusmateriaalina Punainen lokakuu nimiseen kolhoosiin. Kolhoosin asukkaat tulivat Kirovin alueelta Ukrainasta.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1I8uvDWCHS3ygVmAi2Ipubm_mDz-_YhiS-xmezhm3NRCpCiVJWezjXG4YRuM8L7p6R_H-ygBjaWhyphenhyphenFZBBqhNYtYuO2I3nQtDAxc9Ph39t7pHGkiFGtfGmWOI0Xvn00Jwz-elR8o3HxYOC/s1600/DSC_0242_editedPihlainen.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="184" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1I8uvDWCHS3ygVmAi2Ipubm_mDz-_YhiS-xmezhm3NRCpCiVJWezjXG4YRuM8L7p6R_H-ygBjaWhyphenhyphenFZBBqhNYtYuO2I3nQtDAxc9Ph39t7pHGkiFGtfGmWOI0Xvn00Jwz-elR8o3HxYOC/s320/DSC_0242_editedPihlainen.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Kolhoosi käytti Pihlaisten maita viljelyksiin, mutta jo 1950 kolhoosin tilalle rakennettiin ohjustukikohta. Malinovkaan sijoitettiin puolentoistasataa ilmatorjuntaohjusta suojaamaan Leningradia. Varsinainen ohjustukikohta sijoittui entisen Pihlaisten kylän itäpuolelle, osa varuskuntarakennuksista rakennettiin vanhan suomalaiskylän eteläosiin.<br />
<br />
1990-luvulla ohjustukikohta tyhjennettiin, koska kiinteiden ilmatorjuntaohjusten aika oli ohi.<br />
<div>
Ilmatorjuntavaruskunnasta jäi muistoksi Laatokan rannalta Pihlaisiin eli Malinovkaan rakennettu betonitie. Betonielementit ovat kestäneet tiessä hyvin aikaa, saumat ovat kuitenkin rapautuneet kuopille, joten kulku tietä pitkin oli verkkaista. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Osa rakennuksista rapautuu tyhjillään, mutta suuressa osassa kerrostaloista asutaan. Alueella on nykyisin taas toimiva kauppakin. Suurin osa entisen Pihlaisten kylän alueesta sijoittuu Malinovkan kylän pohjoispuolelle. Sinne pääsee kävellen metsän halki polkuja pitkin entisen ohjustukikohdan portin kautta.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUwdsQi9upsNGUJmvVELaDMz00i7IJ5OffYuKF-cK9RIaR6_ZfX8cXjWEKtKZy53Y4Rq5MZ1u44Wwm_VO1SvPd6IWbaO6_-VgQtSvQJL2Jy2JBGjaka9BPKjZf4VwZTJ5Iu_6X8aeRB_sY/s1600/autohalli.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="250" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUwdsQi9upsNGUJmvVELaDMz00i7IJ5OffYuKF-cK9RIaR6_ZfX8cXjWEKtKZy53Y4Rq5MZ1u44Wwm_VO1SvPd6IWbaO6_-VgQtSvQJL2Jy2JBGjaka9BPKjZf4VwZTJ5Iu_6X8aeRB_sY/s640/autohalli.jpg" width="640" /></a></div>
<br /></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5HrjnzQTQBB8pYsP7iXSXmwzAn0CLBgGXIERkPex2AR9y7uDbLmqMrwSIzuQu8i3mQHhus-oC6l3b5QVrW44GjMcRvUUEaoOmS0IsWBrDuG28_CUGiZD-woMRETPsJhacRxEr7pg80m1V/s1600/DSC_0251_editedPihlainen.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="235" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5HrjnzQTQBB8pYsP7iXSXmwzAn0CLBgGXIERkPex2AR9y7uDbLmqMrwSIzuQu8i3mQHhus-oC6l3b5QVrW44GjMcRvUUEaoOmS0IsWBrDuG28_CUGiZD-woMRETPsJhacRxEr7pg80m1V/s320/DSC_0251_editedPihlainen.jpg" width="320" /></a></div>
Ohjustukikohdan rakennelmat ovat vähän syrjässä kylästä koilliseen.
Niihinkin kulkee betonitie, jota tarvittiin raskaiden ohjuslavettien
liikuttelemiseen. Tyhjät ja suuret rakennelmat ja hallit rapautuvat ja
romahtelevat kaikessa rauhassa.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjFcmNvFrw3h24qEtMgN2qXL7R3Qt_hB2AdEP4glHODvdfBGile992-7dL3uWmXbHUYUhZBGNbVK8wHy-aVvCC0H2vVn1eK5nL38GDhS1JLQ7zOEqWlWhdwc7RBlwGrXyM1LrOFsQrFyHB/s1600/DSC_0268_editedPihlainen.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjFcmNvFrw3h24qEtMgN2qXL7R3Qt_hB2AdEP4glHODvdfBGile992-7dL3uWmXbHUYUhZBGNbVK8wHy-aVvCC0H2vVn1eK5nL38GDhS1JLQ7zOEqWlWhdwc7RBlwGrXyM1LrOFsQrFyHB/s320/DSC_0268_editedPihlainen.jpg" width="320" /></a></div>
Ohjussiilot kestävät muita rakenteita paremmin ajan hammasta.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1Rdrj6LVWdS4Z_aKMci5N-tcL8JvX5EZeoFlPWvwPuueXLDKF9AvYoxK8CMIgwQT36jTBAcqZUDh4i86vWzrlR6OkQJhl34jtIkm0FvxpW9tk98WV0AJnjB4q3Ann25yZXWZHixKzRgoz/s1600/DSC_0275_editedPihlainen.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1Rdrj6LVWdS4Z_aKMci5N-tcL8JvX5EZeoFlPWvwPuueXLDKF9AvYoxK8CMIgwQT36jTBAcqZUDh4i86vWzrlR6OkQJhl34jtIkm0FvxpW9tk98WV0AJnjB4q3Ann25yZXWZHixKzRgoz/s320/DSC_0275_editedPihlainen.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJDqSlvfLUXIg6CrPv4u4eGkMTf5-bfZsLV5eIrXh3E42YxdTKKnjofJ5rRroJ3H4U7qc4y5xjCQVmANLYgUSZgH4WwcxzQvpOst7tHHUVU5EpvmgxrDpROlcpQuF4cZCeNNkPynUIZ9Yn/s1600/DSC_0280_editedPihlainen.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="158" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJDqSlvfLUXIg6CrPv4u4eGkMTf5-bfZsLV5eIrXh3E42YxdTKKnjofJ5rRroJ3H4U7qc4y5xjCQVmANLYgUSZgH4WwcxzQvpOst7tHHUVU5EpvmgxrDpROlcpQuF4cZCeNNkPynUIZ9Yn/s400/DSC_0280_editedPihlainen.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgh-uPuHQ7ffgSNkv4ZgKyD_Flx3dIM3iJfV1iTWy0WedSNjoyz8N8QgsLCIlMloF_3ReSJRwfc6o4ox3K6TD624xJuccZ1wvVpz0VjuX83ieYP9y_5M-FgTQUYRo2_1ccF6DTsHcCZpd18/s1600/DSC_0283_editedPihlainen.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="279" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgh-uPuHQ7ffgSNkv4ZgKyD_Flx3dIM3iJfV1iTWy0WedSNjoyz8N8QgsLCIlMloF_3ReSJRwfc6o4ox3K6TD624xJuccZ1wvVpz0VjuX83ieYP9y_5M-FgTQUYRo2_1ccF6DTsHcCZpd18/s320/DSC_0283_editedPihlainen.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Pitkin metsää betonitien varrella laajalla alueella löytyy sieltä täältä suuria rakennuskomplekseja, jotka ovat melko pitkälle rapautuneita.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/08/sipin-jalanjaljilla-kauksamo.html">Seuraava teksti: Kauksamo</a></b><br />
<b><br /></b>
<a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/08/sipin-jalanjaljilla-kulkematon-alue.html"><b>Edellinen teksti: Väliin jääneet kylät</b></a><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dyg4xaFW9BwmUfd_BFzXNIWcqvSuPZQQioWST9tgEQ6F09_DE6HyWpqBzqCnT8Czp1jPmotBk_-Dwqzix0Hng' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div>
<br />monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3621637542221051691.post-74927497189215837372015-08-24T10:06:00.003+03:002015-09-26T05:00:43.393+03:00Sipin jalanjäljillä: Kulkematon kaakkoiskulma Kivennapaa<div>
Nyt voisin yrittää selittää, miksi tässä matkakuvauksessani on ammottava aukko jos Sipin jalanjälkiä katselee aikajaan pitkin. Matka hyppää nimittäin suoraan Kuuterselästä Pihlaisiin.<br />
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggJhT4cIDRozgyY83v30zVdJqKnvHq3uMKZFf2EvygvVWHe6tFwXsYkWwGOuz9Ej6tZfUQIHmcnwW3U9iHOH0Gb7fe6zPaq1yPJ-W6ezQ6QcHABlO2gV38dE2QXVomdSqVqY7nCe_A9Xxg/s1600/Kurkela.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="288" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggJhT4cIDRozgyY83v30zVdJqKnvHq3uMKZFf2EvygvVWHe6tFwXsYkWwGOuz9Ej6tZfUQIHmcnwW3U9iHOH0Gb7fe6zPaq1yPJ-W6ezQ6QcHABlO2gV38dE2QXVomdSqVqY7nCe_A9Xxg/s400/Kurkela.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kurkelan, Karvalan ja Sikiälän seudut 1930-luvulla</td></tr>
</tbody></table>
Kuuterselän jälkeen Kirjavaisten sukuhistoria jatkuu kuitenkin Kurkelassa ja Karvalassa ja Sikiälässä. Sipin poika on nimismies ja valtiopäivämies. Nimismiehen virka siirtyy isältä pojalle, mutta Sipin pojanpoika luopuu tehtävästä ja kotitalosta. Näitä tapahtumapaikkoja olisi mielenkiintoista vielä vuosisatojen jälkeen käydä katsastamassa, vaikka mitään näihin tapahtumiin viittaavaa ei ole jäljellä. Kun emme kulkeneet, en niitä vaiheita tässäkään lähde kertomaan.<br />
<br />
Ainakin tällaisen lyhyen matkan puitteissa on tehtävä valintoja. Nyt emme käyneet tällä matkalla Kivennavan kaakkoiskulmalla lainkaan. Kirjavaisen suvun kotiseudut 1640-luvulta 1720-luvulle jäivät nyt näkemättä. Kun kulkee vuosisatoja näillä seuduilla eläneen talonpoikaisuvun jäljissä kaikkea ei voi mahduttaa pariin kolmeen matkapäivään.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
1930-luvun kartassa entinen Sikiälän kylä on nimetty Multalaksi, aivan karttaleikkeen ylälaidassa. Karvala ja Kurkela ovat keskellä itä-länsisuuntaisen tien varrella.Alhaalla kulkee vanha raja. Nykyisin noihin kyliin on näyttäisi olevan vaikea kulkea. Kartalla näkyviä vanhoja teitä ei enää ole. Mitenkään mahdotonta tuohon alueeseen tutustuminen ei ilmeisesti ole, mutta siihen olisi helposti mennyt päivä jos toinenkin.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoxXwp38H7pVUWbWklT4vK_6vimGhsV3vbCtTDWGRypqJcWRmn9fptwNcVtpiCGZ3QrWn9sj6UG4_nczk_vVhC1uO4iZtLbsShp7gQwpZjDEuYefyw-QxDd4G5KIiwXgU0MziF-p8kPrQz/s1600/Multala.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="246" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoxXwp38H7pVUWbWklT4vK_6vimGhsV3vbCtTDWGRypqJcWRmn9fptwNcVtpiCGZ3QrWn9sj6UG4_nczk_vVhC1uO4iZtLbsShp7gQwpZjDEuYefyw-QxDd4G5KIiwXgU0MziF-p8kPrQz/s400/Multala.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sama alue,uudet tiet, joiden nykykunnosta ei ole tietoa</td></tr>
</tbody></table>
Tämä kulma Kivennapaa jäi kuitenkin toisen matkan kohteeksi.<br />
Kuten tästä matkasta jäi pois myös Pietari Lahta sekä Levasovan hautausmaa. Olisikin mukava kuulla kokemuksia niiltä, jotka Kurkelan, Sikiälän ja Karvalan seudulla ovat kulkeneet.<br />
<br />
<br /></div>
<div>
<div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmrPouFi5QBk3dyf3J7w6R_OAv0d4ZW2IXCRNE42UYec2xFU5KiZSAcgI7_iW7mRqDnSFktXnKzDAuRBP39JMKfV6Bpor91tmI2qJW0mokIJstt6JURGP-SmDSJOJ-MiE2OzlCIS28s1YY/s1600/8p%25C3%25A4iv%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmrPouFi5QBk3dyf3J7w6R_OAv0d4ZW2IXCRNE42UYec2xFU5KiZSAcgI7_iW7mRqDnSFktXnKzDAuRBP39JMKfV6Bpor91tmI2qJW0mokIJstt6JURGP-SmDSJOJ-MiE2OzlCIS28s1YY/s400/8p%25C3%25A4iv%25C3%25A4.jpg" width="270" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Toinen matkapäivä</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
<br />
<br />
<br /></div>
</div>
</div>
<div>
<br />
<br />
<h3>
Matkareitti</h3>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kävimme parissa kolmessa päivässä runsaasti kyliä ja saimme hyvän yleissilmäyksen ja kävelimme kohteissa. Valitsimme siis keskeisiä kohteita, jotka ovat kohtalaisen nopeasti tavoitettavissa, eli hyvien teiden varsilla.<br />
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAJ5_sMX2W690NiwFoAfRZX3hn97WMZrkOa6qNFJRiXwsNGdbgZvnZd6lsm4ZDZEg1OQJdS14roy6lKf9P9v58llugp4nPlgZQEHtrfepJwgcIwr6c-JXWMEhGYr8hwOPukMwxhtsbvUQu/s1600/9p%25C3%25A4iv%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAJ5_sMX2W690NiwFoAfRZX3hn97WMZrkOa6qNFJRiXwsNGdbgZvnZd6lsm4ZDZEg1OQJdS14roy6lKf9P9v58llugp4nPlgZQEHtrfepJwgcIwr6c-JXWMEhGYr8hwOPukMwxhtsbvUQu/s400/9p%25C3%25A4iv%25C3%25A4.jpg" width="270" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kolmas matkapäivä</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Valitut tiet olivat pääosin hyviä, mutta väistämättä joidenkin hiekkateiden kulkemiseen meni aikaa. Kuoppia väistellessä matkanopeus vähenee.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij3JA5KZ3Z9jv821gdqS6A9DVUn9a9_6ENAHz3Xp0VgDMFsMFAiJWxiL63lsLxMKfejGkV-BC9QNuXTyVJfNnfXQlpkyF5j9QEWa2IY-DAWKjhQ5LJQTxBt5xf1upwN-rQYO2dSa_ejwOA/s1600/10p%25C3%25A4iv%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij3JA5KZ3Z9jv821gdqS6A9DVUn9a9_6ENAHz3Xp0VgDMFsMFAiJWxiL63lsLxMKfejGkV-BC9QNuXTyVJfNnfXQlpkyF5j9QEWa2IY-DAWKjhQ5LJQTxBt5xf1upwN-rQYO2dSa_ejwOA/s400/10p%25C3%25A4iv%25C3%25A4.jpg" width="270" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Neljäs matkapävä ja kotimatkalle</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
<br />
Yritimme saada hyvän yleissilmäyksen ja siinä onnistuttiin. Itse asiassa bussimatka tätä olisi tuskin voinut tarjota. Isomman joukon liikkuminen olisi mennyt toisin. Pienemmällä porukalla ja pienemmällä autolla on mahdollista päästä näistä seuduista hyvin perille.<br />
<br />
Kaikkein edullisinta olisi lähteä matkaan omalla autolla, sen hinnaksi tulee matkustajaa kohden noin puolet turistibussimatkasta. Vuokratulla henkilöpakettiautolla ja kahdeksalla matkalaisella kustannukset jäävät silloinkin selvästi matkatoimiston järjestelemää bussimatkaa pienemmäksi.<br />
<br />
Suosittelen.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/08/sipin-jalanjaljilla-pihlainen.html"><br /></a>
<b><a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/08/sipin-jalanjaljilla-pihlainen.html">Seuraava teksti: Pihlainen</a></b><br />
<br />
<a href="http://monivarinen.blogspot.fi/2015/08/sipin-jalanjaljilla-kuuterselka-lebjazje.html"><b>Edellinen teksti: Kuuterselkä</b></a></div>
monivarinenhttp://www.blogger.com/profile/14895737022527058222noreply@blogger.com0