Matkailu Kannakselle on ollut vilkasta, mutta pari viimeistä vuotta matkoja on toteutettu aiempaa vähemmän. Puhutaan, että Ukrainan kriisi ja konfliktin uutisointi on saanut kiinnostuksen hiipumaan. Kannas ja venäläiset ovat alkaneet pelottamaan. Voiko sinne enää turvallisesti matkustaa?
Mikään ei taida olla entisellään
Kävimme porukalla tutustumassa Kirjavaisen suvun entisiin asuinsijoihin. Matka oli tavallista kotiseutumatkailua laajempi perusteellinen kierteleminen Kivennavalla, Uudellakirkolla, Terijoella, Muolaassa, Kanneljärvellä...(Pervomaiskoje, Poljani, Zelenogorsk, Krasnoseiskoje, Popeda...) En havainnut väestössä tai ympäristössä mitään, joka antaisi aihetta levottomuuteen. Nämä entiset Suomen rajapitäjät näyttäytyivät ainakin meille ystävällisinä. Erikoisena seutuna monella tavalla, kuten tiedossa olikin, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoisina.
Entiset suomalaiskylät ovat aikaa sitten muuttuneet tunnistamattomiksi tai kokonaan hävinneet. Nykyinen väestöä siirrettiin etupäässä Ukrainasta. Merkkejä suomalaisajasta ei juurikaan löydy. Kun suomalaisten matkailu sinne alkoi nähtiin lähinnä neuvostotalouden syrjäkyliä. Nyt näyttäisi karjalaisten entisissä kylämaisemissa tapahtuvan taas uusi muutos. Tosin sosialismin talouden romahduksen merkitkin ovat edelleen nähtävissä.
Kiivasta rakentamista on lähes kaikkialla. Venäläinen nykyasutus ei rakennu samoilla ehdoilla kuin kadonneet karjalaiskylät. Pietarin syrjätausta on muuttumassa lomanviettokeitaiksi. On kylissä toki muutakin, mutta uusien venäläishuviloiden ja datsakylien ehdoilla seutu näyttää nyt kasvavan ja kehittyvän.
Osa tiestöstä on erittäin hyvässä kunnossa. Uusi sileä asfaltti ja leveät tiet. Sitten on karmeassa kunnossa olevia teitä ja teitä siltä väliltä. Hiekkateiden suuret kuopat ovat helpompia, vanhan asfaltin terävät montut on syytä kiertää varovasti. Teiden vaihtelevasta kunnosta johtuen tarvittava matka-aika ei ole yleensä verrannollinen etäisyyteen. Unohdetun syrjäseudun leima on monin paikoin vahvasti läsnä.
Halvasta turistikartasta ei näitä infrastruktuurin eroja juurikaan voi etukäteen päätellä. Keltainen kantatie voi maastossa oli mitä vain. Paikkakunnan kokokaan ei aina teiden kuntoa kerro, sillä tämä Pietarin lähiseutu tuntuu rakentuvan enemmän uuden kuin vanhan rakennuskannan ehdoilla.
Kuusaan Motelli
KuusaanMotelli Ala-Kuusaassa (Klimovo) oli meidän tukikohtamme matkalla, koska tuolta Muolaan kirkon pohjoispuolelta oli helppo miettiä matkareitit kaikkiin kohteisiimme. Viipurista kohti Pietaria, vanhaa Viipuri-Pietari tietä, Leipäsuon risteyksestä Hotakkaan (Streitsovo), Sudenojan kylään ja siitä Kuusaalle. Vielä alkuvuodesta tie oli huono ja kuoppainen, nyt tiellä on hyvä ajaa. Uutta tasaista päällystettä riittää koko matkalle.Kuusaan Motelli tuntuu sopivan parhaiten pienemmille ryhmille ja omatoimimatkailijoille. ajoitustiloja on 55 henkilölle, mutta epäilen kuinka motellin olosuhteet riittävät palvelemaan nopeasti ja joustavasti noin suurta määrää asiakkaita. Kuinka joustavasti ruokailu ja muut toiminnot sujuvat?
Nyt vahvistui ajatus, että omatoimimatkailu on paras tapa tutustua Kannakseen. Ihmiset ovat ystävällisiä ja kiinnostuneita alueen menneisyydestä. Kiinnostuksesta kertoo sekin, että vanhoja suomalaisia paikannimiä on nyt otettu käyttöön erilaisissa yhteyksissä. Datsa-alue on Liikola Glub, joku ravintola on Restorant Suontaka, toinen datsa-alue on Kjirkkojärvi...
Minusta suomalaisen kyläseurat voisivat aktiivisemmin lähestyä nykyistä venäläistä paikallishallintoa, tarjota yhteistoimintaa, laatia esimerkiksi hävinneelle suomalaisasutukselle muistomerkkejä. Näistä on jo hyviä esimerkkejä. Yhdessä laaditut tekstit kirjoitetaan suomeksi ja venäjäksi. Muistomerkille tai -taululle etsitään sopiva sijoituspaikka. Intressi on yhteinen, koska alueen historia kiinnostaa myös asukkaita.
Läpikäydyt kylät
Tutustuimme tai pyrimme saamaan jonkinlaisen kuvan parissa kolmessa päivässä seuraavien kylien nykytilasta. Käymämme entiset suomalaiskylät käyntijärjestyksessä olivat:
Kirjavala
Kuuterselkä
Raivola
Lintula
Patrikki
Joutselkä
Jalkala
Terijoki
Kivennapa kk
Karhula
Ahjärvi
Pihlainen
Kauksamo
Lipola
Jaarila
Kerron blogissani vaikutelmia kylien nykytilasta sekä paikan suomalaistaustasta. En kuitenkaan tämän listan järjestyksessä, vaan siinä järjestyksessä miten ne Kirjavaisten suvulle merkittäviksi paikoiksi muodostuivat. Myös asutushistoriassa keskityn Sipin jälkipolviin. Aloitan Kirjavalasta, vaikka se ei Sipin jälkipolvien kylä ollutkaan. Silti todennäköisesti ensimmäinen Kirjavaisten kylä vanhan Äyräpään rajapitäjässä. Siitä siis seuraavassa kirjoituksessani.
Seuraava teksti: Kirjavala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti