Kirjavalan kylään pääsee kääntymällä Viipuri-Pietari tieltä Kanneljärven eli Pobedan kohdalta Suulajärven eteläpäästä tielle kohti Raivolaa eli Rostsinoa. Tältä tieltä käännytään Lebjatzjen kohdalla Gorkovskojeen. Tie ylittää rautatien ja Boikovon jälkeen kääntyy jyrkästi oikealla. Sivutie, joka jatkuu mutkassa suoraan, kulkee entisen Kirjavalan maisemiin.
Emme tiedä varmasti miten nykyisen Gorgovskojen takamailla sijainnut suomalaiskylä liittyy Sipi Kirjavaiseen. Lähteissä ei ole yhteyttä Kirjavalan ja Sipi Kirjavaisen välillä, eikä myöskään tietoa Sipin vanhemmista. Uudenkirkon Kuuterselän lähellä olevan kylännimi Kirjavala, ja että siellä asui Kirjavaisia on ainoa johtolanka. Ehkä Sipi ei Kirjavalassa ole asunut, mutta oletamme kuitenkin, että hänen vanhempansa ovat sieltä lähtöisin.
 |
| Kirjavalan maisemiin vievän tien tunnistaa näistä kylteistä |
Kirjavalassa oli 1500-luvulla useita Kirjavaisten talouksia. Paavali ja Klemetti Kirjavainen mainitaan maakirjassa vuonna 1543. Vuonna 1552 todetaan Tuomas Kirjavaisen olevan nautakunnan edustajana, sekä Arent Kirjavainen, myös nautakunnan edustajana Kirjavalassa. Myöhemmissä lähteissä on muitakin Kirjavaisia. Kylä oli silti ollut pieni, vain pari kolme taloa.
Olisiko kylä saanut nimensä sinne siirtyneeltä henkilöltä? Tai tässä tapauksessa yksittäinen kaskiviljelmä. Varsin mahdollista. Mutta mistä nimi Kirjavainen? Voihan sukunimi myös periytyä paikan nimestä, Kirjavalalainen = Kirjavainen.
Kirjavala Parikkalassa
Nyt voisi ottaa esiin toisen Kirjavalan. Nimensä vuoksi sekin kiinnostaa. Parikkalassa Suomen puolella rajan pinnassa on vielä nykyisinkin Kirjavala. Tämäkin tienoo on ollut vuosisatoja Ruotsin ja Novgorodin/Venäjän rajaseutua. Ensimmäisissä rajanvedoissa näiden valtakuntien välillä Karjalan Kannas halkaistiin pitkittäin luoteesta kaakkoon vuosisatojen ajan.
Tuon Kirjavalan seudun yhteydet suuntautuivat alunperin etupäässä itään kohti Laatokan rantoja. Ruotsin valloittaessa Kannasta ja asuttaessa sitä luterilaisilla, se kytkeytyi länteen. Ruotsin laajetessa Kannakselle Parikkalan Kirjavala ei enää ollut rajalla. Mutta nyt on rajalla joka kulkee lounaasta koilliseen.
Ortodoksit olivat enemmistönä Parikkalan Kirjavalassa aina 1600-luvulle, seudun ortodoksit asuivat nimenomaan Kirjavalassa ja Rautalahdella. Heidän jälkeensä jättämiin autiotiloihin muutti luterilaisia uudisasukkaita. Uudisasukkaat siirtyivät kaskea raivaten kylästä kylään ja pitäjästä toiseen autiotilojen ja parempien elinmahdollisuuksien perässä.
Parikkalan Kirjavalan nimi ei näytä lähteissä olleen vakiintunut 1600-luvulla. Vuoden 1631 maakirjassa se oli “Joensuu eller Moise By” ja vuoden 1637 maakirjassa se oli “Mällnitza”, kylä kun sijaitsi myllyjoen varrella. Kirjavalan vesimylly lienee ollut ensimmäinen veromylly pitäjässä. Silti ei ole mahdotonta, että Kirjavala olisi asukkailleen ollut kylän ikiaikainen nimi.
Täällä ei löydy kirjallisista lähteistä Kirjavaisia. Kohonen, Soikkeli ja Naukkarinen olivat Kirjavalaan jo ennen vuotta 1618 asettuneita luterilaisia. Viereisen kylän Kesusmaan talollissuvuista mainitaan Metso vuonna 1500 myös Kivennavalla ja Metsoinen 1552 Äyräpäässä. Näillä suvuilla on siis kytkökset Kannakselle. Kirjavaisia ei täällä ole, mutta olisiko joku vienyt kotiseutunsa nimen mukanaan siirtyessään entiseen Äyräpään kihlakuntaan?
Tuon Kirjavalan seudun yhteydet suuntautuivat alunperin etupäässä itään kohti Laatokan rantoja. Ruotsin valloittaessa Kannasta ja asuttaessa sitä luterilaisilla, se kytkeytyi länteen. Ruotsin laajetessa Kannakselle Parikkalan Kirjavala ei enää ollut rajalla. Mutta nyt on rajalla joka kulkee lounaasta koilliseen.
Ortodoksit olivat enemmistönä Parikkalan Kirjavalassa aina 1600-luvulle, seudun ortodoksit asuivat nimenomaan Kirjavalassa ja Rautalahdella. Heidän jälkeensä jättämiin autiotiloihin muutti luterilaisia uudisasukkaita. Uudisasukkaat siirtyivät kaskea raivaten kylästä kylään ja pitäjästä toiseen autiotilojen ja parempien elinmahdollisuuksien perässä.
Parikkalan Kirjavalan nimi ei näytä lähteissä olleen vakiintunut 1600-luvulla. Vuoden 1631 maakirjassa se oli “Joensuu eller Moise By” ja vuoden 1637 maakirjassa se oli “Mällnitza”, kylä kun sijaitsi myllyjoen varrella. Kirjavalan vesimylly lienee ollut ensimmäinen veromylly pitäjässä. Silti ei ole mahdotonta, että Kirjavala olisi asukkailleen ollut kylän ikiaikainen nimi.
Täällä ei löydy kirjallisista lähteistä Kirjavaisia. Kohonen, Soikkeli ja Naukkarinen olivat Kirjavalaan jo ennen vuotta 1618 asettuneita luterilaisia. Viereisen kylän Kesusmaan talollissuvuista mainitaan Metso vuonna 1500 myös Kivennavalla ja Metsoinen 1552 Äyräpäässä. Näillä suvuilla on siis kytkökset Kannakselle. Kirjavaisia ei täällä ole, mutta olisiko joku vienyt kotiseutunsa nimen mukanaan siirtyessään entiseen Äyräpään kihlakuntaan?
Yhteys kirjallisten lähteiden tuolla puolen?
Parikkalan Kirjavala sijainti oli keskeinen. Lyhimmän ja helppokulkuisemman venetien Laatokalta Saimaalle muodosti Kokkolanjoki eli Hiitolanjoki. Vanha karjalainen erätie kulki Simpelejärveltä Kirjavalanlahteen, jonka itärannalta voitiin mennä Kirjavalan kautta Rautjärvelle ja edelleen Pyhäjärven suuntaan. Reitti on ollut tärkeä, sillä Kirjavalanlahteen laskee myös Suur-Rautjärvestä idästä virtaava Kirjavalanjoki. Kirjavalasta oli siis erinomaista liikkua vesireittejä pitkin kaikkiin ilmansuuntiin.Karjalan Kannaksen väestö on liikkunut vuosisatojen aikana eri syistä ajoittain voimakkaasti. Siksi myös Savon ja Viipurin Karjalan vanha sukunimistö on osoittautunut olevan suurelta osin yhteistä. Muuttoliike Karjalasta Savoon jatkui verraten pitkälle keskiaikaan ja Viipurin linnalääniä on Ruotsin vallan aikana taas asutettu Savosta käsin. Lähteistä irrallaan olevaa spekulointia, mutta silti mahdollista, että näiden kahden Kirjavalan välillä on jokin yhteys ja ehkä yhteys myös sukunimeen Kirjavainen.
Uudenkirkon Kirjavala
Jospa palattaisiin takaisin Uudenkirkon Kirjavalaan ja Gorgovskojeen. Täällä ainakin on asunut Kirjavaisia, tosin ei enää Ison Vihan eli Suuren Pohjansodan jälkeen, siis 1700-luvulla.1930-luvulla Kirjavalassa oli 40 asuttua taloa, niissä asukkaita 178. Kukaan heistä ei ollut sukunimeltään Kirjavainen. Mikään leimallisesti yhden suvun kylä se ei ollut. Kuudessa talossa asui Hietasia, kolmessa Viuhkoja, kahdessa Nikkasia ja kahdessa Peippoja. Muiden talojen väki oli yksittäisiä sukunimiltään. Kouhia, Piironen, Airaksinen, Vesterinen, Törni, Vartiainen, Nylander, Krieth, Haapanen, Lempiäinen, Havia, Paju, Hussi, Kakko, Juvonen, Toivonen, Nurmiainen, Karvonen, Mero, Seppänen, Ripatti, Mononen, Riski.
Missä Kirjavaiset olivat Uudellakirkolla?
1930-luvulla sukunimeltään Kirjavaisia asui Uudellakirkolla Kirkkojärvellä, Mäkienmäellä ja Linkassa. Vuonna 1902 syntyneen Aleksanteri Kirjavaisen poikapolvet jatkuvat tähän päivään. Hän oli 1600-luvulla eläneen Nuutti Kirjavaisen jälkeläisiä. Jospa hänen poikansa ja pojanpoikansa Y-DNA voisi vielä paljastaa yhteyden Sipi Kirjavaiseen, Kivennavan Kirjavaisten kantaisään.
Kirkkojärvellä asui myös Sipin Kirjavaisen jälkipolvea, mutta Nikkasina ja Paavolaisena.
Kirkkojärvellä asui myös Sipin Kirjavaisen jälkipolvea, mutta Nikkasina ja Paavolaisena.
Mukavan näköistä seutua
Risteyksessä on taloja ja pari isoa kylttiä, jotka osoittavat kohti Kirjavalaa. Toisessa kerrotaan Mini-Market kaupasta 200 metrin päässä, toisessa ratsastustilasta 800 metriä eteenpäin. Pieni kyläkauppa onkin vasemmalla heti risteyksen jälkeen. Kaupan jälkeen suoraan jatkuvaa sivutietä ajamalla päästään mäelle, jossa Kirjavalan talot ovat sijainneet. Tie jatkuu vielä mäen alle. Sieltä löytyy risteyksessä luvattu hevostila ja pari muuta taloa.
Kirjavala on nykyisinkin asuttu taajama, jossa on vanhempaa ja uudenpaa rakennuskantaa, ilmeisesti osa vakinaisessa asuinkäytössä. Pihapiirit ja talot ovat siistejä ja hoidettuja.
Seuraava teksti: Uudenkirkon Kuuterselkä
Edellinen teksti: Sipin jalanjäljillä: Kuusaan Motelliin
Kirjavala on nykyisinkin asuttu taajama, jossa on vanhempaa ja uudenpaa rakennuskantaa, ilmeisesti osa vakinaisessa asuinkäytössä. Pihapiirit ja talot ovat siistejä ja hoidettuja.
Seuraava teksti: Uudenkirkon Kuuterselkä
Edellinen teksti: Sipin jalanjäljillä: Kuusaan Motelliin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti