Matka 1500-luvulta 1900-luvulle

Tässä pieni matkailumainos. 

Kalevi Hyytiän isännöimä matka on erilainen katsaus Kannaksen suomalaiseen talonpoikaiseen historiaan.Vielä ehdit ilmoittautua reissulle, joka järjestetään elokuussa. Pirkko Hyytiä ottaa vastaan ilmoittautumisia toukokuun puoliväliin tai niin kauan kuin paikkoja riittää.

050 5442854
pirkko.hyytia@kivennapa.fi

Varaa paikka mielenkiintoiseen historiankatsaukseen, jossa saat paikan päällä peilata nykyisyyttä menneisyyteen.

Uudenkirkon Kirjavala

Kirjavaisten suvun alkujuuret johtavat Kirjavalaan. Kirjalliset lähteet alkavat vuodelta 1543. Tuolloin Kirjavalassa oli kaksi Kirjavaisten taloutta, Paavali ja Klemetti Kirjavainen. 1552 lähteessä mainitaan Tuomas Kirjavainen nautakunnan edustajana ja toisaalta Arent Kirjavainen, myös nautakunnan edustaja.
Nykyisin entisen Kirjavalan alueella on postitoimisto ja tien päästä avautuu näköalapaikka Kirjavalan alueelta etelelän suuntaan. Kylän venäläinen nimi Gorkovskoje on annettu Maksim Gorkin mukaan. Poliittinen aktivisti, kirjailija ja kirjallisuuden sosialistisen realismin perustaja vietti täällä aikaansa ennen Suomen itsenäistymistä.

Uudenkirkon Kuuterselkä

Sipi Kirjavainen on Kivennavan Kirjavaisten kantaisä. Sukukirjassa esitellään 12301 hänen jälkeläistään. Sipi ja hänen vaimonsa Seikka asuivat 1600-luvun alussa Uudenkirkon Kuuterselällä.

Kuuterselällä syntyi myös hänen poikansa Matti Kirjavainen. Sipin vanhemmista ei ole toistaiseksi varmaa tietoa. Varsin todennäköisesti kuitenkin hän ja hänen veljensä Heikki ovat asuneet lapsuudesta asti Kuuterselällä. Sipin kaikki pojat Tuomas, Heikki, Matti ja Erkki ovat syntyneet Kuuterselällä parinkymmenen vuoden aikana 1590-1600 luvuilla.

 Ennen sotia Kuuterselän kylä oli laaja, mutta nyt se on kutistunut järvien ympäröimään pientaloasutukseen. Kylä koostuu vanhoista suomalaistaloista ja uusista datsoista.

Terijoki

Matkan kaikki kolme yötä yövytään Terijoella. Terijoella on edelleen paljon suomalaisen historian nähtävyyksiä. Kalevi Hyytiä kertoo myös Terijoelle muuttaneista Kirjavaisista.

Kivennavan Kurkela

Sipi Kirjavainen hankki 1600-luvulla omistukseensa tilan Kurkelasta, mutta ei koskaan itse sinne muuttanut. Sitä isännöi Matti Sipinpoika Kirjavainen ennen muuttamistaan Karvalaan ja nimismiehen virkaan. Matin pojan Heikki Matinpojan kaksi vanhinta poikaa Matti Heikinpoika ja Juho Heikinpoika syntyivät Kurkelassa.

Kurkela

Tänään hieno Maksalahden kylä on Kannaksen kauneimpia kyläkokonaisuuksia entisen Kurkelan mailla. Lahden nykyinen nimi on Buhta Kljutsevskaja. Suomalainen rakennuskanta on säilynyt noin viiden kilometrin matkan lahden rantaan.

Kivennavan Karvala

Karvala sijaitsee Lintulan luostarista kolmisen kilometriä pohjoiseen. Karvalassa toimi ensin Matti Kirjavainen ja sitten hänen poikansa Heikki nimismiehinä. Suuret Kuolonvuodet 1600-luvun lopussa ja Isoviha 1700-luvun alussa autioittivat Karvalan. Siellä ei ollut enää mitään. Kirjavaiset olivat ennen näitä tapahtumia luopuneen nimismiehen toimestaan ja muuttaneet Sikiälään.

Ennen sotia Karvalassa asui nelisenkymmentä perhettä. Nykyisin Karvalassa ei ole asutusta.

Kivennavan Sikiälä

Heikki Matinpoika Kirjavainen (1610-1670) elivät loppuelämänsä Sikiälässä ja kasvattivat siellä kuusi poikaansa.

Sikiälän kylän nimi muuttui historiansa aikana Multalaksi. Se sijaitsi Siesjärven eteläpäässä. Nykyisin paikalla ei ole asutusta.

Kivennavan Joutselkä

Joutselkä muistetaan Vanhanvihan aikaisesta vuoden 1555 taistelusta, jolloin ruotsalaisten (suomalaisten) 500 miehen joukko pysäytti ja löi takaisin yli kymmenen kertaa suuremman venäläisjoukon.

Kirjavaisten suvun kantaisän Sipin nuorin poika Erkki (1600-1660) muutti Joutselkään. Isovihan aikana venäläiset voittivat taistelun 1703 Joutselän maastossa. Kylä tuhottiin eikä Joutselässä asuneista Kirjavaisista ole enää merkintöjä lähteissä Isovihan jälkeen.

Joutselän itäpuolella on entinen valtakunnanraja, joka periytyi suuriruhtinaskunnan ajalta.

Kauksamo-Riihisyrjä-Pihlainen-Ikola-Raivola

1700-luvulla Kirjavaisia alkoi olla Kivennavan eri kylissä. Käymme Kauksamossa ja Riihisyrjässä. Keskeinen Kirjavaisten kylä Pihlainen jää käymättä, mutta siitä kerrotaan matkan aikana paljon. Pihlaisiin pääsee kesäkuussa Jorma Kirjavaisen järjestämällä Pihlaisten kyläseuran matkalla.

Pietari Lahta

Pietari veti 1800-luvulla itäsuomalaisia puoleensa kuin Amerikka pohjanmaalaisia. Erityisesti Kannakselta lähdettiin työn perässä Venäjälle ja etupäässä juuri Pietariin.  Lahtan kylän asukkaista oli 1900-luvun alussa puolet suomalaisia.

Sukukirjassa esiteltyjä henkilöitä asui erityisesti Pietarin Lahtassa. Lahta on upealla paikalla Tulemajärven lahden pohjoisrannalla. Tie sinne kiemurtelee vanhojen talojen keskellä. Luonnonkauniilla paikalla on perinteinen kylä.

Levasovan hautausmaa

Neuvostoliiton kansantalouden viisivuotissuunnitelma 1933-1937 sisälsi "kapitalistisen aineksen lopullisen eliminoimisen". Kaikesta epäluotettavasta oli määrä päästä eroon ja paranoidisessa ilmapiirissä suhtautuminen muihin kansallisuuksiin muuttui. Venäläisyydestä poikkeava näytti epäilyttävältä.

Levasovan hautausmaalla lepää 50 000 Stalinin vainoissa surmattua. Hautausmaalla on myös suomalaisten muistomerkkien aukio. Vuosina 1937-1938 Leningradissa teloitettiin yli 3000 suomalaista "vakoojina, terroristeina ja tuhotyön tekijöinä."

Valkjärvi

Kirjavaisten poikapolvea siirtyi Valkjärvelle 1800-luvun puolivälin tienoilla. Näistä ja monista muista Kalevi kertoo bussissa.

Luonnonnähtävyyksistä tärkeimpiä on Suontaanjoen syvä laakso. Tie Valkjärven ympäri tarjoaa kauniiden maisemien ohella hyvän kokonaiskuvan Karjalan luksushuviloista. Valkjärvessä on hyvä käydä uimassa, joten uimakamppeet mukaan.

Muolaan Telkkälä ja Kannila

Myös Muolaassa asui Kirjavaisia. Osa oli Kivennavalta muuttaneita, osa Muolaan Kirjavaisia. Muolaan Kirjavaisten kantaisä Heikki Kirjavainen (1680-1739) oli mitä ilmeisemmin lähtöisin Uudenkirkon Kirjavalasta, mutta yhteistä lenkkiä Sipin kanssa ei vielä tunneta.

Yksi suku kertoo muidenkin sukujen tarinaa

Kalevi Hyytiä kertoo meille matkan aikana laajasti Kannaksen kylien historiaa. Näkökulma kulkee talonpoikaisuvun vaiheissa, mutta avautuu yleisemmäksi koko Kannaksen historian tarkasteluksi.  Pirkko Hyytiä organisoi ja vastuullisena matkanjärjestäjänä on Pohjolan matkatoimisto.

Osallistujille jaetaan matkan aikana runsaasti tietoa.  Toukokuun jälkeenkin voi ehkä vielä joku saada peruutuspaikan, mutta varaa sinä paikkasi jo nyt.