Ylen historiasivuilla äänestettiin parhaimmasta historiablogista. Voittajaksi tuli Laitasaari. Se blogi on minullakin ollut tuossa oikean laidan linkeissä, vaikka ei olekaan varsinainen sukuhistorian blogi.
Voittaja on mielestäni kunniansa ansainnut. Itse äänestys sen sijaan oli huitaistu juuri niin huolimattomasti verkkoon kuin nettiäänestys voidaan laittaa. Kummallista ettei niinkin iso toimija kuin YLE ole tehnyt sitä yhtään huolellisemmin. Kutakin ehdokasta sai äänestää kuinka monta kertaa vain halusi tyhjentämättä edes selaimen välimuistia.
Tähän nähden äänestäneitä on ollut käsittämättömän vähän. Eikö historia kiinnosta ihmisiä?
Kirjoitan tästä siksi, että voittanut blogi kannattaa mielestäni huomioida. Kysymyksessä on blogi Laitasaaren kylän historiasta. Kyläblogeja on varmaan muitakin, mutta tätä blogia tehdään yhteystyössä ja se on merkillepantavaa. Kirjoittajia on pitkä liuta. Tässä olisi esimerkkiä luovutetun Karjalan kyläseuroille, niillekin joilla on kyläkirja tehtynä ja niille joilla kirja on vasta suunnitteilla.
Ei muuta kuin toimeen. Pari puuhamiestä laatimaan rakenne blogille ja keräämään alustavia taustatietoja. Sitten muutkin kyläseurassa toimivat voivat viedä sinne omia tietojaan. Verkko on erittäin hyvä väline tiedon jakamiseen ja yhteistyössä tuottamiseen. Lukijoita ja kiinnostuneita tulee kun tietoa viedään elävään ympäristöön, blogiin, joka päivittyy säännöllisesti.
Tuossa äänestystuloksesta kummastuttaa vielä sukuhistorian jääminen sivuraiteille. Sukututkijan loppuvuosi on sisällöltään monipuolinen ja laaja-alainen ja niin tiuhaan päivittyvä, että sen olisi uskonut saavan enemmän huomiota tässä yhteydessä. Mutta pienihän tuo äänimäärä on kaikilla muillakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti