http://www.kirjavainen.fi/sukukirja.html

22.12.2013

Joululeikeistä Karjalassa


Tammikuussa 1882 Suomen Wirallisessa lehdessä kerrottiin Viipurin läänissä hypittävän hillittömiä joululeikkejä. Kirjoittaja paheksui moista elämää, jota vertasi Oulun seudun säädyllisiin tanssitapoihin. Viipurin läänin kansanhuvit ovat
'alkuperäisessä törkeydessään' hänelle kauhistus. Tuohtumuksen alla on kuitenkin varsin elävä kuvaus vanhoista kannaslaisista joululeikeistä.

Jäljensin kirjoituksen kokonaan niin ei tarvitse lehtileikkeleiden präntistä sitä tavailla.

Joululeikit Itä Suomessa

Kussakin paikkakunnassa on Suomen kansalla omat tapansa nuorison huvituksia varten. Tanssiminen, monella eri tavalla on yleinen koko maassaja Oulun läänissä ovat tanssihuvit enimmän siveellisiä, sillä varsinkin Oulun tienoilla tavottelee kansa seurata vallassäätyläisten tanssitapoja. Siellä noudatetaan myöskin kaikissa nuorison huvitiloissa vallan siistiä käytöstä, joissa aina tanssin lomassa sadaan kuulla moniäänistä laulantoa. Niin sivistyneitä kansanhuveja ei muissa maamme paikkakunnissa tavata kuin Oulun ympäristösä ja osaksi jo muissakin paikoilla Oulun läänissä. Riitoja ja tappeluksia niissä ei tapahdu tuskin nimeksikään kuten se useasti muiden paikkakuntain leikki- ja tanssipaikoissa on tavallista. Mutta kaikista suurimmassa määrin eroavat kansanhuvit ja leikit Itä-Suomessa Viipurin läänissä.

Täällä ilmestyvät ne aluperäisessä törkeydessänsä, jota ei aika eikä vallasihmisten esimerkit ole ensinkään tahkoneet. Joulujuhlat vuoden ajassa saavat näistä leikeistä suuremman määrän osaksensa. Jo viikkoja ennen joulua tilataan soittajat ja parhaimmat kummitusten tekijät suurimpiin kyläkuntiin. Että nämä "joululeikit" tulisivat oikein mahtaviksi varustetaan viinaa niin runsaasti saatavaksi ettei se lopu joulunpyhinä, eikä sen kaupittelemista pidetä ensinkään vikana, josta seuraa ettei sitä koeteta salatakaan. Yhtenä joulupäivänä ei pidetä mitään leikkiä. Silloin käydään kirkossa ja iltapuoli istutaan eli nukutaan kotona. Mutta Tahvanan päivänä ollaan jo aamulla aikaisin liikkeessä ja heti puolisen syötyä alkavat joululeikit tanssin ja monenmoisten kummitusten kanssa, jossakin mahtavasta talosta tahi mökistä, missä on viinaa saatavana.Sitten alkaa tulla kosolta kansaa kokoon molemmista sukupuolista vanhemmista ihmisistä aina kävelemään pääsevään lapseen asti. Joku kynttilä antaa huoneelle puolihämärän valon, soittaja asettuu paikallensa ja alkaa soittaaa maan polkkaa, valssia, ryssää, engelskaa, sappua niin kiireesti, että se sitä on pöllyä ja töminätä kun siinä mennään. Yleinen huuto ja räiske antaa tälle tanssille omituisen - jopa hirvittävän vaikutuksen.Kun tällä tavalla on joku aika tanssittu niin levätään ja otetaan virvoituksia, jolla ajalla tytöt alkavat niinkutsutun rinkitanssin. Siihen liittyvät pojat ja alkavat oikein huutamalla laulamaan vanhoja siveettömiä rakkauslauluja, joissa kylläksi hävyttömät sanat herättävät kuulijoissa imelää naurua, eikä ringissä olevat tytötkään kammoksu semmoisia virsiä vaan huutavat niitä yhtenä poikain kanssa.Sitten kun kyllästytään tämmöiseen niin alkaa taas tanssin töminä, jota pitkitetään siksi kunnes joku veitikka tulee hullunkurisena "joulukummituksena" tanssitupaan. Näin rehmitään koko yö, jonka lisäksi vielä joulupukit kulkevat ympäri tupaa ruisoljista punomalla tehdyt patukat käsissä, joilla hosuvat ja lyövät ketä sattuu. Tapahtuupa usein, että heikoimmat saavat semmoisessa leikissä pahoja vammoja.
Viipurin tienoilla on tapana näissä joululeikeissä pitää jonkinlaista teatteria. Jos joku talonhaltia kyläkunnassa on myöhästynyt kesätöistään; kynnössään, kylvössään, heinänniitossaan tahi elonkorjuussa, niin joku joukosta rupee siksi semmoiseksi isännäksi ja matkii kaikki hänen puheensa, liikkeensä  ja toimensa semmoiseksi kuin itse työssä ovat tapahtuneet.Semmoinen isäntä on sillä kerralla oikein mokomassa muokassa noiden Joulupukkien pilkattavana.

Muutamat näistä Viipurintienoon joululeikeistä ovat jotenkin huvittavia sekä viehättäviä, jota vastaan taas toiset ovat sangen riettaita ja inhottavia puheissa, lauluissa ja tavoissa. Kuolemanjärven ja Uudenkirkon puolella mainitaan joululeikit olevan vielä enemmän roskasia kuin muualla. Mutta pidettäköön niitä missä hyvänsä, niin roskasia ovat ne hengeltänsä ja olisivat siis jo hyljättävät. Varsinkin tytöt tulevat niissä kuulemaan ja oppimaan paljon pahaa, eikä siinä kaikki, mutta ne tulevat noiden puolivillein poikain käsissä revityiksi ja raastetuiksi juuri kuin rääkättävät, sillä siveellistä käytöstä ja kohtelua ei tunneta joululeikeissä; se on vanha asia.
Kuinka syvälle nämä lapsuudessa totutut joululeikit ovat istuneet kansan sydämiin ymmärretään jo siitäkin kun ennen joulua ei ole sitä asuntoa, missä ei valmisteta joululeikkeihin tarvittavia vaatteita ym ja jälkeen joulun taas puhutaan siellä tapahtuneista kummallisista seikoista, juuri kuin jostain hyvin ylevästä tapahtumasta. Suuren Peron kylässä Viipurin pitäjässä olivat nuoret miehet viime joulunajan viideksi päiväksi tilanneet soittajan 16 markalla, jonka lisäksi vielä oli vapaa kyyti ja ruoka annettavan soittajalle. Sattuipa tämän kuultuansa eräs paremman huvituksen harrastaja sanomaan näille soittajan tilaajille: "Heittäkää pois koko semmoiset joululeikit ja tilatkaan niihin tarvittavilla rahoilla Uusi Suometar ja Ilmarinen, niin saatte niistä koko vuodeksi huvitusta - ja semmoista huvitusta mikä valaisee ymmärryksenne tuntemaan parempia asioita kuin tämän kansan siveettömät joululeikit."Tähän esitykseen vastattiin hänelle jyrkällä kietämisellä näin: "Vaikka emme näkisi sinä ilmoisna ikänä yhtään sanomalehteä, niin emme sittenkään heitä joululeikkiä pitämättä, emmekä niitä unhoita sanomalehtien rinnalla."Tähän ei voinut esittelijä muuta kuin sukutella tuommoisten ihmisten typeryyttä, joilla jokapäiväinen leipä on toisen työllä ja rahdinajolla saatava, ja mitä siitä yli jääpi, se tuhlataan turhanpäiväisissä joululeikeissä, joiden rinnalla kaikki paremmat ja hyödyllisemmät ostettavat saavat olla syrjässä.
Emme yhtää katsoisi sopimattomiksi näitä kansantapoja - jos niiden rinnalla noudatettaisiin tuota kaunista neuvoa:Jos sinä yhtään huvitusta ruokit, niin älä toistakaan unhoita, sillä et sinä tiedä kokemattomana päättää kumpi niistä on parempi. 
Jos nimittäin joululeikit pidettäisiin välttämättömän tarpeellisina niin niiden tähden ei kuitenkaan pitäisi hyljätä henkisiäkään huvituksia joita saadaan kirjoista ja sanomalehdistä. Kuin kansa kerran tutustuisi kirjallisuuteen niin eipä kauan viipuolisi ennen kuin se leikit ja huvit puhdistuisivat - ne tulisivat siveellisimmiksi eivätkä olisi ensinkään esteinä henkisille huvitusriennoille. Perustettakoon kaikissa Itä Suomen seurakunnissa lukuyhtiöitä ja hyviä kansankirjastoja - ne ovat ne ainoat välikappaleet, jotka voivat kansassa herättää lukuhaluja ja parempia kansan huvituksia.

"Niin on totinen kun tuohenkettäjä" sanoisi varmaan kivennapalainen.   Suuri oli vimma siistiä kansasta pois sen vanhat perinteet.

Toista esimerkkiä en ryhdy jäljentämään, laitan linkit kuitenkin niin jää niiden etsimisen vaiva. Viipurin Uutiset julkaisi toukokuussa joulunviettokuvaukset jatkokertomuksina. Pienet pyhät. Entisten tapain kuvaus Itä-Suomesta. Näitä vanhemmilla puukstaaveilla eli fraktuuralla kirjoitettua oppii kyllä aika nopeasti lukemaan. Sen jälkeen voi etsiä lisää lukemista Historiallisista sanomalehdistä.
Pitääpä itsenikin ottaa tarkempaa selkoa noista joululeikeistä. Vaikuttavat mielenkiintoisilta.

08.05.1888   Wiipurin Uutiset no 105
 09.05.1888   Wiipurin Uutiset no 106
10.05.1888   Wiipurin Uutiset no 107
 13.05.1888   Wiipurin Uutiset no 109
16.05.1888   Wiipurin Uutiset no 111
17.05.1888   Wiipurin Uutiset no 112

Hyvää ja rauhallista joulua itse kullekin.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti