http://www.kirjavainen.fi/sukukirja.html

4.10.2015

Sipin jalanjäljillä: Karhula - Волочаевка


Pihlaisten pellot näkyvät Karhulaan.
Jaarilan naapurikylän Karhulan kautta pääsee myös kävelemään entisen Pihlaisten kylän maille. Tämäkään kylä ei suoraan ole matkan teeman mukainen. Tarkoitushan oli kierrellä Sipin poikapolvien asuttamia kyliä. Mutta Pihlaisten naapurikylänä Karhula silti oli Kirjavaisten suvun kannalta merkityksellinen.

Tässä kylässä on vielä jonkin verran säästynyt suomalaista rakennuskantaa. Kylä on rauhallisen oloinen, rakennukset ja ympäristö hyvin hoidettuja.


 Karhun kylä


1500-luvulla Kivennavan pitäjän nimi oli Hanttula. Kirkkokin sijaitsi Vuotjärven rannalla. Vuotjärven kylässä asui tuolloin sukuja Karkoinen, Savolainen, Hanttuinen, Soittu, Karhu, Lempiäinen, Honkainen, Karnainen, Metsoinen ja Hepopää.

Vuotjärven rantakylät Soittola, Hanttula ja Karhula on vuodesta 1605 lähtien mainittu Muolaan kylinä, ennen ne kuuluivat Kivennapaan.

Järven toisella rannalla sijaitsi Kivennavan Rantakylä. Kaikki myöhemmin Sipin jälkipolven asuinsijoja.

1600-luvun alussa Karhulassa asui Hämäläisiä, Hanttusia, Rättöjä ja Soittoja. Saman vuosisadan puolivälissä Karhulassa asui Karhuja, muita sukuja ei siellä enää tuolloin ollut.

Moisanderin suku 

Isovihan jälkeen 1700-luvulla Karhulan tiloja asuttivat Karhut, Brasket ja Moisanderit. Sukupolvien mittaan muita sukunimiä tuli ja meni, mutta Moisanderit pysyvät. Naapurikylään Hanttulaan tuli 1900-luvun alussa yksi Kirjavainenkin. Karhulaan ei Kirjavaisia tullut, kuten ei tullut Jaarilaankaan.

Lyhyen kävelymatkan päässä kummastakin näistä kylistä on Pihlainen, jossa Kirjavaiset olivat pääasiallinen suku. Mutta kun Kirjavaisten pojat lähtivät kotikylästään Pihlaisista niin tänne lähikyliin he eivät tulleet. Tyttäret kyllä tulivat.

Karhulan suku oli nyt Moisanderit. Myös kaikki täällä syntyneet Sipin jälkipolven edustajaa olivat kaikki sukunimeltään Moisandereita.



Kirjavaiset ja Moisanderit

Ensimmäinen yhteys Kirjavaisten ja Moisanderien sukuun muodostui jo 1700-luvulla. Vuonna 1777 Johanna Kirjavainen Pihlaisista (1758-1811 sukukirjassa taulu 116) avioitui Karhulaan Antti Moisanderin kanssa (1752-1794). Antti Moisanderin vanhemmat olivat Tuomas Moisander ja Maria Virolainen. Antin isänisä oli Aapraham ja isänäiti Helena Vartiainen. Aapraham oli kolmasti aviossa. Hänellä oli oli 9 lasta ja heistä kuudella jälkikasvua.

Antti Moisanderilla ja Johanna Kirjavaisella oli kahdeksan lasta ja 27 lastenlasta. Moisanderin sukukirjassa heidät on nimetty Helena Johansdotter Moisander ja Henrik Paulsson Kirjavainen. Tähän sukukirjaan on löytänyt tiensä viisi lasta. Johannan ja Antin lapsenlapsia ei Moisanderin sukukirjassa enää mainita, eikä näin ollen muitakaan jälkeläisiä.


Neljä Johannan ja Antin lapsista avioitui. Heistä Niilo (1779-1825) ja Olavi (1792-1862) jäivät Karhulaan. Niilolla ja Olavilla oli kummallakin seitsemän lasta.

Niilon tytär Hanna (1808-1873) avioitui Pihlaisiin Murtosille. Hanna poika Pietari Murtonen (1842-1916) eli lampuotina Pihlaisissa ja haki vaimokseen Eeva Kakin (1845-1907) Rantakylästä. Heidän esikoisensa Helena (1867-1933) avioitui Tuomas Kirjavaisen (1863-1899) kanssa. Nuorin Pietarin ja Eevan lapsista oli Antti Murtonen, jonka tässä blogissani olen jo pari kertaan maininnut aiemminkin.

Myös Karhulan Moisandereiden tyttöjä avioitui Kirjavaisille Pihlaisiin. Sukujen välillä käytiin hakemassa puolisoita, mutta koskaan eivät Kirjavaisen pojat päässeet kotivävyiksi Karhulaan. Kuten eivät Jaarilaankaan.

Sukuyhteydet Moisanderiin ovat sekä suoria, että usein mutkan kautta syntynyt. Naisten sukunimihän vaihtui joka sukupolvessa. Kakki, Nokkonen, Susi, Murtonen esimerkkeinä Kirjavaisten ja Moisandereiden välillä olevista sukunimistä.

Moni sukuyhteys Kirjavaisista Moisandereihin kiersi Pihlaisista Karhulaan myös lähikylien kautta.

Sukujen liitokset ovat vahvat vierekkäin sijainneiden kylien välillä. Siksipä onkin merkille pantavaa, että Kirjavaisten poikia ei siirtynyt Muolaan puolen lähikyliin, kauemmaksi heitä kyllä muutti vävyiksi ja talonpojiksi.

Vaikuttaa siltä, ettei yöjalassa käyty naapurikylissä, eikä Kihuissa kirkonmäellä poika laittanut puukkoaan naapurikylän tytön vyössä kiikkuvaan tuppeen. Kanssakäymisissä ja avioliittojen solmimisissa oli ilmeisen tarkat normit kylien ja sukujen kesken.


Karhulassa


Seuraava teksti: Terijoki

Edellinen teksti: Jaarila




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti