http://www.kirjavainen.fi/sukukirja.html

29.9.2015

Sipin jalanjäljillä: Jaarila Lehtokylä - Ключи


Jaarila ja Lehtokylä olivat peräkkäin ja kiinni kasvaneita kyliä Muolaan kaakkoisosassa. Ne kuuluivat Muolaan Ylämaahan.  Ylämaan alueeseen kuuluvat lisäksi Kallainen, Heimala, Selola, Pihkala ja Sakkala.

Nykyisin Jaarilassa ja Lehtokylässä ei ole asutusta. Entisten kylien maille on kuitenkin rakentumassa huvilakylä. Alueen tiet, katuvalot ja ilmeisesti kunnallistekniikkakin on valmiina, mutta vain pari datsaa on toistaiseksi pystytettynä. Muut tontit näyttävät siltä, kuin rakentamista ei niissä vähään aikaan olisi odotettavissakaan. Ainakaan mitään perustustöitä tai rakennusmateriaalia ei alueella näytä olevan. Ei muuta kuin kaksi puolivalmista datsaa ja yksi lasten leikkipuisto.

Alue on vielä rakentamatta, mutta leikkipuisto on valmiina.
Rakentamisen hiljaiseloa on jatkunut toista vuotta. Alueelle pääsee kuitenkin ajamaan. Portti sulkee alueen, mutta ystävällinen portinvartija päästää kotiseutumatkailijat portista, kunhan he kertovat, millä asialla liikkuvat.

Tonttien nurkkapaalujen välistä kulkevaa autiota hiekkatietä ajetaan pari kilometriä. Aivan alueen toisella laidalla on vesikattoon nostettu, mutta sen jälkeen kesken jäänyt iso hirsihuvila. Tuon huvilan takaa pääsee kulkemaan traktoritietä Pihlaisiin.



Pihlaisten naapurikylä

Jaarila oli Kivennavan ja Muolaan pitäjien rajalla, aivan Pihlaisten kyljessä sen pohjoispuolella. Pihlainen oli Kivennapaa, Jaarila Muolaata. Pihlaisissa asui etupäässä Kirjavaisia tai jotakin kautta Sipin jälkipolveen kuuluvia.

Jaarilaan ei muuttanut kotivävyksi tai muutenkaan ainuttakaan Kirjavaista Pihlaisista. Minusta tämä on merkittävää. Näyttäisi siltä, ettei muunkaan nimisiä Sipin jälkipolven edustajia olisi tullut suoraan Pihlaisista Jaarilaan. Kaksi lähes toisissaan kiinni olevaa kylää, mutta jostain syystä kovin kaukana naimakauppoja ajatellen.

Pihlaisista jonkin verran kauempana olleissa naapurikylissä Ahjärvellä tai Rantakylässä pojat olivat saaneet useinkin morsiamia Pihlaisista. Ja toisinpäin, Pihlaisiin haettiin morsiamia näistä kylistä. Mutta ei Jaarilasta eikä Lehtokylästä.

Olisiko pitäjänraja selityksenä naimakauppojen vähyyteen? Jaarilasta tai sen takaa Lehtokylästä haettiin Pihlaisiin puoliso kummastakin vain pari kertaa.

Kakit ja Moisanderit

Vaimonsa naapurista pitäjänrajan takaa haki Matti Kirjavainen (1717-1787). Hänen ensimmäinen vaimo oli Kaarina Parikka Lehtokylästä. Tästä sukuhaarasta tuli myöhemmin Sipin jälkipolvea Jaarilaan.

Matti Kirjavaisen toisesta avioliitosta Ahjärveläisen Anna Kopran kanssa syntynyt Johanna Kirjavainen (1758-1811) avioitui Antti Moisanderin kanssa Karhulaan. Heidän tyttärensä Riitta Moisander (1788-1851) avioitui jaarilalaisen Antti Kakin kanssa. Heidän jälkipolveaan asui Jaarilassa.

Johannan ja Antin nuorin tytär Maria Kakki (1829-1898) avioitui karhulalaisen Mikko Moisanderin kanssa. Mikko tuli Karhulasta kotivävyksi Jaarilaan. Heidän lapsistaan kaksi haki puolisonsa Kakin suvusta. Juhana Moisander avioitui Hilda Kakin kanssa ja Vilhemin vaimo oli Maria Kakki. Kaikki Jaarilasta.

Sipin jälkipolven edustajat Jaarilassa olivat lähes kaikki Kakkeja ja Moisandereita. Yksi poikkeus löytyy. Pihlaisissa vuonna 1795 syntynyt Maria Kirjavainen avioitui Tuomas Halosen kanssa Jaarilaan ja he saivat neljä lasta. Tuomas ei kuitenkaan ollut syntyjään jaarilalaisia.

Antti Pyykkö (1879-1957) haki vaimonsa vuonna 1906 Jaarilasta, Hilda Kakin, Juhana Topiaanpoika Kakin talosta. Antin kulkemiset Jaarilassa ovat päässeet sanomalehtiinkin. Antti Pyykkö oli Antti Antti Murtosen ohella pelättyjä puukkojunkkareita Pihlaisista.

Juha Rajalan kymmenisen vuotta sitten julkaistun väitöskirjan Kurittajia ja puukkosankareita, väkivalta ja sen kontrollointi Kannaksen rajaseudulla 1885-1917 mukaan kylätappelut olivat yleisiä naapurikylien välillä ja vihollisuudet kehittyivät erityisen katkeriksi Kivennavan Pihlaisten ja Muolaan Jaarilan välillä. Ehkä piti olla Antti Pyykön kaltainen tappelupukari ennen kuin uskalsi lähteä Pihlaisista Jaarilaan vaimon hakuun.

Näkymä Jaarilasta Pihlaisen suuntaan. Ennen kylät näkyivät hyvin toisilleen puronnotkon toisella puolen.

Jaarilan ja Lehtokylän alueille tulevan datsakylän esittelytaulu. Portti alueelle on vasemmassa laidassa,

Seuraava teksti: Karhula

Edellinen teksti: Ahjärvi