Terijoki 1902 (Kartta Veli-Pekka Sevónin kokoelmista) |
Terijoki eli Zelenogorsk on vilkas turistipaikka. On ollut siitä lähtien kun Pietarin porvaristo ryhtyi tänne kesähuviloitaan rakentamaan. Pietariin on lyhyt matka ja hallinnollisesti Zelenogorsk taitaa ollakin osa Pietaria nykyisin. Jos sattuu tulemaan väärään aikaan, kuten me nyt, niin loputtomat autojonot pietarilaisia viikonlopun viettäjiä täyttää koko kaupungin.
Terijoelle Sipin jälkipolvea ajautui vähän alle sata. Melko runsaasti siis, mutta vasta 1800-luvun puolivälistä alkaen.
Terijoesta puhuttaessa tarkoitetaan muutamaa Itämeren rantamilla sijainnutta kylää, jotka 1910 erottuivat Kivennavasta omaksi pitäjäkseen. Alue oli viljelysmaaksi kehnonpuoleista hiekkakangasta, Alunperin Tervajoeksi kutsuttu. Iso vesisaha täällä pyöri jo 1500-luvulla tuottaen lautoja Viipurin tarpeisiin. Muuten tuon ajan tervajokiset elivät etupäässä kalastamalla ja hylkeenpyynnillä.
Pietarin läheisyys ja ennen kaikkea radan rakentaminen Hämeenlinnasta Pietariin toi tänne runsaasti uutta asutusta. Pietarilaiset huvila-asukkaat kansoittivat Terijokea, Raivolaa ja näiden lähiseutuja, pääosin radan varren kyliä. Tämä tarjosi runsaasti työtilaisuuksia kivennapalaisväestölle, mutta muutti myös monin tavoin asioita seudulla.
Terijoki ja lähiseudun kylät kokivat nopeasti vanhan emäpitäjänsä riippakiveksi itselleen. Ensin perustettiin Terijoen seurakunta 1909 ja myöhemmin siihen liittyivät myös Puhtulan, Haapalan, Tyrisevän ja Kuokkalan kylät 1923.
Seurakunnan perustaminen avasi mahdollisuuden irrottautua Kivennavasta. Terijoen ensimmäinen kuntakokous pidettiin
Keskikylän kansakoulussa syyskuun 5 päivänä 1910.
Kirjavaiset Terijoella
Matkan teeman mukaisia Sipin poikapolven edustajia asui täällä muutama. Matti Juhonpoika Kirjavainen (1817-1872) oli ensimmäinen. Hän muutti kotivävyksi Väihkösille vuonna 1842. Avioitui Maria Antintytär Väihkösen kanssa. Matti syntyi Patrikissa. Heidän Jooseppi-poikansa (1850-1918) jäi myös Terijoelle lampuotina.Joosepilla ja Marialla oli kaksi poikaa, Matti ja Paavo. He kummatkin menivät naimisiin, saivat lapsia ja asuivat koko elinikänsä Terijoella.
Vain kymmenesosa Terijoella asuneista Sipin jälkipolvista on kantanut sukunimeä Kirjavainen. Yleisimmät sukunimet heillä olivat täällä Lankinen ja Taskinen.
Terijoella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti