Kivennavan Kirjavaiset Kivennavalla

Pihlaisten kylä on sukuseuran puitteissa ollut aina erityisen huomion kohteena ja suku ajatellaan Pihlaisten kylän kautta. Pihlaisista on tehty kyläkirja ja pari muutakin muistelmateosta. Näissä Kirjavaisten suku on keskeinen, kuten Pihlaisissa on ollutkin. Vähälle huomiolle on jäänyt, että Kirjavaiset ovat pitäjässä olleet vahvasti läsnä myös muissa kylissä.

1600-luku

Tarkastelin Karjalan tietokannan henkilöhaun avulla kuinka laajasti Kirjavaiset Kivennavalle olivat asettuneet. 1600-luvulla sukunimeä näyttää olevan kuudessa kylässä ja nämä kertovatkin Kirjavaisten siirtymisen Uudeltakirkolta. Sipi Kirjavaisen pojat Matti ja Erkki tulivat Uudeltakirkolta Kurkelaan. Matti on myöhemmin tilallinen Karvalassa. Matin poika Heikki muutti Sikiälään ja Heikin pojat muuttivat ennen vuosisadan vaihdetta Pihlaisiin, yksi veljeksistä Pihlaisista Riihisyrjään. Veljesten setä Erkki muutti Kurkelasta Joutselkään.

Yllätys minulle on, että Kirjavaiset ovat lähes kärjessä vertailtaessa muiden sukunimien esiintymistä. 1600-luvulla kärjessä on Lempinen, sukunimeä löytää yhdeksästä kylästä. Susi, Iivonen ja Hämäläinen ovat seitsemässä kylässä.

1700-luku

1700-luvulla sukunimi Kirjavainen löytyy jo 28 kylässä. Ahjärvellä, Holttilassa, Ikolassa, Joutselässä, Kanalassa, Karvalassa, Kaukolempiälässä Kekrolassa, Korpikylässä, Kuokkalassa, Lintulassa, Lipolassa, Miettilässä, Pamppalassa, Pihlaisissa, Polviselässä, Puhtulassa, Raivolassa, Rantakylässä, Räikylässä, Saarenmaalla, Soppikylässä, Suurselkälässä, Tammiselässä, Terijoella, Vehmaisissa Voipialassa ja Vuottaalla.

Kaikki näissä kylissä asuneet eivät olleet Sipi Kirjavaisen jälkeläisiä. Esimerkiksi Pihlaisista kotoisin ollut ja Ahjärvelle Matti Motturin kanssa vuonna 1762 avioitunut Anna Kirjavainen oli alunperin Muolaan Kirjavaisia. Pariskunnan lapsia siirtyi Ahjärveltä Kurkelaan, Siiranmäelle ja Joutselkään.

1700-luvulla Lempinen on edelleen Kivennavalla levinnein sukunimi. Se esiintyy 29 kylässä. Huumonen on kolmanneksi yleisin, 25 kylää.

1800-luku

1800-luvulla Kirjavaisia oli 33 kylässä Kivennavalla: Ahjärvi, Haapala, Holttila, Ikola, Joutselkä, Kanala, Kaukolempiälä, Kauksamo, Kekrola, Kirkonkylä, Korpikylä, Kotselkä, Kuokkala, Kurkela, Liikola, Lipola, Miettilä, Pamppala, Pihlainen, Polviselkä, Puhtula, Raivola, Rantakylä, Riihisyrjä, Siiranmäki, Sikiälä, Soppikylä, Suurselkä, Terijoki, Tirttula, Vehmainen, Voipiala, Vuottaa. Kun henkikirjoissa Kivennavalle kirjattiin 40 kylää, niin neljä kylää viidestä on tuossa listassa.

Monet vanhat suvut Kivennavalla levittäytyivät lähes koko pitäjään. Tilallisina ei oltu monessakaan kylässä, mutta rengit ja piiat kulkivat. Vaimot haettiin enimmäkseen muualta kuin omasta kylästä, ainakin pienemmissä kylissä. Pitkään pitäjässä asuneet suvut olivat luonnollisesti esillä monessa kylässä.

1800-luvulla Kirjavaisen edelle menee yhä Lempinen ja lisäksi Suutari, kumpikin 37 kylässä.
Väestö on kasvanut ja sukunimien määrä Kivennavalla lähes kolminkertaistunut edelliseen vuosisataan verrattuna. Erityisesti vuosisadan loppupuolella väkiluvun ja sukunimien määrän kasvu kiihtyy Pietari-Hämeenlinna radan valmistuttua 1870.

Sukunimiä löytyy jo 3100, mutta vain parikymmentä prosenttia niistä esiintyy useammassa kuin kolmessa kylässä. Valtaosa tulijoista on Terijoelle ja Raivolan muuttaneita työläisiä ja käsityöammateissa toimivia uusia kivennappoisia. Syrjemmällä pienissä kylissä tulevat vastaan samat suvunimet kuin edelliselläkin vuosisadalla.