http://www.kirjavainen.fi/sukukirja.html

20.10.2013

Naapurit



 Kivennavan pohjoispuolella oli Muolaan pitäjä. Sipi Kirjavaisen jälkipolvea asui runsaasti aivan Pihlaisten pohjoispuolella, Muolaan Jaarilassa, sukuniminä Moisander ja Kakki.
Oli Muolaassa myös Kirjavaisia, joita ei ole voitu yhdistää Sipi Kirjavaiseen, Kivennavan Kirjavaisten kantaisään. Samaa sukujuurta Muolaan Kirjavaiset ovat kuitenkin ovat.

Muolaan kaakkoiskulmassa sijatseva Jaarila on Kivennavan Kirjavaisten sukuhistoriassa monin tavoin mielenkiintoinen kylä. Mikä esimerkiksi aiheutti sen, että Jaarila ja Pihlainen pysyivät parisataa vuotta erillään toisistaan? Naimakauppoja ei kovin paljoa näiden välillä syntynyt vaikka Jaarila ja Pihlainen näyttävät kartalla lähes kiinni kasvaneilta.

Kirjavaisten kylä Pihlainen sijaitsi aivan Jaarilan
eteläpuolella, mutta eri pitäjässä.
Kirjavaiset tulivat 1600-luvulla Pihlaisiin.
Pihlaisista tuli Kirjavaisten kylä, jollain tavoin lähes kaikki asukkaat olivat sukua toisilleen. Jos ei ollut Kirjavainen oli sukunimi saatu joltain kotivävyltä. Näitä kotivävyjä tuli sieltä täältä, etupäässä Kivennavan kylistä, mutta osa kauempaakin. Tyttäriä naitiin naapurikyliin.
Naimakauppoja pitäjärajojen ylitse tapahtui harvakseltaan, mutta tapahtui kuitenkin. Kannaslainen talonpoika ei venäläisen donataarin alla ollut maaorja vaan vapaa liikkumaan lahjoitusmaa-alueiden välillä. Mutta yleensä naiminen tapahtui samasta pitäjästä.

Tämän tiedon valossa Pihlaisen ja Jaarilan suhteet näyttävät olleen erikoiset. Ensimmäinen Sipin jälkipolvelainen avioitui Jaarilaan vasta 1830-luvulla. Silloin Maria Murtonen ja Kustaa Kakki perustivat perheen Jaarilaan. Perheen kaksi poikaa kuolivat kumpikin alle vuoden ikäisinä, mutta kaksi tytärtä kasvoivat aikuisiksi. Tyttäret naitiin pois Jaarilasta. Eeva muutti Muolaan Lehtokylään Antti Olkkosen puolisoksi, Hanna Kakkikin avoitui, mutta emme tiedä minne.

Jaarilaan siirtyi Kirjavaisen sukua sittemmin muualta Kivennavalta. Yhteydet Jaarilan Moisanderin ja Kakin sukuihin ovat moninaiset, mutta näyttävät kulkevan monen mutkan, sukupolven ja asuinpaikan kautta. Eivät suoraan Pihlaisista Jaarilaan. Suorat naimakaupat kylien välillä pysyvät kovin vähäisinä aina 1800-luvun loppupuolelle asti. Kuitenkin Pihlaisista Jaarilaan oli vain kivenheiton matka. Kiviä siinä välillä saattoi joskus lennelläkin, ainakin tämän lehtileikkeen perusteella.

Kamala tappelu

Pihlaisten pojat riehuivat Jaarilassa huhtikuussa 1906. Mielenkiintoista olisi tietää, mitkä syyt tähän johtivat. Antti Pyykkö tuskin oli muuten vain riitaa haastamassa.
Lisävoimia hakenut Antti Pyykkö avioitui vielä saman vuoden joulukuussa Jaarilan tyttären Hilda Kakin kanssa. He saivat seitsemän lasta. Perhe asui Pihlaisissa.


"Kamala tappelu oli Tahvananpäivänä Jaarilan kylässä Tobias Kakin talossa. Tuossa talossa yhtyi Karhulankylän useampia miehiä juoden ja vähän ajan kuluttua tuli myös siihen Kivennavanpitäjän Pihlaisten kylästä Antti Pyykkö, joka yhtyi seuraan. Vähän ajan juotuaan alkoi tämä jo hieroa riitaa, luvaten  tuoda lisävoimia ja käydä muolalaisia lyömään ja poistui tuvasta. Sitten tuli samasta kylästä entuudestaan tunnetut tappelijat Antti Murtonen sekä sepänsälli Antti Myyrä ja ei muuta kuin hieromaan tappelua. Mutta eivät tuvassa kumminkaan saaneet alkua. Tämän huomattua muolalaiset alkoivat pyrkiä karkuun, mutta ulkona olivat odottamassa edelläkerrotut pihlaisten pojat. Heitettyään turkit ja hatut päästään alkoivat lyödä rautahanskoilla ja revolvereilla sekä puukolla sillä seurauksella, että Mikko Moisander Muolan Karhulasta sai kaksi puukon haavaa joista yksi päässä ja toinen rinnassa, leikaten kaksi kylkiluuta poikki ja ulottuen aina keuhkoihin asti. Palttoossa oli 23 puukon haavaa ja toinen samasta kylästä juho Kantee sai useamia korvapuusteja ja kaksi tuumaa pitkän ja kaksi tuumaa syvän haavan okaluun perään.."