http://www.kirjavainen.fi/sukukirja.html

18.9.2013

Valtiopäivämies



Matti Sipinpoika Kirjavainen on sukukirjan alun keskeisiä henkilöitä.
Oikeastaan Kivennavan Kirjavaiset voisivat pitää Mattiakin kantaisänä, Matin isä ratsumies Sipi Kirjavainen ei ollut kivennapalaisia vaan asui Uudenkirkon Kuuterselässä. Hänen poikansa Matti oli taasen Kivennavalla varsin merkittävä henkilö, nimismies ja valtiopäivämies. Tosin tapahtumat vuosisadan vaihteessa voisivat hyvin antaa perusteen Matin pojan Heikin valintaan sukuseuran kantaisäksi.  Mutta hänestä voi iskeä täällä tarinaa myöhemmin, Sipin ja Seikan vunukasta.
Nimismies Matti Sipinpoika Kirjavainen lähti vuonna 1647 valtiopäiville Tukholmaan. Hän oli äyräpääläisten valitsema talonpoikaissäädyn edustaja. Nykyisellä kansanedustajalla ja tuon aikaisella talonpoikaisella valtiopäivämiehellä on rooleissaan jonkin verran eroa. Talonpoikien osa valtiopäivillä oli osallistua päätöksiin, jotka rasittivat ankarimmin heitä mutta hyödyttivät muita säätyjä.  Valtiopäivillä ei heitä tärkeimmissä ratkaisuissa kuultu. Jos he nostivat äänensä uusia veroja tai väenottoja vastustaakseen ei heidän mielipidettään otettu huomioon. Talonpoikien vastalauseita ei otettu huomioon kun muiden säätyjen etuja lisättiin. Säädyssä käytettiin valtiopäivillä huutoäänestystä ja usein sihteeri yksinkertaisesti merkitsi päätöksen toiseksi mitä se todellisuudessa oli.
Talonpoikien osa oli korkeiden verojen suorittaminen ja suurvaltasotien väenottojen veriveron maksaminen ja tämä näkyi myös valtiopäivillä.
Valtiopäiviä hallitsi yksi sääty, aateli. Tässäkin valtaa piti hallussaan määrällisesti kovin pieni ylhäisaateli. Aateli oli jaettu ritarihuonejärjestyksellä kolmeen arvoluokkaan niin, että kaksi luokkaa edusti ylhäisaatelia, kreivejä, vapaaherroja sekä valtaneuvoston jäseniä. Kun aatelissääty äänesti valtiopäivillä luokittain voitti ylhäisaatelin kanta suhdeluvulla kaksi yhtä vastaan aina.
Nimismies Matti Kirjavaisen osallistuminen valtiopäiville on kuitenkin osoitus merkittävästä asemasta Kivennavalla. Talonpoikaissäädyn edustajat  olivat perintö- ja kruununtilojen viljelijöitä ja heidän vaalipiirinsä oli tuomiokunta. Edustajat valittiin välillistä vaalitapaa käyttäen niin, että valitsijamiehet valittiin pitäjänkokouksissa ja varsinainen valtiopäivämiesvaali pidettiin kihlakunnantuomarin virkatalossa. Valtiopäivämiehen tuli asua vaalipiirissä, nauttia yleistä arvonantoa, olla ruotsinkielen taitoinen sekä raitis, taitava ja toimissaan huolellinen.
Edustaja sai mukaansa vaalikokouksessa laaditun asiakirjan, jota kutsuttiin rahvaanvalitukseksi. Nykyisin sitä voisi pitää nippuna eduskunta-aloitteita. Siinä kerrottiin vaalipiirin olosuhteista ja epäkohdista ja siihen oli kirjattu toivomuksia, mitä kotipuolen väki halusi saattaa kuninkaan tietoon.
Suomalaisia talonpoikia, Ruotsin itäisistä maakunnista valittuja säätynsä edustajia osallistui vuoden 1647 valtiopäiville seitsemäntoista.
Elias Kaarlenpoika, Okerla, Pätiälä Hauho
Tapani Luukkaanpoika, Saverkeit Houtskari
Pekka Jaakonpoika, Gårdsböle Inkoo
Karl Simonpoika, Romsarby Karjaa
Matti Sipinpoika Kirjavainen Kivennapa
Hannu Martinpoika Koivisto
Reko Erkinpoika, Runar Korppoo
Mikko Sipinpoika Lemi
Martti Laurinpoika Juva Loimaa
Yrjö Erkinpoika, Vojakkala, Pekko Loppi
Iivari Iivarinpoika Mikkeli mlk.
Paavali Juhonpoika Uljens, Yttermark Närpiö
Erkki Antinpoika Perniö
Reko Paavalinpoika, Joensuu Piikkiö
Pekka Simonpoika Sevoinen Ruokolahti
Klemetti Laurinpoika, Kirjala Rymättylä
Hindrich Jöransson, Haraldsby Saltvik